Toivotaan, toivotaan!

 

Professori Esko Valtaojasta on tullut vuosien varrella varsinainen yleisguru, oraakkeli, jolta käydään kysymässä viisautta vaikka minkälaisissa asioissa. Tämä tähtitieteilijä pyrkii lausunnoillaan luomaan toiveikkuutta toivottomuuden sijaan. Viime viikonvaihteessa Valtaoja listasi kymmenen asiaa, joiden tulisi herättää toivoa suomalaisissa. Ruttopuiston rovasti (RR) ottaa tässä yhteydessä esiin neljä teesiä ja toimii samalla vastaväittäjänä.

Vuoden pimeimpänä aikana, negatiivisten uutisten ympäröimänä, voi olla lievästi sanottuna hieman vaikea löytää uskoa tulevaan. Mutta Valtaojan mukaan maailma porskuttaa oikeaan suuntaan.

EV: Jokapäiväisistä huonoista uutisista huolimatta jokseenkin jokainen tätä meidän ihmisten maailmaa kuvaava indikaattori menee oikeaan suuntaan ja on mennyt jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Olemme yhä terveempiä, vauraampia, vapaampia, onnellisempia, tasa-arvoisempia ja niin edelleen. Me vain pakkaamme unohtamaan sen, koska hyvät ja hitaat uutiset eivät ole medialle kelpaavia tärkeitä uutisia. Niistä ei ole lehteä myyväksi lööpiksi eikä iltauutisten ykkösaiheeksi.

RR: Herra professori, kaikella kunnioituksella: Eivätkö kolmannen maailman ongelmat kuulukaan meille, entäs pakolaiskysymys ja ilmastonmuutos ja liikakansoitus? Unohdammeko omat leipäjonomme ja työttömyyden?

Hallituksen sekoiluilla ei ole pitemmän päälle mitään merkitystä, Valtaoja sanoo ja suhteuttaa asian näin:

EV: Jos maailma on kolmentuhannen ihmisen väkijoukko, Suomea edustaa kaksi mukana kulkijaa. Ne kaksi menevät ihan sinne minne ne 2 998 muutakin, joko ensimmäisten joukossa reippaasti marssien tai hännillä retuutettuina, parkuvina ja kurahousuissaan potkivina. Mutta kulkevat kumminkin - pakosta - ja maailma kulkee oikeaan suuntaan. Sekoili hallitus miten tahansa, matkalla ollaan.

RR: Herra professori, kaikella kunnioituksella: Saako nykysuomalainen lohtua ajatuksesta, että hänen merkityksensä on pelkkää hyttysen ininää, kuin Saharaan katoava ilmavaiva? Että hän on pienempi kuin vesipisara valtaojassa… anteeksi valtameressä? Eikö yhtä hyvin voisi sanoa, että 100 vuoden päästä kaikki on toisin? Eli mitä väliä sillä enää silloin on, kun emme enää ole täällä.

Valtaoja profetoi, että sodat ja väkivalta vähenevät.

EV: Maailmansodista ja muista kauhuista huolimatta viime vuosisata oli todennäköisesti ihmiskunnan historian rauhallisin: koskaan aikaisemmin ei tavallisella ihmisellä ole ollut niin pientä todennäköisyyttä tulla tapetuksi joko arjen väkivallassa tai sodissa. Mutta me muistamme vain viime vuosisadan, emme aikaisempia todella ”vanhoja hyviä aikoja”.

RR: Herra professori, kaikella kunnioituksella: Eivätkö Toisen maailmansodan hirmuteot muka riitä vakuuttamaan meitä elämän raadollisuudesta ja ihmisen julmuudesta? Meidän henkemme ei ollut uhattuna noina varhempina vuosisatoina, mutta se on uhattuna juuri nyt! Tähtiinkö sotien ja väkivallan väheneminen on kirjoitettu. Niin ei sanota ainakaan Raamatussa, pikemminkin päinvastoin.

Ja vielä Valtaoja ohjeistaa, että realismi riittää, ei tarvitse olla optimistinen.

EV: Riittää, kun ottaa ne mustat lasit nenältään ja katsoo maailmaa sellaisena kuin se todella on, uutisotsikoiden, sometuksen ja muun ohi menevän hälyn takana."

