Toivoa ja työtä tulevaisuuden hyväksi

Juhannuksena ajatus kääntyy kesän kypsymiseen ja pessimistillä lomien loppumiseen. Juhannus ja joulu ovat kristillisen sisältönsä lisäksi saranakohtia, joista maahan lankeava auringonvalo alkaa juhannuksesta vähentyä ja joulusta uudelleen lisääntyä.

Lomat ovat odotettuja levon paratiiseja työelämän keskellä. Toisia kalvaa jo loman keskellä ajatus vapaan päättymisestä ja töiden alusta. Lomalla olisi siksi hyvä päästää irti huolista ja tarttua hetkeen. Ajatuksissa painavat työhuolet kertovat osaltaan työelämän kuormittavuudesta.
_ _ _
Lehdet ovat uutisoineet nuorten aikuisten jaksamisongelmista. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työhyvinvointi on heikentynyt palvelualoilla (HS 15.6.). Noin kolmannes koki, että heidän työkykynsä on alentunut tai heikko. Keinona työkyvyn parantamiseen nähdään työn parempi organisointi, palautuminen ja perehdyttäminen.

Työterveyspsykologi Tanja Lappi pohtii syitä uupumukseen (HS 23.6.).

1) Työtä on liikaa suhteessa omiin voimavaroihin. Tunne hallinnan puutteesta johtaa väsymiseen. Siksi hyvä esihenkilötyö on tärkeää työkuorman jakamiseksi oikeudenmukaisesti. Itse totean, että kokemus työn kuormittavuudesta vaihtelee eri henkilöiden välillä. Kuormaa tulee usein myös työn ulkopuolelta. Hyvä vuorovaikutus ja työtovereiden kokonaistilanteen tunteminen auttaa kuorman tasaamisessa.

2) Työssä olisi tärkeää saada säännöllisesti onnistumisen kokemuksia. Epärealistiset tavoitteet voivat vaikeuttaa onnistumisen kokemuksia.

3) Konfliktit työpaikalla vaikuttavat ilmapiirin. Päätöksenteon läpinäkyvyys auttaa motiovaatiota.

4) Työn olisi tärkeää olla omien arvojen mukaista. Elämän ylikuumeneminen voi seurata siitä, että toiveita ja pyrkimyksiä kohdistuu sekä työhön että vapaa-aikaan omia voimavaroja enemmän. Silloin työ ja vapaa-aika koetaan keskenään kilpaileviksi elämänalueiksi. Vapaa-aika edustaa omia arvoja ja työ voidaan kokea niille vastakkaiseksi.

5) Työn sujuvuutta häiritsee työn pirstaloituminen. Esimerkiksi sähköiset viestit pilkkovat yhtenäistä työaikaa ja kuormittavat. Työn sujuvuuden suunnittelu taas vahvistaa jaksamista.
_ _ _
Toukokuun lopulla julkistettiin maaliskuussa toteutetun E2 kyselytutkimuksen loppuraportti. Noin kolmasosa 20-29 vuotiaista nuorista aikuisista - peruskoulutaustaisista puolet - kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi (YLE 30.5.2022). Korona-pandemia on myös heikentänyt tulevaisuuden uskoa ja lisännyt pahoinvointia. Ukrainan sota on puolestaan vähentänyt turvallisuuden tunnetta (naisilla 75% miehillä 53%).

Mielenterveysongelmat, pahoinvointi ja toimeentulon ongelmat kietoutuvat nuorten kokemusmaailmassa yhteen. Nuoria huolestuttaa oma jaksaminen, psyykkinen hyvinvointi, toimeentulo, konfliktit ja sodat. Vajaa kolmasosa mainitsi ympäristön tilan ja ilmaston muutoksen huolenaiheekseen. Lisäksi heitä kuormittavat yksinäisyys, liian suuret odotukset ja riittämättömyyden tunne.
_ _ _
Kokonaisuutena tilanne on asiantuntija-arvioissa kuitenkin hyvä, vaikka siinä on edellä lueteltuja synkkiä sävyjä. Enemmistö nuorista aikuisista kokee, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia. Heidän elämällään on tarkoitus, he pystyvät tavoittelemaan itselleen tärkeitä asioita ja saavat apua tarvittaessa. Elämäniloa tulee arkisista asioista, perheestä, ystävistä ja harrastuksista.
_ _ _
Nuoruuteen kuuluu positiivinen kuva tulevaisuudesta ja sen mahdollisuuksista. Nyt niin kuin ennenkin nuorilla on unelmia. Tämän päivän nuoret haluavat E2 -kyselyn mukaan saavuttaa parisuhteen, rakkauden, mielekkään työn, vakaan toimeentulon, fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä läheisiä ihmissuhteita.

