Tapahtumia seurataan

Seuraamme tarkkaan, mitä maassamme tapahtuu. Tiedämme esimerkiksi sen, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat kiertäneet Suomen maakunnaat itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vierailujen ajankohdista ja paikoista on tiedotettu. Muun muassa kuopiolaiset ovat kohdanneet arvokkaan maakuntavierailun.

Asiaan liittyen muistetaan Kuopion musiikkikeskuksessa pidetty tilaisuus, jonka avulla juhlistettiin Minna Canthin merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat myös kansan parissa Kuopion torilla.

Kuopion torilla tapasin arvovieraita: ”Herra tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitän Teitä, kun olitte Vehmersalmella Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtuman suojelijana. Suunnistustapahtumassa olin vapaaehtoisena työntekijänä. Kuopio-Jukola 2014 on nostettu esille ja palkittu ainutlaatuisena tapahtumana.”

Kuopion kaupunki järjesti perustamisajankohdan 1775 kunniaksi Kuopio – Jukolan palkitsemistilaisuuden, johon aloite tuli ylimmältä poliittiselta taholta ja virkamiesvalmistelusta. Suunnistustapahtumassa oli toteutunut ”kaupunkiorganisaation ja päättäjien kokema myönteinen yhteistyön henki ja itse tapahtuman tärkeilyvapaa ilmapiiri”. Kuopio – Jukola  oli ”esimerkillinen ryhmäsuoritus”.

Kuopio – Jukolan suunnistustapahtuma oli välittänyt osallistujille ”ainutlaatuisen tunnelman”, josta oli saatu tietoa   internetin, lehtijuttujen, radio- ja TV-lähetysten kautta.

Maakuntavierailut 2017 jatkuivat  kesäkuun puolen välin jälkeen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hossan kansallispuiston avajaiset olivat Suomussalmella 17. kesäkuuta. Kyseisestä tilaisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistö jatkoi matkaa Joensuun Enossa järjestettäviin Joensuu – Jukola 2017-suunnistuskilpailuihin, joissa hän viipyi sunnuntaihin 18. kesäkuuta saakka.

Hänen tehtävänään oli ottaa vastaan Jukolan viestin sanoma, joka osoitettiin 100-vuotiaalle Suomelle. Rouva Jenni Haukio toimi suunnistustapahtuman suojelijana. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli yleisön tavattavissa, kuten tilanne  oli ollut Kuopio-Jukola 2014:ssäkin. Joensuu – Jukola 2017 oli 69:s  Jukolan viesti ja 40:s  Venlojen viesti. Järjestäjänä toimii Kalevan Rasti ry.

Joensuu – Jukola 2017-suunnistusasiasta  palaan vielä Kuopion torin tapahtumiin:

”Tuossa Kuopion kaupungintalossa julkistettiin 14.3.2017 historiikki, jonka toinen kirjoittaja olen itse. Tehän olette kuulemma jo saanutkin kyseisen julkaisun, johon olen kirjoittanut tekstiä Kuopio-Jukola 2014-viestitapahtumastakin.”

Rouva Jenni Haukio oli myös kiinnostunut historiateoksesta, joka esittää Kuopion Reserviupseerikerhon vaiheita vuodesta 1929 vuoteen 2014. Kerho on ”vastuullinen”, ”perinteitä arvostava”, ”aatteellinen” ja ”edunvalvonnallinen” reserviupseeriyhdistys.

Juhlavuosina toimitaan aktiivisesti kulttuurin hyväksi, johon kuuluu edellä mainittu historiajulkaisukin. Tuntuu hyvältä, kun teos on löydetty verkkotarjonnasta, kirjastoista ja on vieläpä presidenttiparin luettavana. Vuorovaikutus kirjoittajien ja lukijoiden välillä on tärkeää.

Päätöksiä ja tilanteita on mietittävä tarkkaan. Laaja-alaisia asioita on hyödyllistä punnita komiteoissa. Demokraattisessa järjestelmässä yhteisesti harkitut kannanotot kertovat siitä, miten on meneteltävä kulloinkin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sivusi Kuopion torilla kiusaamiskysymyksiä ja ulkopolitiikan asioita, jotka ovat ajankohtaisia. Ulkopolitiikan asioiden ollessa kunnossa voidaan sanoa, että ”maamme  purjehtii luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset askarruttivat Kuopion torilla. Maakuntauudistusasiat ovat nyt edellä mainittujen lisäksi esillä. Päätöksenteossa kiire vaikeuttaa hyvän lopputuloksen syntymistä. Perustuslaki määrittää suunnan ja valvoo sitä, miten asioiden tulee olla turvattaessa ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisesti.

Yhteiskunnassa arvioidaan sitä, millaisten arvostusten avulla ulkopolitiikan ja sisäpolitiikan toiminta hoidetaan ja  miten yksimielisiä ollaan tavoitteista.

Yhteiskunnan tavoitteita, kulttuuria ja Jukolan viestikilpailujakin pohtiessa muistuu mieleen merkkihenkilöitä, joita nostetaan esille juhlavuosina, esimerkiksi Mikael Agricola ja  Martti Luther. Uuden testamentin suomennos on kulttuuriteko sivistyksen kannalta.

Lukutaidon ja kielen kehittäminen on ollut tärkeä, että nyt osataan itsenäisesti perehtyä muun muassa Lahti – Hollola Jukolan  kilpailuja koskeviin kirjallisiin esitteisiin. Suunnistajat ymmärtävät myös luonnon merkityksen, ettei luontoa roskata. Suunnistustapahtumien jälkeen huomataan, millainen on ollut yleisön käyttäytyminen.

Lahti – Hollola Jukola 2018 -suunnistuskilpailuissa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. SSL:n lajisäännöt on luettavissa Suomen Suunnistusliiton internetsivuilta. Suunnistuspiikkareiden käyttö on kielletty, nastarit on sallittu. Tarkoitus on varjella luontoa, johon kiinnitetään huomiota kansainvälisenä ympäristöpäivänäkin.

Järjestäjien nimeämät joukkueet saavat GPS-seurantalaitteet, mikä helpottaa suunnistustapahtuman seurantaa ja lisää kiinnostavuutta viestintävälineiden kautta.  Kyseiset joukkueet käyttävät numeroliivejä. Harjoituskieltoalue on nähtävissä Lahti – Hollola Jukola  internetsivuilla: www.jukola.com/2018/kilpailijat/harjoituskieltoalue/

Jukolan viestitapahtumissa toteutuvat urheilullisesti eri sukupuolten kannalta tasa-arvoiset periaatteet. Tasa-arvon päivänä muistellaan Minna Canthia, joka  on miettinyt yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitetut  tekstit ovat siitä osoituksena. Merkkihenkilöt ovat kiinnostaneet rouva Jenni Haukiotakin, joka oli kilpailujen suojelijana Joensuu – Jukola 2017 -suunnistustapahtumassa.

Tänä vuonna 2018 on vuorossa 70:s Jukolan viesti ja 41:s Venlojen viesti, joiden  vastuullisina järjestäjinä ovat Hollolan Urheilijat -46 ja Lahden Suunnistajat -37. Lahti – Hollola Jukola on ajallisesti seurattavissa 16.–17.6.2018. Viestitapahtuma on   merkittävää toimintaa perinteen jatkuvuuden ja liikuntakulttuurin kehittämisen kannalta.

 

Menestystä  Lahti – Hollola Jukola 2018 -suunnistustapahtumalle.

Maailman ympäristöpäivää.

 

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.