RR: Herra professori, kaikella kunnioituksella: Ruttopuiston rovasti käyttää silmävikansa takia keltaisia laseja, koska ne vähentävät heijastusta ja lisäävät kontrastia, tekevät ääriviivat hämärässä selvemmiksi. Niitä voi myös käyttää sisällä toisin kuin mustia laseja. Ne luovat toiveikkuutta, sillä näen kaiken kullanvärisenä.

Mutta miten katsotaan maailmaa sellaisena kuin se on, siis vain pelkkien faktojen valossa? Luulenpa, että kokemus olisi useimmille raju järkytys. Voisi nousta pala kurkkuun ja pöksyyn voisi mennä pupu. Juuri siksihän me pyrimme pettämään itseämme, että emme joutuisi näkemään elämän ankeutta, epäoikeudenmukaisuutta, julmuutta.

Elämänilon suurin tappaja on huoli. Huolen takana on pelko. Ja pelko on luottamuksen puutetta. Herra professori, oletteko tullut ajatelleeksi, että jos Ilo on vain tätä hetkeä varten, koettavissa vain tässä ja nyt, niin sana Huoli kuvaa juuri tätä hetkeä seuraavan hetken. Jos joku on jostakin huolestunut, huoli suuntautuu nimenomaan tulevaan. Mitä tapahtuu vartin päästä? Tai mitä tapahtuu tänä iltana? Entä huomenna tai ensi vuonna?

Juutalainen sanonta kuuluu: ”Älä murehdi huomisen huolista, sillä et tiedä, mitä tämä päivä tuo eteesi. Ehkä huomenna et ole elossa, jolloin olet kantanut huolta maailmasta, joka ei ole sinun”.

Allekirjoitan toki tuon juutalaisen sanonnan viestin, mutta paljon mieluummin laitan jakoon itseäni usein lohduttaneen viestin, joka on hakattu Ruttopuiston porttiin: Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret” (5. Moos. 33:27).

 

Toivotaan, toivotaan!

<iframe width="500" height="375" src="https://www.youtube.com/embed/DIK9s3IjSsk" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>

 

 

 

19 kommenttia

  • Hannu Kiuru sanoo:

    Mikael Jungner ei pidä itseään uskovaisena vaan toivovaisena. Kumpi sinä, lukija, mahdat olla?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Rautkoski sanoo:

    Olen ihan oikea RR ja uskon Jeesukseen, Valtaojan ”uskomattomiin” ajatuksiin en oikein innolla usko, koska hän on varsinaisen etähistorian tutkija. Hänen vanhimmat tutkimustietonsa maailman nyt tunnetuilta äärilaidoilta ovat tänne tullessaan jo miljardi vuotta vanhoja nyt tiedossa olevan tutkimustiedon mukaan. Uskoo ken tahtoo miljardin vuoden vanhan tiedon ajankohtaisuuteen. Mitä on tapahtunut miljardin vuoden aikana, kun tieto on tänne kulkeutunut ja mikä on tilanne nyt tuolla maailman äärilaidalla?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Hannu Kiuru :””Mikael Jungner ei pidä itseään uskovaisena vaan toivovaisena. Kumpi sinä, lukija, mahdat olla?”

    Kerettiläinehä mie oon, ko uson muuhu ko Jungner tai Valtaoja. Miun pitäis evl.kirkon jäsenenä uskoo niinko Augsburgin tunnustus sannoo, mut ko mie en uso esimerkiksi sitä, että ”turkkilaiset ovat kristillisen kirkon ja kaiken kristillisyyden perivihollisia” tai ”keisari voi ottaa Daavidin esikuvakseen, kun hän käy sotaa karkottaakseen turkkilaiset pois isänmaasta, sillä molemmat ovat kuninkaita.” ja ”Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.”

