Sota, josta tuli urbaani legenda

Lukijani.

Historianopettaja kertoi luokallemme joskus 1960/70 -lukujen taitteessa, että Suomi ja Nicaragua ovat yhä muodollisesti sodassa keskenään. Tieto jäi kutkuttamaan mielikuvitusta.

Faktantarkistus on usein tarpeen salaliittoteorioita ja puolitotuuksia suoltavassa maailmassamme. Mitä asiasta voidaan saada nykyisillä työkaluilla selville? Ei kai ole savua ilman tulta?

Sotatila maidemme välillä on askarruttanut jotakuta muutakin niin paljon, että hän on lokakuussa 2009 lähettänyt kysymyksen verkkopalstalle Kysy kirjastonhoitajalta. Nopeasti annetun vastauksen mukaan Nicaragua ei ole niiden maiden joukossa, jotka julistivat sodan Suomelle. Pari päivää myöhemmin vastaukseen ilmestyi kommentti, jonka mukaan Nicaraguan kanssa vallitseva sotatila kuului vuosikymmenien ajan erään ulkoministeriön päällikkö- ja suurlähettilästason työntekijän juttuvalikoimaan.

Virallinen Suomi on selvittänyt asian Nicaraguan ja Suomen suhteista 1970-luvun alussa, kun valmisteltiin keskinäisiä diplomaattisuhteita. Sanni Pietilä on ottanut asian esille artikkelissaan Suomen kehitysyhteistyö Nicaraguassa − eli sinne ja takaisin. Verkkolehdessä hybrislehti.net 1/2012 hän kirjoittaa näin: ”Vielä vuonna 1971 ulkoministeriössä selvitettiin, olivatko maat sotatilassa keskenään. Oli olemassa muistitieto, jonka mukaan Nicaragua olisi julistanut Suomelle sodan toisen maailmansodan aikana, mikä kuitenkin osoittautui perättömäksi.”

Muistitiedolla on kuitenkin vankat juuret. Itse löysin johtolangan Armas J. Pullan kirjasta Jees, hapankaalia, Señor. Sen ensipainos ilmestyi vuonna 1944. Kirjasta löytyy kuva lehtileikkeestä otsikolla Uusi sota Suomellekin Nicaragua julistanut. Uutinen on päivätty Buenos Airesiin 21.12. ja uutislähteeksi ilmoitettu STB.

Kirjan uutinen ei ole väärennös. Sen paljastaa Kansalliskirjaston digitoitujen sanomalehtien arkisto. Suomenkielisiä lehtiä ei valitettavasti ole vapaasti luettavissa kuin 31.12.1939 asti, mutta ruotsinkielisiä lehtiä löytyy myöhemmiltäkin vuosilta. 

Hakutermi ”Finland Nicaragua krig”~5 tuotti viisi osumaa. Vanhin oli maanantaina 22.12.1941 ilmestynyt lyhyt uutinen Hufvudstadsbladet-lehdessä: ”Även Nicaragua i krig med Finland. Buenos Aires, söndag. (STB) Nicaragua har förklarat Bulgarien, Finland och Ungern krig. Medborgare från dessa länder, vilka befinna sig i Nicaragua, ha internerats.”

Joulukuussa 1941 Suomelle oli julistettu useita sotia. Wikipedian aikajanasta ilmenee, että Britannia julisti sodan Suomelle 6./7.12, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti 7.12. ja Tšekkoslovakian pakolaishallitus 16.12.

Myös Nicaragua todellakin julisti sodan kolmelle maalle. Se tapahtui 19.12.1941, mutta Bulgarian ja Unkarin ohella kohteena oli Romania eikä Suomi. Kyseiset kolme maata olivat saaneet sodanjulistuksen myös Britannialta – viimeisenä Bulgaria 13.12., muut rinnan Suomen kanssa.

