Tuleeko uskonnosta lifestyleä?

Nettisivujen tärkeä osa on navigointipalkki. Siihen on koottu teemoja ja käsitteitä, joita sivustolta löytyy. Uskonnolla on joskus oma palkki (Religion), mutta joskus se löytyy Elämäntapa (Life Style) -painikkeen alta. Mutta voisi uskontoa sovittaa myös kulttuurin alle. Vai voisiko?

Jos kulttuuriksi ymmärretään vain taide, niin silloin uskonto ei kuulu joukkoon.

Laajassa merkityksessä uskonto tietysti on osa inhimillistä kulttuuria, osa kulttuuri- ja aatehistoriaa – olkoonkin, että kirkko- ja uskontohistorialla on omat haaransa tiedepuun oksistossa.

Uskonto elämäntapana, lifestylenä, on mainio lokerointi ja se vertautuu parisuhteeseen, joogaan ja kuitupitoiseen ravintoon. Uskonnosta tulee hyväksyttävämpää, siitä karisevat pois sellaiset käsitteet kuin  synti, ahdistus ja kärsimys.

Uuden lokeroinnin mukaan uskovainen on siis perinteistä henkisyyttä harrastava ihminen.

Kuulostaako hyvältä?

+

Sitten varsinaiseen asiaan: tämän blogin nimi on edelleen PERMANTOPAIKKA, mutta sen  fokus on uusi ja tiukempi: jatkossa keskitytään vain ja ainoastaan kulttuuriin ilmiöihin sekä taideteosten esittelyyn ja arviointiin.

Parhaillaan minulla on luvussa Matti Hovisepän romaani Eberhard, jonka alaotsikkona on Homopapin helvetti. Aivan, erikoista. Siitä myöhemmin lisää.

12 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Tuleeko uskonnosta lifestyleä? kysytään otsikossa.

    Vaikuttaa siltä, että nimeomaan uskonto on moniasteista fiilistelyä. Usko on jotain muuta. Se on sitä kun kehotetaan antamaan itsensä kokonaisvaltaisesti Jumalalle ja hänen työtoverikseen ja siihen suostutaan.

    Usko on kokonaisvaltainen elämänsisältö ja -tapa. Se ei ole sunnuntaifiilistä tms.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Henk.koht. arvostan kyllä ”muinaisuudessa” laadittua listaa asioista, jotka muodostavat kulttuurin:

    ”Kun siis tahdotaan saada selville jonkin ihmisryhmän kulttuuriasema, on etsittävä sen elämässä ilmenevä esipolvien työperintö. On tutkittava, miten se ilmenee ihmisryhmän tärkeimmissä elämän muodoissa: taloudessa, yhteiskunnassa, kielessä, uskonnossa ym. Esipolvien työperinnön, so. kulttuurin määrä näkyy siitä, miten pitkälle nämä alat ovat kehittyneet.”

    Kirjan mukaan kansakunnan kulttuurin tasoa ilmentää: 1. Tuotantotalous ja hyötysuhde 2. Valtio 3. Rikas kieli 4. Uskonto 5. Tiede 6. Itsenäinen, tietoinen taide 7. Yleiset sivistyslait 8. Luku- ja kirjoitustaito, järjestetty opetus 9. Ruumiinkulttuuri 10. [Alhaista kulttuuritasoa] enemmän sielunkykyjä. Itsetietoisuus kehittynyt. (Isänmaan kirja, WSOY Porvoo 1950)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Uskonto on kulttuurin pohjavirta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Huttunen sanoo:

    Jatkaakseni Teemu Kakkuria, millainen kulttuuri, sellainen uskonto. Analogia on vähän samanlainen kuin, että millainen psyyke, sellainen Jumala (jumalakuva). 1900-luvun alussa niin kutsutussa kulttuurinteologiassa sanottiin, että ”uskonto on kulttuurin substanssi, ja kulttuuri on uskonnon muoto”; siis pohjavirrasta on puhe. Rakentakaa kaivo!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Ilmeisesti niissä navigointipalkeissa uskonnon asettamiseen erilleen kaikesta muusta vaikuttaa myös se joidenkin ajattelutapa, että uskon omaavat olisivat hieman tietämättömiä ja heikomman käsityskyvyn omaavia yksilöitä muihin verrattuna liittyen esim. tieteeseen liittyvävään, maailman tapahtumista ja olosuhteista, poliittisista tilanteista jne.

    Pitävät joskus heitä herkkäuskoisina ja vähän itseään alapuolella olevina henkilöinä. Nämä ennakkoluulot ja etukäteen omaksutut asenteet usein estävät keskustelun eri ns. ”ääripäiden” välillä. Jäykät ennakkoluulot ja -käsitykset ovat niitä melkoisia jumittajia kanssakäymisessä. Pätee myöskin joihinkin ns. perinneuskontoja harjoittaviin näiden suhtautumisessa muihin uskontoa harjoittaviin ryhmiin.

