Sydämen laajennusoperaatio

Vieraassa kulttuurissa eläminen laajentaa sydäntä. Kun tutustun eri tavoin ajatteleviin ja uskoviin ihmisiin, joudun miettimään uudelleen oman ajatteluni ja uskoni perusteita. Kokemus muukalaisuudesta on hyödyllinen, vaikkei aina miellyttävä. Parhaimmillaan se auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja kokemaan myötätuntoa ulkopuolelle jääneitä kohtaan.

Toki sydäntään voi laajentaa myös kotimaassa: puskea rohkeasti outoon seuraan ja kuunnella niitä, jotka tuntuvat olevan kaikista kauimpana oman kuplan tutusta pulinasta. Ihailen niitä suomalaisia, jotka ovat lähteneet sydämensä laajennusleikkaukseen ottamalla suojiinsa turvapaikanhakijoita. Ihailen kaikkia niitä, jotka näkevät syrjityt ja väheksytyt ihmiset ja ojentavat heille kätensä. Se on ihmisyyden aateliutta.

Lähetystyö tarjoaa oivan mahdollisuuden sydämen laajentamiseen. Vuosikymmeniä vieraassa maassa elänyt lähetystyöntekijä voi tuntea itsensä enemmän työalueensa kuin kotimaansa kansalaiseksi. Onpa maailmalla tarinoita myös lähetystyöntekijöistä, jotka ovat samaistuneet niin syvästi työalueensa kulttuuriin että ovat vaihtaneet jopa uskontoa.

Tuskin mikään muu alue ylittää Lähi-idän kulttuurien, kansojen ja uskontojen monilukuisuutta. Jerusalemissa jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuden maailmankuvan avartamiseen. Puhumisen kulttuurissa antoisia juttuhetkiä syntyy helposti ventovieraidenkin kanssa kahviloissa, kaduilla ja milloin missäkin. Nämä hetket ovat mielestäni kullanarvoisia, parasta mitä lähetystyöntekijän elämä tarjoaa.

Lähi-itä myös koettelee laajentumisen rajoja. Kipeään Israel-Palestiina-konfliktiin paneutuminen haastaa käsitykset siitä, kuka on uhri ja kuka sortaja. Monen kristityn on yhä vaikea nähdä jännitteistä tilannetta Lähi-idässä. Kuka on Daavid ja kuka Goljat tällä hetkellä – miksi vihaa, sortoa ja pelkoa kylvetään.

Israelin valtion perustaminen 1948 oli juutalaisille todeksi tullut unelma. Tuolloin muuttui noin 750 000 palestiinalaisen elämä täysin. Osa menetti kotinsa, osa häädettynä, osa vapaaehtoisesti lähteneinä. Kansainvälinen yhteisö on yrittänyt rakentaa tulevaisuutta ja sovintoa. Tällä hetkellä tulevaisuuden usko on hauras. Media vahvistaa kummankin osapuolen viholliskuvia.

Kuitenkin kummallakin puolella on suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat rauhaa ja muurien purkamista. On paljon ruohonjuuritason liikkeitä, jotka kokoavat ihmisiä kaikista ryhmistä keskustelemaan ja toimimaan. Esimerkiksi israelilainen ”Rauhaa lietsovat naiset” -liike kerää marsseilleen tuhansia naisia, juutalaisia ja arabeja, Israelista ja Palestiinasta. Naisten tavoitteena on saada poliitikot vihdoin rakentamaan kestävä rauha.

Lähetysseura on yhteistyössä uskontojenvälistä yhteistyötä edistävän epäpoliittisen järjestön kanssa. Keskusteluryhmissä ennakkoluulot karisevat ja ihmiset löytävät aidon yhteyden toisiinsa – juutalaiset, muslimit, kristityt, palestiinalaiset ja israelilaiset.

Vaatii rohkeutta lähteä kohtaamaan ventovieraita, eri tavoin ajattelevia ihmisiä, jopa vihollisina pidettyjä. Kohtaamisessa voi tulla loukatuksi ja omista uskomuksista luopuminen voi tehdä kipeää. Mutta jos muutokseen suostuu, se vapauttaa ja antaa energiaa.

Joillekin omien käsitysten uudistaminen on mahdotonta. He eivät halua edes lähteä liikkeelle, vaan pysyttäytyvät oman kuplansa turvallisessa porinassa. He tietävät omasta mielestään tarpeeksi ja poimivat todellisuudesta vain ne viestit, jotka tukevat heidän maailmankuvaansa.

Vilpitön kuunteleminen ja toisen ymmärtäminen ei merkitse sitä, että hyväksyisi kaiken tämän toiminnan. Väkivaltaa, sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta ei pidä koskaan hyväksyä. Mutta on tärkeää ja hyödyllistä kuulla, mikä kehitys on johtanut ihmisen epätoivoisiin tekoihin. Hänellä on omasta mielestään siihen syynsä. Ne syyt paljastavat, että jotain on pahasti vialla yhteiskunnassa, tämän ihmisen lähtökohdissa tai hänen yhteisönsä arvoissa.