Oliko kyseessä uutisankka? Uutisen välitti Suomeen ruotsalainen AB Svenska Telegramsbyrå (STB), jonka juuret olivat uutisalalla, mutta pääosaamisalue mainittua nimeä kantavalla osastolla oli lehtimainonta. Koska uutinen oli lisäksi laadittu ilmeisesti espanjankielisestä aineistosta Buenos Airesissa Argentiinassa – siis yli 5.000 kilometrin päässä Nicaraguasta – on mahdollista, että sen alkuperäinen  sisältö on vääristynyt kohtalokkaalla tavalla. 

Mistä virhe juontui? Kenties siitä, että Suomi käsitettiin noihin aikoihin kuuluvaksi akselivaltioiden joukkoon. Niille oli tullut sodanjulistuksia eri puolilta maailmaa, Nicaraguastakin. Laatokka-lehdessä 31.12.1941 laskettiin, että sodanjulistuksia oli siihen mennessä annettu peräti 101! Ei ihme, että puolueettoman Ruotsin uutisvälitys saattoi uskottavasti hairahtua. Useat Väli-Amerikan maat olivat sitäpaitsi tuolloin vahvasti Yhdysvaltain peukalon alla, joten sitäkin taustaa vasten on ymmärrettävää, että edes suomalainen lehdistö ei haistanut palaneen käryä sodanjulistusuutista levittäessään.

En luovuttanut vielä vaan yritin etsiä oikaisua uutiseen. Tuloksetta. Täytyy siis lopuksi lainata Nicaraguassa Ryhmyn ja Romppaisen putkakaverina ollutta Petteriä, joka kommentoi uutista näin: ”Se, että sodanjulistus annettiin Suomellekin, oli varmasti vain valitettava erehdys. Joku kirjuriparka ei huomannut pyyhkäistä sen nimeä pois, ja niin Suomi ja Nicaragua ovat nyt sodassa keskenään.”

Armas J. Pullan Ryhmy ja Romppainen -kirjasarja piilotettiin maamme kirjastoista sodan jälkeen moniksi vuosiksi. Mutta ihmisten muistikuvat luonnollisesti säilyivät. Näin kaiketi vähitellen hautui ja kypsyi sitkeä urbaani legenda sotatilasta Suomen ja Nicaraguan välillä.

Löytyykö Sinulta sattumoisin lisää aiheeseen liittyviä johtolankoja tai langanpätkiä?

Utelee Sinun

Harmaa rovasti

3 KOMMENTIT

  1. Kiitos kommentista, Pirjo.

    Sanojesi innoittamana tein haun Ruotsin Kuninkaallisen Kirjaston (kb.se) sanomalehtiarkistoon. Löytyi vain yksi lehti, joka on julkaissut saman STB:n Buenos Airesiin päivätyn uutisen kuin Suomen ruotsinkielinen lehdistö.

    Kyseessä on metatiedon mukaan Svenska dagbladet 1941-12-22 Sida 18 Edition: *** STOCKHOLMSUPPLAGA / (Uppl. A), Stockholm. Otsikko kuuluu ”Nicaragua i krig med Finland”. OCR-tekstistä selviää, että uutisen sisältö on sama kuin Suomen lehdistössä. Varsinainen digisivu on valitettavasti luettavissa vain eräissä yliopistokirjastoissa (vast).

    • Vielä lisäys.

      Yrityksen ja erehdyksen kautta löytyi lopulta verkosta Nicaraguan Kansalliskokouksen arkistosta sodanjulistusta koskeva päätös. Otsikosta ilmenee päätöksen aihe, päiväys sekä julkaisun media.

      Declárase la guerra a Hungría, Bulgaria y Rumania decreto ejecutivo, aprobado el 19 de diciembre de 1941. Publicado en La Gaceta, Diario Oficial N°. 276 del 19 de diciembre de 1941.

      Ainoa pykälä kuuluu: ”Desde esta fecha existe el estado de guerra entre Nicaragua y Hungría, Bulgaria y Rumania.”

      Suomea ei päätöksessä todellakaan mainita, joten tulkintavirhe sodasta on loogisesti ajatellen syntynyt Buenos Airesissa STB:n toimituksessa noin 20.12.1941.

Jouni Parviainen
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.