Jotain on kuitenkin muuttunut x-, y- ja z-sukupolvien aikana verrattuna aiempaan. Nuoret ovat tietoisia siitä, että nykyinen länsimainen elämäntapa on jatkuessaan tuhoamassa ihmiskunnan tulevaisuuden. Moni voi tuntea piston sydämessään ajaessaan autoa, käyttäessään pikamuotia, lentäessään etelän rantalomakohteisiin, tai Euroopan metropolien kirpputoreille. Jopa kahvilla, viineillä ja tuontihedelmillä - lihasta ja kalasta puhumattakaan - on oma osuutensa elämää ahdistavassa hiilikuormassa.
_ _ _
Edellisten sukupolvien omavaraistalouteen, elämään ilman sähköä ja polttomoottoria ei ole paluuta. Sen kaltainen elämä olisi kuitenkin kestävää ilmaston kuumenemisen ja lajikadon kannalta. Elämä savupirtissä, rohdinpaidassa ja tuohivirsuissa päreen valossa lankaa kehräten tuntuu kivikautiselta, vaikka se on ainoastaan vuosisadan päässä. Ehkä nykyiseen elämänmuotoon voi löytyä ekologian kannalta kestäviä ratkaisuja?

Sodan ajan ja jälleenrakennuksen sukupolvilla oli selkeä tehtävä tulevien sukupolvien hyväksi, puolustaa maan itsenäisyyttä ja rakentaa se sodan raunioista hyvinvointiyhteiskunnaksi. Merkityksellisyys toi tarkoitusta ja mieltä elämään, vaikka toimeentulo oli niukkaa ja työ raskasta. Mielenterveysongelmia oli silloinkin, erityisesti sodan traumatisoimilla. Tämän päivän nuorilla aikuisilla mielenterveysongelmien kasvu on osaltaan yhteydessä elämän tarkoituksettomuuden tunteeseen.

Meillä tämän hetken sukupolvillakin on laaja jälleenrakennusurakka kääntää ilmastoa kuumentava ja lajikatoa kiihdyttävä, kuluttava elämäntapamme kestäväksi. Jo päämäärän ajatteleminen voi tuoda toivoa ja uutta rohkeutta.
_ _ _
Viimeinen vuosi on mullistanut turvallisuusympäristön. Ilmaston kuumenemisen, lajikadon ja pandemian rinnalle on tullut Euroopassa käytävä täysimittainen sota. Se on tuonut mukanaan energian hinnan nousun, inflaation ja korkojen nousun. Ennen kaikkea sota on pahentanut globaalia ruokakriisiä.

Vielä kolme vuotta sitten ongelmat, kuten matalasta syntyvyydestä nouseva kestävyysvaje, tuntuivat etäisiltä ja niitäkin saattoi hoitaa ottamalla lisää ilmaista velkaa. Tämän päivän kriisit tulevat suoraan kohti ja vaativat päättäväisiä toimia. Niistä moneen auttaa huoltovarmuuden lisääminen, omavaraisen energian ja ruoan tuotannon parantaminen, työllisyysasteen nosto ja syntyvyyden kasvu.
_ _ _
Valtiovarainministeri Saarikko vetosi työllisyyden puolesta Keskustan puoluekokouksessa: ”Jokaisen, joka pystyy tekemään työtä, on otettava sitä vastaan. Sellainen maa, joka haluaa tarjota turvaverkot heikoimmille, ei voi sallia joutenoloa niille, jotka voisivat tehdä työtä.” (HS 12.6.). Ihmisoikeuksien perustana ovat ihmisvelvollisuudet, toimiminen yhteiskunnan kestävyyden eteen. Siksi kapea yksilön oikeuksien korostus vaatii rinnalleen kokonaisedun edistämisen. Muutoin edessä on etuuksien karsiminen.
_ _ _
Myös nykytilanteessa on mahdollista löytää elämälle mielekkyys yhteisen elämän edistämisestä. Voitettavat haasteet elämän puolesta ovat suuria, samalla kun miekka, nälkä ja rutto sekä uusimpana kuumuus tuhoavat elämän edellytyksiä. Kun haasteet ovat suuria, tuntuvat myös edistysaskeleet parempaan suuntaan suurilta voitoilta ja tuovat elämään tarkoitusta. Nuorten sukupolvien käsissä on työ tulevaisuuden elämän hyväksi.
_ _ _
Juhannuksen jälkimietteissä ajattelen Johannes Kastajaa, joka kehotti elämän muutokseen: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” …”Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.” (Matt 3:2,10). Jumala vaatii parannusta vääristä teoista, jotka ovat Jumalaa ja Hänen luomaansa elämää vastaan.

Johannes valmisti tietä Jeesukselle, joka sanoi aikanaan: ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaa mitään.” (Joh 15:5). Ihmisen on syytä pysyä nöyränä, mutta Jeesuksen yhteydessä on toivoa itsekkyyden ja synnin voittamisesta. Jumalan Henki tekee työtään ja kasvattaa kohti Kristuksen kaltaisuutta. Ahneuden ja riiston tilalle voi tulla kohtuus ja elämän kunnioitus. Toivottomuus tulevaisuudesta voi vaihtua toivoksi.

2 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Pekka

    Kiitos hyvästä tekstistäsi

    Täyttä asiaa puhut

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Matias, olen ennenkin tuonut samoja asioita esiin, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vielä korostanut tilannetta. Siksi samoista asioista kirjoittaminen on tuntunut tarpeelliselta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.