Skeptinen Tuomas
Epäuskoisella uskolla ja uskovalla epäuskolla, näin luonnehtii ortodoksinen jumalanpalvelus Tuomasta, kun hänen epäuskonsa synnytti vakaan uskon.
Tuomas ei heti uskonut, kun muut opetuslapset kertoivat nähneensä Jeesuksen ylösnousseena. Tuomas halusi nähdä omin silmin ja jopa varmistua koskemalla Jeesuksen haavoja.
Itse koskemisesta ei kerrota evankeliumissa. Se jää auki. Sen sijaan Jeesus lempeästi toruu Tuomaan halua nähdä: "Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."
Uskoa, epäuskoa ja epäilystä on pohdittu aika lailla. Skeptisyys uskossa voisi siksi olla hyvä aihe. Se ei ole sama kuin epäilys, mutta kuvaa hyvin Tuomaan asennetta.
Skeptisyys sanana juontaa juurensa tutkimista ja paneutumista tarkoittavasta kreikkalaisesta sanasta. Skeptisyys sopii hyvin kristitylle.
Ortodoksisuudessa uskovia kutsutaan toisinaan "järjellisiksi lampaiksi". Sanatarkkaan käännettynä he ovat loogisia lampaita. Ilmaisu on hauska yhdistelmä muinaista filosofiaa ja Jeesuksen puhetta itsestään hyvänä paimenena.
Uskovan ei siis kuulu olla pässi tai lammasmainen. Lampaillahan ei ole suurten älykköjen mainetta ja pässihän kuuluu olevan kovapäinen.
Addison Hodges Hart toteaa, että on tarvetta olla "kylmäpäinen, mutta lämpimällä hurskaudella". Tätä hän kutsuu "uskolliseksi skeptisyydeksi".
Kyse ei ole siitä, että kaikkien tulisi olla älykköjä. Eikä kyse ole myöskäään murjottamisesta tai nälvimisestä, jota usein skeptisyytenä esitetään. Pikkunokkela piikki uskoa kohtaan ei tee sinusta skeptikkoa.
Voisi sanoa, että järjellisellä lampaalla tulisi olla pää ja sydän tasapainossa.
Ilmaisu järjelliset lampaat esiintyy mm. Akatistos-veisussa Jumalansynnyttäjälle. Addison Hodges Hartin lainaukset - englanniksi "cool mind but warm piety" ja "faithful scepticism" - ovat kirjasta Knowing Darkness.
11 kommenttia
”hänen epäuskonsa synnytti vakaan uskon.”
Kun näkee jotain, mihin ei usko, niin kysymys ei ole uskosta, vaan olevan todentamisesta. Tuomas ei uskonut edes kavereitaan, joten häntä voidaan pitää esikuvallisena niistä, jotka todentavat Jeesuksen olevaksi nähdessään Hänet uudessa maailmassa tai Hänen palatessaan Maahan. Kristinusko on ”unohtanut” kokonaan Tuomas ulottavuuden, vaikka siitä löytyy lukuisia viittauksia.
Lainaan kommenttiani toisesta blogista:
Room.11:32 “Sillä Jumala on sulkenut KAIKKI tottelemattomuuteen, että hän KAIKKIA armahtaisi.” Sama idea:
1.Kor.15:22 “Sillä niinkuin KAIKKI kuolevat Aadamissa, niin myös KAIKKI tehdään eläviksi Kristuksessa,”
Jatkuu:
“mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan.”
Raamatun pelastusopin mukaan kukaan ei ole voinut vielä pelastua, koska Jeesus ei ole pelastanut omiaan, temmannut turvaan kuoleman kidasta.
Entä mikä on marssijärjestys Jeesuksen paluun jälkeen:
Ef.1:12 “että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka JO EDELTÄ olimme panneet toivomme Kristukseen.”
Siten on myös niitä, joiden toivo on Kristuksessa, kun Hän on näkyvä.
Tapio ” Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen. ”
Paavalilla on tapana ulkoistaa oma toimintansa jonkun muun syyksi. Tässä Jumala on sulkenut tottelemattomuuteen. Ei ole itse syyllinen vaan on suljettu tottelemattomuuteen. On vanki, ei voi mitään.
Toisessa kohdassa hän syyttää syntiä, joka on tullut häneen asumaan. Kun hän tekee sitä mitä ei halusisi, niin se ei ole hän, joka tekee, vaan synti, joka on tullut häneen asumaan.
Miksi Paavalia pitäisi uskoa, jos Jumala on sulkenut hänet tottelemettomuuteen ja synti teettää hänellä sen, mitä hän tekee.
Tapio
” että Jumalan Poika ilmestyi tehdäkseen tyhjäksi perkeleen teot. ”
Ja mitä se perkele teki ? Tarkoitatko naisten tekoja, vai mitä tekoja?
Hän kun ei lapsia saattanut maailmaan. Ja apokryfikirjassa kertoo, että naisten teot loppuvat. Maria siihen, että tuskin loppuvat.
Tapio Tuomaala
Kyllä ne ovat aikalaiskirjoituksia siinä kuin Athanasioksen koostekin. Olen lukenut paljon vanhempiakin kirjoituksia, ihan vain mielenkiinnosta, en uskon vakavuudella, vaan ikäänkuin romaaneja. Kiihkoilematta, neutraalisti ja hauskuttaakseni itseäni. Viestejä kaukaa menneisyydestä, mitä pojat ovat silloin joutessaan kehitelleet hengentuotteinaan.
Onhan se kunnioitettavaa, että kirjoitustaito on niin vanha.
Kukaan ei enää keksi mitään uutta, vaan jappastaan ikivanhoissa lauseissa. Me olemme taantuneet henkisesti.
Kiitos jälleen ajatuksia herättävästä, mutta samalla jotenkin levollisesta kirjoituksesta! Mukavaa myös, että jaksat taustoittaa käytettyjä ilmaisuja – esimerkiksi Hartin kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Tämä oli hyvä blogi.
Joltinen vaiva katsomisessa hyvin avaa mahdollisuutta uskoa paremmin kuin ennen.
Ilmoita asiaton kommentti