Jokainen Euroopan 508 miljoonasta kansalaisesta käyttää keskimäärin 198 kertakäyttöistä kevytmuovipussia vuodessa. Tosin meillä Suomessa vuotuinen keskiarvo on Euroopan komission laskelmien mukaan vain 80 muovikassia henkilöä kohden.

Vaikka Suomessa muovikassien kulutus on alhaista, koskettaa muovijäteongelma meitä kaikkia. Muovijäte aiheuttaa suurta vahinkoa ympäristölle. Kelluva muovijäte uhkaa merten ekosysteemejä.

Aikaisemmin luultiin merissä olevien tai rannalle ajautuvien roskien koostuvan muutamista muovinpalasista, jotka ajan kuluessa maatuvat. Kuitenkin monet muoveista eivät maadu, vaan vain hajoavat pienemmiksi palasiksi. Onpa keskelle Tyyntä valtamerta kertynyt Teksasin kokoinen jätelautta – maailman ensimmäinen ihmisen aikaansaama jätemanner.

Hajonneet muovinpalaset päätyvät meressä elävien tai siitä ravintonsa saavien eläinten ravinnoksi ja tätä kautta lopulta myös meidän ruokapöytiimme. Asiaa on tutkittu suomalaisvoimin merentutkimusalus Arandalla. Meren muovijätehiukkaset sitovat itseensä jopa miljoonakertaisia määriä ympäristömyrkkyjä itse meriveteen verrattuna. Ei siis ihme, että osalle Itämeren kaloista on jo asetettu syöntirajoituksia.

Muovikassien ympäristöhaitat on huomioitu myös Euroopan unionissa. Komission aiheesta laatima vihreä kirja sekä Euroopan parlamentin kannanotto korostavat, että ongelman taustalla olevan muun muassa EU:n jätelainsäädännön puutteellinen täytäntöönpano.

Koska muovijätteestä kierrätetään nykyisin vain 25 prosenttia, jää sen kierrätyksen taloudellinen potentiaali hyödyntämättä. Soveltamalla EU:n jätelainsäädäntöä täysimääräisesti voitaisiin laskelmien mukaan säästää jopa useita kymmeniä miljardeja euroja vuodessa.

Monissa EU-maissa on jo käytössä rajoitteita ja erityisveroja muovipusseille. Nyt kuriin halutaan etenkin ilmaiset ohutmuovipussit. Euroopan parlamentti vaatii niiden käytön kieltämistä vuoteen 2020 mennessä. Parlamentti esittää myös keräämis- ja lajittelutavoitteita, pakollisia kierrätettävyysvaatimuksia sekä keräyksen, lajittelun ja yleisen jätehuollon vaatimusten yhdenmukaistamista.

Parlamentti on pyytänyt komissiota tekemään tämän vuoden loppuun mennessä ehdotuksia, joilla lopetettaisiin kierrätettävän ja talteen otettavan jätteen vieminen kaatopaikalle vuoteen 2020 mennessä ja vähennettäisiin näin muovien polttamista.

Olisi ajateltava vieläkin kunnianhimoisemmin: miksemme kartoittaisi mahdollisuuksia toimia YK:ssa kansainvälisen merten muovisopimuksen alullepanijana?

Koska olemme, mitä syömme, luulisi asian kiinnostavan meistä jokaista. Puolustamme mielellämme lemmikkieläintemme oikeuksia, mutta harva tulee ajatelleeksi, että peräti 94 prosenttia Pohjanmeren linnuista kärsii muovijätteistä vatsalaukussa. Kalojen syömän muovin sitomien ympäristömyrkkyjen ravintoarvoista tuskin kukaan rupeaa väittelemään. Kaikkein vaarallisimmat muovit olisi poistettava Euroopan markkinoilta kokonaan.

Seuraavan kerran kaupan kassalla muovipussia valitessasi kannattaa pohtia, paitsi abstraktisti Herran luoman luomakunnan kunnioittamista, myös konkreettisesti sitä, missä vaiheessa kassi päätyy osaksi ravintoketjua. Lopulta ehkä sinunkin vatsaasi!