Ystäväpiiriini kuuluu aika monta sinkkua. Upeita ihmisiä. Osa heistä ei halua kumppania saatikka perhettä. Osa heistä suree sitä, ettei kunnon puolisoa meinaa millään löytyä. Voisiko sellainen löytyä aikuisrippikoulusta?
Aikuisrippikouluun osallistuu vuosittain noin 1000 suomalaista aikuista. Kirkon ajankohtaisimpia haasteita on lisätä tätä osallistujamäärää. Suomessa on rippikoulun käymättömiä aikuisia enemmän kuin koskaan ennen. Osa heistä on ei-kristittyjä turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia. Monelle sopivin ratkaisu on käydä aikuisrippikoulu mahdollisimman nopeasti – vain pappiin ja verkkomateriaaliin tutustuen (www.aikuisrippikoulu.fi). Monelle olisi kuitenkin antoisinta käydä aikuisrippikoulu ryhmässä.
Missä viipyy kirkon aikuisrippikouluryhmien brändäys? Missä viipyy aikuisrippikouluryhmien valtakunnallinen sivusto? Sivusto voisi sisältää kaikille yhteisen perussetin, myös monikulttuurista materiaalia. Eri seurakunnat voisivat esitellä paikallisia erikoisuuksiaan (vapaaehtoistoiminnan kirjoa, bändi- ja kuorotoimintaa, kanoottivaellusta, ruumisarkkujen tekoa jne.) Seurakunnat voisivat hakea tällä sivustolla myös vaihtokauppojen mahdollisuuksia. Esimerkiksi Rovaniemen seurakunnasta voisi aikuisrippikouluryhmä lähteä viikoksi Suomenlinnaan ja sieltä tulisi vaihtokaupassa aikuisrippikouluryhmä viikoksi Rovaniemelle. Rippikoulun eri osioita voisi käydä eri seurakunnissa, silti paketti pysyisi kasassa.
Rohkenen väittää, että myös monet kirkon aikuiset jäsenet haluaisivat palata rippikouluun – kenties jopa vanhojen rippikoulukavereiden kera. Heille voisi tarjota isoskoulutusta. He voisivat toimia aikuisrippikoulussa pienryhmien vetäjinä. Tai jos joku haluaisi tulla vain kertausharjoituksiin, miksei hän voisi olla ryhmässä mukana? Ei ketään kasteta tai konfirmoida uudestaan, mutta hengelliselle, luotettavalle keskustelukumppanille on aina tilausta. Heitä kaipaavat erityisesti he, joilla ei ole vielä seurustelukumppania.
Monen turvapaikanhakijan kohdalla kristityksi kääntyminen merkitsee hengenvaaraa – mahdollisesti hänen läheisilleenkin. Kaste ja konfirmaatio kirkkomme jäseneksi eivät takaa oleskelulupaa Suomeen. Tästä tietenkin on keskusteltava perusteellisesti ennen ratkaisuja. Silti yhä löytyy myös heitä, jotka haluavat kääntyä kristityksi hengenvaarasta huolimatta. Kirkon täytyy olla valmis palvelemaan ja tukemaan myös tällaisen ratkaisun tehneitä.
Siunattua, levollista, inspiroivaa paastonaikaa.
Erittäin hyvä aihe! Yksi läheinen ystävä erosi vuosia sitten vapaiden suuntien kirkkokunnasta, (oli siis aikuisena kastettu Kristitty) kun oli lukenut Lutheria ja halusi liittyä evl.kirkkoon. Kertoi rippikoulusta positiivisena kokemuksena saaneensa tunnustuksellisen dogmatiikan joka puuttui aikaisemmasta seurakunnasta, missä tapeltiin aina eri käsityksistä. Negatiivisena piti papin tietoa Lutherin kirjoituksista.
Meillä voi tulevaisuudessa olla isoja joukkoja kastamattomia aikuisia, joilla ei ole Kristuksesta ja kirkosta mitään tietoa. Itse näen, että kirkot tulevat vielä täyttymään ääriään myöten…
Kiitos kommentista! Tämän aiheen pitäisi olla kirkossa aina esillä. Jos ihminen haluaa liittyä jonkin kauppaketjun tai jonkin järjestön jäseneksi, niistä mahdollisuuksista tiedotetaan erittäin hyvin. Samoin kirkon tulisi aina ja kaikkialla pitää esillä aikuisrippikoulua sekä muita kirkon jäseneksi liittymismahdollisuuksia. Kaikki eivät syystä tai toisesta mene naimisiin ja päädy kirkkohäiden vuoksi aikuisrippikouluun. Tarvitaan aikuisrippikoulun jatkuvaa tiedottamista aivan kaikille – myös sinkuille.
”Meillä voi tulevaisuudessa olla isoja joukkoja kastamattomia aikuisia, joilla ei ole Kristuksesta ja kirkosta mitään tietoa.” Ismo
Tämä on hyvinkin mahdollista. Silloin aikuisrippikoulut toimisivat eräänlaisena ”katekeetta opintoina”, joissa opetettaisiin kristinuskon perusteet ennen kastetta, samaan tapaan kuin lähetyskentilläkin tehdään.
Meillä Suomessahan on jo tarjolla esim. Katekumenaatti – aikuinen usko (http://evl.fi/aikuinenusko.nsf/start). Ideana oikein mainio. Sen yhtenä ongelmana lienee se, että vaikea käsite ´katekumenaatti´ helposti hukkuu informaatiotulvaan ja jos se huomataankin, se helposti unohtuu. Harvalla kirkosta vieraantuneella / kirkkoon kuulumattomalla on teologin opintoja taskussa.
Tarvitaan siis yksinkertaista, kaikille ymmärrettävää käsitettä, joka naulitsee kansan syvienkin rivien huomion. A I K U I S R I P P I K O U L U. Jos päädytään brändäyksen myötä kutsumaan sitä myös jollakin lyhenteellä, sanan tulisi olla yksinkertaista suomea ja helppo muistaa. Silloin kirkon työntekijätkin muistaisivat kertoa siitä joka käänteessä.