    Jos joku henkilö pyrkii elämään esim. Jumalan periaatteiden ja lakien mukaan, soveltamaan myös sen erilaisia ohjeita käytäntöön, niin juuri omana erikoisena elämäntapanahan sitä aika monet nykyisin pitävät. Katsovat ”joukon mukana menemisen” ikään kuin jonkinlaisena itsestään selvyytenä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tom Saarikoski sanoo:

      Vesa: ”Ilmeisesti niissä navigointipalkeissa uskonnon asettamiseen erilleen kaikesta muusta vaikuttaa myös se joidenkin ajattelutapa, että uskon omaavat olisivat hieman tietämättömiä ja heikomman käsityskyvyn omaavia yksilöitä muihin verrattuna liittyen esim. tieteeseen liittyvävään, maailman tapahtumista ja olosuhteista, poliittisista tilanteista jne.”

      Terve uskonnollisuus ei näe uhkaa esimerkiksi opiskelussa ja vapaassa informaatiossa. Jos henkilö suhtautuu uskoon terveeltä pohjalta, henkilöllä on samat eväät hankkia tietoa ja kehittää itseään kuin kenellä tahansa muulla. Mitä tulee fundamentalistisiin epäterveisiin uskonsuuntiin, kuten Jehovan todistajiin, niin heidän suhtautuminen opiskeluun ja vapaaseen informaatioon ei taas ole terveellä pohjalla (= korkeakoulutukseen suhtaudutaan negatiivisesti ja demonisoivasti, ja omasta uskonnosta saa ottaa selvää ainoastaan järjestön ylläpitämiltä sivustoilta ja kirjallisuudesta, toisinsanoen vapaata informaatiota ja keskustelua pelätään) Se edistää väistämättä suppeaa ja yksisilmäistä maailmankuvaa.

      Vesa: ”Pitävät joskus heitä herkkäuskoisina ja vähän itseään alapuolella olevina henkilöinä.”

      No jos Jehovan todistajista puhutaan, niin sehän perustuu herkkäuskoisuudelle. Kaikki mitä hallintoelin päättää, tulee uskoa yhtään kyseenalaistamatta ja sellaisenaan. Herkkäuskoisuus tuossa yhteydessä on jopa varovainen termi.

      Vesa: ”Nämä ennakkoluulot ja etukäteen omaksutut asenteet usein estävät keskustelun eri ns. “ääripäiden” välillä. Jäykät ennakkoluulot ja -käsitykset ovat niitä melkoisia jumittajia kanssakäymisessä. Pätee myöskin joihinkin ns. perinneuskontoja harjoittaviin näiden suhtautumisessa muihin uskontoa harjoittaviin ryhmiin.”

      Totta. Jehovan todistajilla on äärimmäisen virheellisiä ennakkoluuloja entisistä todistajista ja heidän kanssaan keskustelu on kiellettyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Tom Saarikoski: ”Mitä tulee fundamentalistisiin epäterveisiin uskonsuuntiin, kuten Jehovan todistajiin, niin heidän suhtautuminen opiskeluun ja vapaaseen informaatioon ei taas ole terveellä pohjalla (= korkeakoulutukseen suhtaudutaan negatiivisesti ja demonisoivasti”

      Näiden keskuudessa on kunkin itse päätettävissä minkälaista koulutusta hankkii suoriutuakseen sitten elatuksensa hoitamisesta (omassa seurakunnassani on joitain teknisen alan koulutusta hankkineita/hankkivia). Pääpaino on nimenomaan sillä oman elatuksensa hoitamisella.

      Ns. korkeampi koulutus ja oppiarvot eivät ole heille mikään itseisarvo, ikään kuin se johtaisi ilman muuta muita ihmisiä korkeampaan tietoon ja viisauteen, ja nimenomaan käytännön sellaiseen. Tietoa voi myös hankkia sen ohella jos esim, elättää itsensä ja perheensä ns. käden taitoja vaativalla työllä, ja nimenomaan tietoa josta on hyötyä itselle ja lähimmäisilleen.

      Pääasia heille ovat ns. hengelliset asiat ja Jumalan palvonta. Ymmärtävät myös ns. ihmisfilosofian ja ihmisviisauden voivan myös aiheuttaa myös toisinaan vaaroja mainituille kaiken tärkeimmille asioille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tom Saarikoski sanoo:

      Vesa: ”Näiden keskuudessa on kunkin itse päätettävissä minkälaista koulutusta hankkii”

      Kuten jo kerroin, Jehovan todistajat demonisoivat korkeakoulutuksen. Muutama ote hallintoelimen jäsenen (Gerrit Lösch) puheesta (2005), josta suhtautuminen koulutukseen tulee ilmi rehellisemmin kuin sinulta:

      ”Se, menetkö korkeakouluun vai et, voi olla heijastus uskostasi, tai uskosi puutteesta, ja se voi osoittaa, miten läheisenä suuren ahdistuksen väistämättömyys on mielessäsi.