    Mielestäni Raamattu ei kerro fossiileista, joiden avulla luonnontiede pyrkii todistamaan, että Jumalaa ei ole, vaan maailmankaikkeuden kolmiyhteisen Luojan johtamasta ihmisen tietoisuuden muutoksesta, josta myös yhteys ”taivasten valtakuntaan” löytyy, jos ihminen niin haluaa. En usko, että ihmisen ”minä”, omatunto, periytyisi fyysisesti hänen fyysisiltä vanhemmiltaan, vaan hän saa minänsä vasta syntymänsä jälkeen ensimmäisen ”hengenvedon” myötä kuten Viisauden kirjasta voi tulkita:

    ”7:1 Minäkin olen kuolevainen, niinkuin kaikki muut, ja sen jälkeläinen, joka ensimmäiseksi maasta tehtiin. Äidin kohdussa minä sain ruumiillisen muodon 7:2 kymmenen kuukauden kuluessa. Se kehkesi veressä miehen siemenestä, sekä yhtymisen hekumasta. 7:3 Ja synnyttyäni minä vedin sisääni yhteistä ilmaa, minä putosin maan päälle, niinkuin käy kaikkien, ja ensimmäinen ääneni oli itku, niinkuin kaikkien muidenkin.” (Viisauden kirja 7:1-3)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret” (5. Moos. 33:27).”

    Onneksi suomalaisistakin yhä harveneva joukko enää nykypäivänä pistää päänsä pensaaseen ja kuvittelee, että joku henkiolento tulee ja pellastaa maailman. Vielä parisataa vuotta sitten moinen naiivius oli jotenkin ymmärrettävää oppimattoman rahvaan keskuudessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Rautkoski sanoo:

      Onneksi löytyy eri aloilta uskovia professoreita ja voin ensi viikollakin mennä tapaamaan yhtä lääketieteen alalla toimivaa hänen työpaikalleen yliopistoon keskustelemaan Jumalan luomistyöstä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Rautkoski: ”Onneksi löytyy eri aloilta uskovia professoreita”

      Harvenemaan päin ja eläkeiän kynnyksellä taitavat jo olla. Ainakin nuoremman polven tieteentekijät ovat jo valistuneempaa joukkoa.

      Tiede on nöyrä ja korjaa jatkuvasti itseään ja vanhentunutta ymmärrystään uuden tiedon ja tutkimuksen myötä, kun uskonnot sitävastoin pysyvät itsepäisesti ikivanhoissa harhaisissa käsityksissään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Rautkoski sanoo:

      Esim. Jumalan luoma luomistyön sanaan perustuva 3D tulostus on aivan eri tasolla kuin ihmisen kehittelemä vastaava tulostusraakile, jonka kehitysvaihe on vasta alussa, vaikka ihmisen ”keksintönä” se taitaa olla peräisin 1980-luvulta. Dna-tutkimus on kovin kaukana Jumalan luomistyön ihmeistä ja monimuotoisuudesta sekä dynaamisuudesta. Ihminen yrittää monella alalla tieteen voimin kopioida Jumalan ihmeellistä luomistyötä, mutta on kovin paljon jäljessä siitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Onko Sinulla Kimmo Wallentin tilastotietoa näistä nuoremman polven tieteentekijöistä ja heidän näkemyksistään?

    Oikeastaan aika huvittavaa tämä tiede, jonka jatkuvasti pitää korjata itseään. Sinänsä hyvä niin. Mutta ei siihen nyt noin vain tule uskoa. Odotettavissahan aina on uutta tietoa vaikka nyt tieteen nimissä.

    Ja heitto uskontojen harhaisista käsityksistä nyt taas on ylimalkainen ja aivan jonninjoutava ja toistuva mantra postauksissasi :).

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Aarnio: ”Oikeastaan aika huvittavaa tämä tiede, jonka jatkuvasti pitää korjata itseään.”

      Jos tiede ja sen tutkimusmenetelmät eivät jatkuvasti kehittyisi ja tieto päivittyisi, eläisimme vieläkin sellaisessa kirkon ja kristinuskon ikiuskoisiin käsityksiin perustuvassa maailmassa, jossa Tellus on maailmankaikkeuden keskipiste jota muut taivaankappaleet kiertävät ja jonka ensiimäiset ihmiset olivat täydellisiä, jonkin henkiolennon luomia, loogisesti ajattelevia ja kehitystasoltaan nykyihmisten kaltaisia olentoja. Flunssa ja rutto olisivat niin ikään vieläkin tappavia tauteja ja ihmisen elinikä olisi n. 30-40 vuotta.

