Tapio Aaltonen: Kari Enqvist, maailma selviytyy tieteen avulla, siitä riippumatta ja jopa ilman sitä
Tieteen avulla olemme ratkaisseet ihmiskunnan ongelmia mutta myös synnyttäneet niitä.
Arvostan Kari Enqvistiä tutkijana, luonnontieteellisen tutkimustiedon välittäjänä sekä näppäränä sanankäyttäjänä. Uskontoa käsittelevissä kirjoituksissaan hän kuitenkin sortuu noloihin yksinkertaisuuksiin.
Tästä on esimerkkinä hänen Ylen kolumninsa Huuhaa-väki on siirtynyt vähin äänin hopeavedestä käsidesiin, jossa hän parantelee virttä Jumala ompi linnamme. Jumala-sanan hän korvaa sanalla tiede. Vain tiede (luonnontiede) voittaa kavalan ja kiukkuisen vainoojan.
Olisipa niin, mutta kun ei. Kari Enqvist voisi hänkin luopua hopeavedestään. Mistä löytyy tiede, joka saa ihmiset pesemään kätensä, pysymään karanteenissa, luopumaan tupakoinnista, hoitamaan terveyttään, lopettamaan sodat ja politikoinnin, synnyttämään rauhan ja hylkäämään ahneuden?
Pelkkä lääketiede, fysiikka ja kosmologia ei riitä.
Ilman nykytiedettäkin maailma on voittanut epidemioita. Ne ovat levinneet, tappaneet tuhansia ihmisiä ja sitten kuivuneet. Esitieteellisellä ajalla epidemioiden jälki on ollut rumaa. Mutta rumaa se on nytkin, tieteen aikakaudella.
Kotimaan kirjoituksessaan (17.4.20) emerituspiispa Jorma Laulaja huomauttaa, että talvisodan henki ei syntynyt tieteen tuloksena. Totta. Sota voitettiin, koska ihmiset halusivat puolustaa isänmaataan ja panivat kaiken likoon. Hengenluojina ja tukihenkilöinä Kannaksen korsuissa liikkui enemmän pappeja kuin tiedemiehiä. Eikä Mannerheimkaan ollut hääppöinen tieteilijä.
Yhtenä toisen maailmansodan tuhon instrumenttina oli tiede, teknologia, kiihkeä tutkimustyö, jossa revanssinhaluiset saksalaiset olivat maailman kärkeä. Tieteen yhtenä saavutuksena oli Hiroshima.
Tiede on mahdollistanut väestönkasvun, eliniän pitenemisen, ihmisten liikkumisen ja globaalin maailman järjestelmät. Ennen nykytiedettä tällainen pandemia tuskin olisi ollut edes mahdollinen.
Kieli poskessa voisi väittää, että koronapandemian aikana tiede pyrkii ratkaisemaan ongelmaa, jonka se on itse aiheuttanut.
Ylistän tieteen tuomaa kehitystä. Samalla tulee jatkuvasti miettiä: mitä teemme tieteen mahtavilla saavutuksilla? Minkä hyväksi käytämme niitä? Vastauksissa tulemme arvokysymyksiin ja valintoihin, joissa luonnontiede on erinomainen instrumentti, ei varsinainen ratkaisija.
Uskonto on aiheuttanut tuhoa, mutta se on myös inspiroinut tekemään hyvää. Montako suurta sävelteosta tai maailmankirjallisuuden helmeä on luotu tieteen ansiosta? Taannoisessa Neuvostoliitossa sitä yritettiin, mutta sen ajan parhaat saavutuksen kumpusivat muusta kuin tieteellisestä maailmankuvasta. Myönnän, että tämä oli halpa heitto.
En delegoisi millekään jumalalle, en tieteelle enkä uskonnoille, yksinoikeutta ratkaista maailman ongelmia. Kaiken tiedon, kaikkien aatteiden ja uskomusten lisäksi tarvitsemme päättäväisyyttä, humaaneja arvoja sekä globaalia etiikka. Kaikki tämä syntyy tieteen avulla, tieteestä riippumatta ja joskus jopa tieteestä huolimatta.