      – –

      Mitä sinä teet? Millaisia päätöksiä teet? Kieltäydytkö vai et? Hankitko korkeakoulutuksen vai et? Tulet olemaan vastuussa Jehovalle tästä. Haluamme ylistää niitä yleisössä olevia, jotka jättäytyivät pois korkeakoulusta omaksuttuaan Totuuden. Kuten myös niitä, jotka tämän puheen kuultuaan tekevät saman päätöksen.

      Ehkä edelleen haluat puhua korkeakouluun menemisen puolesta. Voit sanoa: “Katsopa, veli X meni korkeakouluun ja nyt hän palvelee seurakunnassa ja on myös tienraivaaja.” Totta, hän saattaa niin sanotusti olla selviytynyt korkeakoulusta.

      Mutta seuraava on nuoren miehen todellinen kokemus. Hän kärsi pakko-oireista, jotka saivat hänet pesemään kätensä uudestaan ja uudestaan, jopa 100 kertaa päivässä. Tämä häiriö lannisti häntä niin paljon, että yhtenä päivänä hän päätti tehdä itsemurhan. Hän osti kiväärin, asetti sen suulleen ja painoi liipasimesta. Luoti ei kuitenkaan tappanut häntä, vaan sen sijaan lävisti hänen aivojensa osan, joka sai aikaan hänen pakko-oireensa. Hän selviytyi ja onnistui elämään tämän jälkeen normaalia elämää. Totta, hän selvisi, mutta suosittelisitko muita jäljittelemään sitä, mitä nuori mies teki?

      Samalla tavalla jotkut ovat selvinneet korkeakoulusta, mutta suosittelisitko sitä muille? Sen sijaan että panostaisit korkeampaan koulutukseen olisi suositeltavaa kasvaa Jehovan tuntemuksessa. Jotta voisimme alkaa tuntea Raamattua paremmin, meidän täytyy lukea sitä joka päivä. Joka päivä. Teemmekö niin?” _______________

      Huomasitko, Vesa? Jehovan todistajat vertaavat korkeakoulutusta itseään päähän ampumiseen. Tuosta on terve suhtautuminen kaukana.

      Vesa: ”Ns. korkeampi koulutus ja oppiarvot eivät ole heille mikään itseisarvo…”

      Ei, mutta se että niistä pitäytyy, on. Ja se ei ole tervettä.

      Vesa: ”Ymmärtävät myös ns. ihmisfilosofian ja ihmisviisauden voivan myös aiheuttaa myös toisinaan vaaroja mainituille kaiken tärkeimmille asioille.”

      Niin, kuten todettua, pelkäävät vapaata informaatiota.

      Raamattu muuten on mitä suurimmassa määrin ”ihmisfilosofiaa” ja -”viisautta”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Tom Saarikoski: ”Vesa: “Ns. korkeampi koulutus ja oppiarvot eivät ole heille mikään itseisarvo…” Tom Saarikoski: ”Ei, mutta se että niistä pitäytyy, on. Ja se ei ole tervettä.”

      Heillä on mielestäni hyvin terve suhtautuminen koulutukseen. Sen tavoite on vain ja ainoastaan hankkia valmiuksia, jotta voi itse elättää itsensä ja perheensä omalla työnteolla ja keskittyä sitten elämässä kaiken tärkeimpään: Jumalan palvontaan ja kaikkeen siihen liittyvään elämässä. Omassa seurakunnassani on myös ns. korkeamman koulutuksen saaneita ja myös sitä parhaillaan hankkivia. .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tom Saarikoski sanoo:

      Vesa: ”Heillä on mielestäni hyvin terve suhtautuminen koulutukseen.”

      Juu onhan se tosiaan ihan tervettä verrata korkeakoulutusta siihen että ampuisi itseään päähän.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Raimo Turunen sanoo:

    Liityn Kakkuriin ja Huttuseen. Kulttuuria ei voi ymmärtää, tuntematta sen pohjimmaisia virtauksia, joita ovat uskomukset, arvostukset ja sanoittamattomat perusoletukset. Aina nämä eivät ole uskonnollisia, mutta useimmiten ovat. Kulttuuristen perusvirtausten ohittaminen johtaa henkiseen väkivaltaan ja imperialismiin.

    On myös hengellisesti ylihyvinvoivia, joilla muun viihteen on korvannut hengellinen viihde. Olisiko se sitä lifestyleä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Olli Seppälä

    PERMANTOPAIKKA-blogissa käsitellään laajasti kuulttuuriaiheita ja esitetään arvioita yksittäisistä taideluomista, erityisesti teatterista ja kirjallisuudesta.