      Jo nykyään luonnontieteet ovat valaisseet todellisuutta niin, että uskoa voidaan pitää pelkkänä yksittäisten ihmisten harmittomana kuvitelmana. Uskonto nähdään häviävänä käsityksenä, joka joutuu tähdistäennustamisen tavoin perääntymään inhimillisen tiedon alueelta ja kuuluu kohta jo kadonneeseen kansanperinteeseen, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Tarja

      Tieteentekijöiden uskonnollisuudesta antaa jonkinlaisen kuvan ainakin Jorma Hietamäen väitöskirja:

      http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/9698 /978-951-44-9778-0.pdf?sequence=1

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Kimmolle: Maakeskinen maailmankuva ei ole juutalaisuuden eikä kristinuskon keksintöä, van sen tieteelliset perustelut esitti hellenistinen tähtitieteilijä Ptolemaios, joka eli 100-luvulla jaa. eikä tiettävästi ollut sen enempää kristitty kuin juutalainenkaan. Ateistisen maailmankuvan omaavat henkilöt tietenkin pitävät uskoa ”harmittomana (?) kuvitelmana”, mutta uskovien näkökulmasta se on yksi kolmesta tiestä totuuteen, vieläpä varmin sellainen. Nuo kaksi muuta tietä ovat tiede ja taide, jotka ovat kovin alttiita muutoksille uusien keksintöjen myötä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Jäi edellä kiireessä huomauttamatta, että Ptolemaioksen teoria tietenkin kumoutui täysin Kopernikuksen tutkimusten annettua havainnoille oikeamman selityksen. Tämähän on malliesimerkki tieteen itsensäkorjaavuudesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Sahama

      En ole väittänyt, että maakeskeinen maailmankuva olisi kristinuskon keksintöä, mutta kristillinen kirkko pitäytyi siinä käsityksessä itsepäisesti ja uhkasi Galileita jopa inkvisitiolla jos hän pitäytyisi kannassaan heliosentrisestä maailmankuvasta. Maakeskeinen maailmankuva olisi varmaan edelleen vallalla jos kirkko saisi asiasta päättää ja tieteen saavutukset sivuutettaisiin Raamatun ”totuuksilla”.

      Tämä on myös esimerkki tieteen nöyryydestä siinä mielessä, että tiede korjaa ja päivittää jatkuvasti käsityksiään oikean ja kiistattoman tutkimustiedon lisääntyessä. Sitävastoin uskonto ei niin tee.

      ”Galilei siis oli selvä heliosentrisyyden puolustaja, mutta vallalla ollut katolinen kirkko taas piti kiinni maakeskisyydestä. Vuoteen 1616 mennessä arvostelu oli noussut niin suureksi, että Galilei meni Roomaan puolustamaan ajatuksiaan kirkon valtaapitäville. Kardinaali Bellarmine toimitti hänelle inkvisition käskyn, että hän ei saa puolustaa ajatusta Maan liikkumisesta Auringon ympäri.” – Wikipedia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      kimmo wallentin :”Tämä on myös esimerkki tieteen nöyryydestä siinä mielessä, että tiede korjaa ja päivittää jatkuvasti käsityksiään oikean ja kiistattoman tutkimustiedon lisääntyessä.”

      Mielestäni Atso Eerikäisen nöyryys on esimerkki uskon näyryydestä, joka ei kumarra materialistisen tutkimustiedon edessäkään:

      ”Ajalla on kaksi dimensiota tai variaabelia: fysikaalinen ja ikuinen (tai ajaton). Metafysiikan näkökulmasta ajan kaksi variaabelia on avain, jolla voidaan yhdistää kaksi vastakkaista asennetta todellisuuteen: fenomenalismi (idealismi) ja fysikalismi (realismi). Fysiikan näkökulmasta ajan kaksi variaabelia on avain, jolla voidaan yhdistää kaksi vastakkaista käsitystä itse ajasta: Newtonin absoluuttinen (idealistinen) ja Einsteinin suhteellinen (realistinen) aika. Toisin sanoen ajan kahden variaabelin teoria yhdistää ontologisesti GR:n, jossa vallitsee Einsteinin suhteellinen aika, ja QM:n, jossa vallitsee Newtonin absoluuttinen aika.