Sari Lehtelä
Suomen Lähetysseuran tiedottaja ja kummiyhdyshenkilö Lähi-idässä


Yllättävät juttutuokiot yltävät usein isoihin asioihin. Aluepäällikkö Vesa Lehtelä ja kahvilan isäntä Sago juttelivat muslimien ja kristittyjen suhteista tavatessaan ensimmäistä kertaa Jerusalemin vanhassakaupungissa.

  1. Teemu Kakkuri 27.10.2014 22:13
    Kari-Matti Laaksonen: “Ei Jeesukseenkaan nyt voi joka asiassa ja agendassa vedota.”

    ”Uutisen otsikkoa mukaillen voisi sanoa, että Jeesukselle toivotaan työrauhaa. Itse asiassa se sanotaan jo isämeidän-rukouksessa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Rajojen rikkojat voisivat rikkoa rajojansa ihan omissa nimissään ja pyhittää Jeesuksen. Ohje voisi kuulua vaikka näin: kanna itse vastuu teoistasi äläkä vetoaa Jeesukseen. Sopii niin pornomessuilijoille kuin parantajaevankelistoillekin”.

    Juuri näin Teemu Kakkuri, olen täysin samaa mieltä.

    Martti Pentti 27.10.2014 18:27
    ”Tuskin erotiikkamessut miksikään orgioiksi muodostuvat. Hämmentyneen näyttelyvieraan mielikuvituksen laukkaamista ei kai voi estää eikä kieltää”.

    Tuskin sitä ja tuskin tätä, tyypillistä sinisilmäisyyttä nykyisessä yhteiskunnassamme. Mutta voin todeta edellisen kirjoittajan kommenttiin, todellisuus on aika kaukana sanasta tuskin.
    ”Jälkipyykki” on nimittäin aivan … nunnat ja munkit
    Sen voin sanoa pyyteettömän rehellisesti oman ammattini kautta.

    Mutta armo kattaa kaiken ja kaikkea pitää suvaita.
    Mutta jokainen kantaa itsestään vastuun, kuten Teemu Kakkuri viestissään totesi.

    • …kirkon pornotyöntekijät? Siis anteeks, mitä?

      Sexhibition -messuilla tulee olemaan osasto, jossa messukävijät voivat halutessaan jutella Tikkurilan seurakunnan ja perheneuvonnan työntekijöiden kanssa. Kirkkoherra Janne Silvastin mukaan he ovat siellä ”kohtaamassa ja keskustelemassa ihmisten kanssa ja välittämässä tietoa kirkon tekemästä parisuhdetyöstä”.

      Hyvä niin, sillä moni ei tiedä, että myös kirkon perheneuvonnan terapeuttien kanssa voi puhua seksistä. Olen varma siitä, että Sexhibiotion -messuilla tulee liikkumaan myös niitä ihmisiä, joita puhuttelee kirkon viesti ”vapaaehtoisuuteen ja ihmisarvon kunnioitukseen perustuvasta seksuaalisuudesta”.

      Asioista voidaan olla eri mieltä. Ja on hyväkin olla. Laadukkaan, yhteyttä rakentavan ja ymmärrystä lisäävän keskustelun edellytys on kuitenkin aiheessa pysyminen.

      Marita Kiviranta
      Espoon seurakuntayhtymän perheneuvontatyön johtokunnan jäsen

    • Martita Kiviranta :”moni ei tiedä, että myös kirkon perheneuvonnan terapeuttien kanssa voi puhua seksistä. ”

      Pahoittelut, mutta kyllä ”tässä päässä” on niin lujassa antiikin filosofienkin vakaumus, että ”eros [=seksi] ei ole jumala” ja jo antiikin Rooman antama tuomio Dionysoksen tai Bacchuksen himoja noudattaville, että ihmetellä täytyy, jos kirkollisverovaroilla ei osata tiedottaa muuten kuin hyväksymällä tiedotuskanavaksi pornomessut.

    • Tuula Holttä,

      Kirjoitit, että: ”kirkollisverorahoilla ei osata tiedottaa muuten kuin hyväksymällä tiedotuskanavaksi pornomessut”

      Kyllä kirkon verorahoilla pääosin tiedotetaan ihan muulla tavalla.

  2. Joo, ennen muuta kirkko siellä kelluessaan muistuttaa siitä, että jokaisen tasa-arvoisiin ihmisoikeuksiin kuuluu saada vapaasti ja raittiuteen pakottamatta itsenäisesti etsiä kaljapöhnän autuutta joessa kelluen ja tyhjät kaljalootat jokeen ja rannoille paiskoen.

    Jeesuskin oli kaljanjuojien seurassa. Eikä kirkko nykyään tahdo estää kenenkään vapaata ja tasa-arvoista ja seksuaali- ja sukupuolineutraalia ihmisoikeudellista itsetuhoa viinan kanssa. Tulkaa kaikki!