Tapio Aaltonen
Teologi, tietokirjalilija
12 kommenttia
Piiloväittämä, että ihmiskunnan aineellisen ja moralisen kehittymisen takana tieteen ulkopuolella oli ainostaan ja vain uskonnot, on minusta paitsi raskaasti omahyväinen myös väärä. Tieteen ja uskontojen väliin kun mahtuu lukuisia muita tekijöitä kuten vaikkapa ihmisenkin lajinsäilytysvaisto, filosofia ja ylipäätään rationaalinen ajattelu. Euroopan nykytilaan vaikutti erittäin kehittävästi juurikin valistusfilosofia, joka pani stoppia uskonnollisille jarrumiehille. Uskonnot eivät myöskään ole taiteen ainoa syy. Se,että taideta harjoitettiin toki paljon kirkon piirissä, johtui sen tavattomasta yhteiskunnallisesta vallasta, vallanhimosta ja rahasta, jota sillä oli taiteelle jakaa. Teatteritade kehittyi paljolti astrologista ja astronomiasta. Theater ja theologia ovat samaa sanajuurta viiaten taivaalla liikkuviin planeettoihin (thein=nähdä liikkeessä)
Kun nyt taas Tavisota on vedetty tähän kekusteluun niin todettakoon se että Tavisodan henki oli reaktio sellaiseen ulkoiseen uhkaan joka kavensi kaikki inhimillset yhteiskunta toiminnat yhteen teemaan: Pysyä hengissä. Sellainen on mahdollista vain poikkeustilanteissa ja sellaista on tapahtunut kaikkialla maailmassa. Suomella ei ole mitään monopoolia sellaiseen.
Kyllä tieteelläkin oli tekemistä Tavisodan ihmeen kanssa. Suomalainen Suomi-konepistooli teki mahdolliseksi sellaisen liikkuvaan sodankäynnin jossa vihollinen pystyttiin motittamaan ja sitä myöten torjumaan kunnes politiikot saivat rauhan aikaan. Ei sitä sotaa tapeltu hengellä ja puukoilla vaan tieteen kehittämillä tehokkailla aseilla.
>>Totta. Sota voitettiin
Me hävisimme talvisodan.
”Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan Sallaa ja Kuusamoa,” ”Kalastajasaarennon Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan Karjalaa mukaan ” ”lukien Viipurin, maan toiseksi suurimman kaupungin.”
>>Ilman nykytiedettäkin maailma on voittanut epidemioita.
Sinun voittosi määritelmä mustastas surmasta on se että noin puolet euroopan väestöstä kuoli?
>>Ennen nykytiedettä tällainen pandemia tuskin olisi ollut edes mahdollinen.
Miten ihmisten eliniänodotteen kasvu ja lääketieteen kehitys on mahdollistanut covid viruksen? Mietitkö yhtään mitä lauot?
>>Kieli poskessa voisi väittää, että koronapandemian aikana tiede pyrkii >>ratkaisemaan ongelmaa, jonka se on itse aiheuttanut.
Ehkä jos on täydellinen typerys niin tälläisen väitteen voi esittää ja sitten hekumoida sillä.
>>Uskonto on aiheuttanut tuhoa, mutta se on myös inspiroinut tekemään hyvää.
Perusteeton usko yliluonnolisiin asioihin mahdollistaa hyvienkin ihmisten täysin moraalittomat teot. Jumalien nimiin tehdään asioita joita muuten ei tehtäisi.
Tiede on luonut kirjaimet, numerot, nuotit, siveltimet ja värit. Kuin myös soittimet ja muut laitteet, joilla taidetta harjoitetaan.
Kyllä, tiede ei vaan pysäytä konsensusta suurille pääomavirroille imuroida koko ajan lisää sieltä mistä eloa rahassa on löydettävissä niin maan ravintoarvoissa kuin hyödynnettävissä ”kiveksissä”.
Ilmoita asiaton kommentti