      Todellisuudessa on ensiksikin äärellisiä, mutta rajattomia objektivoituvia avaruuksia, jotka voidaan määritellä ”hyvin perusteltuina joukkoina”. Objektivoituvat tietoisuuden (consciousness) tilat: minun-, sinun, ja niiden yhdistelmän, meidän-tila (avaruus) rakentavat objektivoituvan, fysikaalisen todellisuuden aspektin: G-todellisuuden (tullut todellisuus). Toisin sanoen, G-todellisuus rakentuu ”monista maailmoista”. G-todellisuus on suhteellinen, fysikaalinen aika. On mahdotonta puhua ajasta mistään riippumattomana suureena.

      Fysikaalinen aika on yksittäisten tarkkailijoiden aikaa: minun, sinun tai meidän tilamme aika, joka on riippuvainen liikkeestämme avaruusajassa. Fysikaalinen aika (eli objektivoituva todellisuus) on variaabeli, jota voidaan mitata, laskea ja käsitellä koneellisesti (computable). Se on jatkuvasti muuttuva prosessi, jossa potentiaalinen tulevaisuus on tulossa aktuaaliseksi todellisuudeksi ja muuttumassa menneisyyden välttämättömyydeksi. Suhteellinen ajan virta ”toissijaisena tulemisena” tai prosessina on asymmetrinen (yksisuuntainen) sarja peräkkäisiä nykyhetkiä (t1, t2 … tn). Näin ollen fysikaalinen aika ei ala nollasta, vaan t1:stä, koska fysikaalinen aika voi olla äärettömän pitkä tai äärettömän lyhyt, mutta ei koskaan nolla, toisin sanoen Gt > 0. Se tarkoittaa, että voimme havaita vain menneen. Tapahtumat, jotka havaitsemme, kuuluvat ”menneen valon kartioon” (past light cone).

      Kuten suhteellisuusteorioitten (SR ja GR) ”kellon-aika”, fysikaalinen aika on suhteellinen tila tai ainakin Riemannin metrisestä avaruudesta ja painovoimasta riippuvainen. Mutta mitä ”nyt” on? ”Nyt” oli Einsteinille ”salaperäinen jotakin”, joka ei kuulu fysiikkaan. Hän oli oikeassa, mutta koska hän ei halunnut vastata tähän tärkeään kysymykseen, hänen aikakäsityksensä jäi puutteelliseksi. Tämä ”salaperäinen jotakin” on W-todellisuus: ajan objektivoitumaton ja ikuinen variaabeli. objektivoitumattomana ikuinen nykyhetki on fysiikan saavuttamattomissa, kuten Einstein oikein päätteli.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Hannulle +++ Valtaojalle – – –

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    kimmo wallentin :”Jo nykyään luonnontieteet ovat valaisseet todellisuutta niin, että uskoa voidaan pitää pelkkänä yksittäisten ihmisten harmittomana kuvitelmana.”

    Luonnontieteet ovat todella ”valaisseet” subjektiivista todellisuutta niin, että ihmunenkään ei enää ole muuta kuin yksi laji eläimistä ja ”luonnon olemassaolon” taistelua käydään korppikotkarahastojen, tuhoaseiden ja ”mattopommitusten” avulla tavoitteena koko ”se valta ja loisto”, jonka muuan ”satuolento” olisi antanut ihmiskunnan omasta ahneudestaan, rakkaudettomuudestaan ja väkivaltaisuudestaan pelastamaan ihmiseksi syntyneelle ”satuolennolle”, jos tämä ”satuolento” olisi kumartanut ”vallan ja loiston” tarjonnutta, mutta kun ”satuolento” ei ollut ”bisnesenkeli”, niin hän ei kumartanut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Rautkoski sanoo:

    Valtaojan esittelemissä tieteen uusissa ja viime vuosikymmeninä saaduissa tiedoissa kuvaamaan nykyään tunnettua maailmankaikkeutta on kovin paljon miljardi vuotta vanhaa tietoa. Olisiko se ns. uusi tieto (miljardi vuotta sitten ollut) totta ihan oikeasti nyt, kun se on vihdoin saapunut meille perille? Minusta tällä välin.kun tieto on ollut matkalla, on voinut tapahtua paljon maailman kaikkeudessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121