  3. Mutta ovatko he kykeneviä auttamaan pornon kahleissa kulkevia? (Juha Lehtinen)

    Kyllä ne erotiikkamessujen kävijät ovat pääasiassa seksin suurkuluttajia, seksiaddikteja, himon orjia. (Ari Lahtinen)

    Vähän pitäisi haastaa kovemmin noita pornon suurkuluttajia. (Sami Paajanen)

    Hyvät herrat, vaikutatte äärimmäisen ylpeiltä, tekopyhiltä ja tuomitsevilta. Tuotte avoimesti julki halveksuntanne ihmisistä, joista teillä ei todellisuudessa ole juuri muuta tietoa kuin itse keksimänne luokittelu ”himon orjaksi”, ”pornon kahleissa kulkevaksi”, tai ”pornon suurkuluttajaksi”. Puhutte näistä ihmisistä kuin he olisivat rikollisia.

    Kehotan leikkimään pientä ajatusleikkiä. Kuvitellaan, että Päivi Räsänen, Teemu Laajasalo tai vaikkapa joku piispa sanoisi julkisesti jotain teidän käsitystenne kaltaista. Riittäisikö nelinumeroinen luku mittaamaan kirkosta sen seurauksena eroavien määrää?

    • Arvoisa Risto Korhonen, kuvittelet tuntevasi meidät kommenttiemme perusteella ja vieläpä väität, että ”teillä ei todellisuudessa ole juuri muuta tietoa kuin itse keksimänne luokittelu “himon orjaksi”, “pornon kahleissa kulkevaksi”, tai “pornon suurkuluttajaksi””. Mistä sinä tiedät, mitä me tiedämme?

      Kun taustalla on omakohtaisia kokemuksia siitä, minkälaista riippuvuutta porno saa ihmisissä aikaiseksi ja minkälaisia rukousaiheita he kantavat mukanaan, etkö suo heille riippuvuudesta irti pääsemistä? Kuulutko niihin, jotka vain kalisuttelevat tyhjiä tynnyreitä lämpimikseen, jotta saadaan uusi eroaalto kirkosta liikkeelle?

      Väärän todistuksen lausuminen julkisella keskustelupalstalla ei ainakaan kiillota kilpeäsi. Kaikkivaltias Jumala olkoon sinulle armollinen.

  4. Maritta Kiviranta kyllä sitä voi yrittää harrastaa piilovirstintää niin kuin nyt viestissäsi yrität. Kyllä normaali lähes täysjärkinen tajuaa, että muut motiivit ja toisenlaisen evankeliumin julistajat sinne messuille halajaa. Paavali puhuu, että vaikka enkeli taivaasta julistaisi toisenlaista evankeliumia tai hän olkoon kirottu. Homo ja lesbo evankeliumin julistajat ovat valhe evankeliumin julistajia.

    • Eero voisi opetella painamaan sitä sinistä Vastaa-nappia, jotta hänen kommenttinsa osuisivat asiayhteyteen. Tätä keskustelua olisi paljon helpompi lukea, jos samaan aiheeseen liittyvät kommentit olisivat lähekkäin.

      Eeron kommentin viimeisessä virkkeessä on niin monta yhdyssanavirhettä, että kommentin alkuperäistä tarkoitusta voi vain arvailla. Joko siinä puhutaan homoevankeliumista, homojulistajista tai valhe-evankeliumista. Tai ehkä vähän niistä kaikista.

    • Eikö se jo ole seurakunnan edustus, että seurakunnan jäseniä on paikalla? Voithan mennä itse ja huutaa: ”Halleluja!” aina kiekon kilahtaessa pömpeliin.

  5. Nyt Janne Silvast iltasanomien lööpin mukaan laittaa turvakaartin kirkon pornotyöntekijöille seksimessujen ajaksi. EI taida usko riittää pyytää enkelivarjelusta ja Jumalan siunausta varjelusta koska ollaan poikettu Jumalan suunnitelmasta. Toisaalta ilmeisesti on jonkin vertan omaatuntoa jäljellä kun ei uskalleta rukouksissa lähestyä pyhää Jumalaa.

    • Kenelläkään ei voi olla noin tarkkaa tietoa Jumalan suunnitelmista, lähimmäisen omastatunnosta tai hänen rukouselämästäänkään. Enkelivarjelus taas on jotain enemmän kuin taivaallinen vartiointifirma, jonka voi tarpeen mukaan tilata paikalle.

Missioblogi
Missioblogihttps://felm.suomenlahetysseura.fi/
Missioblogi on moniääninen blogi, josta voit lukea kuulumisia kirkosta ja lähetystyöstä eri puolilta maailmaa. Sen kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseuran tai sen yhteistyökumppanien työntekijöitä, jotka tuovat terveisiä etelän kasvavista kirkoista, ilonaiheista, ongelmista ja teologisesta keskustelusta sekä uskon, toivon ja rakkauden työstä kehittyvissä maissa. Tuoreimman Missioblogin on kirjoittanut Suomen Lähetysseuran yhteisöasiantuntija Mikko Pyhtilä.