Seurakuntavaalit lähestyvät

Seurakuntavaalit 18.11.2018 lähestyvät. Niiden  kohdalla pohditaan etukäteen, minkä teemojen ja ohjelman mukaan esiinnytään. Ennakkoäänestys on 6. – 10.11.2018.

Seurakuntatoimintaan liittyen Kuopion kirjastossa oli lähetystyöstä kertova näyttely maanjäristysalueilta, jonka yhteydessä muistui mieleen Kiinan  Shaanxin maanjäristys 23.1.1556.  Sen tuho  on vaikuttanut 1 000 kilometrin säteellä, ja  ihmisiä on kuollut noin 830 000. Maanjäristyksen voimaa mitataan yleensä Richterin asteikolla  ja tuhoisuutta Mercallin asteikolla.

Kyseisen historiallisen tapahtuman voi siirtää Mikael Agricolan aikaan.    Hän  oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka loi esimerkiksi Uuden testamentin käännöksellään ja ABC-kirjan avulla suomen kirjakielen perustan.

Kuopion kirjaston näyttelykäynti  nosti esiin kysymyksiä, mitä syötäisiin tänään ja ajatellaanko laaja-alaisesti, mitä lähellä, ympärillä ja maailmalla tapahtuu. Asioiden sisäistämisen ja kehittämisen kannalta on hyvä osallistua mahdollisuuksien mukaan tilaisuuksiin, joissa pohditaan muun muassa kulttuuriperintöä erilaisissa oppimisympäristöissä.

Silloin saadaan tietoa ja välineitä esimerkiksi opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, erityisesti monilukutaidon ja TVT-taitojen ja muunkin opetuksen tavoitteiden osalta. Lisäksi on hyvä tutustua niin sanotun tilan tutkimisen pedagogisiin malleihin ja saada välineitä ympäristönlukutaidon edistämiseen opetuksessa.

Edelliseen liittyen opilliset ja pedagogiset kysymykset ovat askarruttaneet Martti Lutheriakin. Hän on pohtinut lukutaidon merkitystä kansalaisten sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten oppisisältöjen mukaan. Musiikkikasvatus syventää sanomaa. Martti Lutherin teesiajatteluidealla on käyttöä koulutuspalvelujen  saatavuutta arvioitaessa.

Kouluteeseinä esitetään tässä hyvinvointiin yhteydessä olevia ilmaisuja: ”Lähikoulut ovat arvovalinta.” ”Miten päätöksenteon tulisi toimia, kun mietitään oppilaiden parasta?” Koulukysymyksissä esiintyy näkemyseroavuuksia, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnin kehittämistä. Keskustellaan myös siitä, miten meneteltäisiin eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.

Käsitykset lähentyvät luovassa ilmapiirissä. Muistetaan ehkä katolisen kirkon ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka pidettiin Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestäminen on vaatinut osapuolten asioiden sisäistämistä. Juhlavuosina nostetaan esille erilaisia kysymyksiä.

Yhteisten tavoitteiden mukaisilla ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotouttamisasioiden kehittämiseen. Käsitteiden sisältöä on mietitty silloin, kun edellä olevia asioita on pohdittu ja esimerkiksi lähipalveluista ja -kouluista huolehditaan. Päätöksenteon on tarkkaan määriteltävä, mitä tarkoitetaan lähipalveluilla.

Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Hyvät valinnat turvaavat myönteisen kehityksen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Kysymyksiä riittää: ”Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä?” ”Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri vallitsee?” Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.

Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.

Palvelujen laatua arvioitaessa on perusteltua vastata kysymyksiin, millä tavoin päätöksenteon on tarkoitus suunnata  kehitystä ja miten muun muassa huoltajia tuetaan heidän vaativassa kasvatustehtävässään.

Perustarpeiden tyydyttämisen onnistuneessa tilanteessa turvataan sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.

Edellä tarkasteltiin otsikon aiheeseen liittyviä asioita, joiden sisältö  ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.

Meneillään olevana  aikana mietitään ja toteutetaan erilaisia tehtäviä ja  muistellaan yhteiskunnassa vaikuttaneiden henkilöiden aikaansaannoksia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioita seurataan tarkkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntauudistusten suunnitelmia pohditaan perustuslain kannalta.

 

Kustaa Aadolfin  ja ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018 arvioidaan kulttuuriperinnön tuotoksia.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

  1. Arvoisat lukijat

    Kiitokset, kun olette löytäneet kirjoituksiani laajasta verkkotarjonnasta. Kommentoinnit vievät ajattelua eteenpäin. Olemme huomanneet lisäksi, että kaikessa toiminnassa on kehitettävää, esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kohdalla . Kasvatuksen ja opetuksen sisältöihin kuuluvat muun muassa matematiikka ja luonnontieteelliset aineet, joiden hoitaminen on haasteellista.

    Keskusteluissa viitataan usein matematiikan oppiaineeseen, jota monet henkilöt ja lehdet ovat nostaneet esille. Erittäin tärkeää on miettiä sitä, miten kukin käyttää saamiaan resursseja: “Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia.”

    Aikaisemmin olen esittänyt kysymyksen, minkä teesien avulla Martti Luther analysoisi nyt yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Kiinnostavana olisi tietää myös, minkä periaatteiden mukaan kyseinen suurmies hoitaisi koulujen matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden kasvatuksen ja opetuksen muutoksenalaisessa tilanteessa.

    Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja toiminnan. Molemmat henkilöt ovat tärkeitä kulttuurihenkilöitä. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa, jonka Uuden testamentin omakielinen tuotos on huomattava kirjallinen teko.

    Vuoden 2018 terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

Kirjoittaja

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.