”Rukoile, sisko!”

Näillä sanoin khmerin kielen opettajani kannusti minua aloittamaan päivittäiset oppituntimme Phnom Penhissä. Oli vuosi 2010 ja olin muuttanut perheeni kanssa ensimmäiselle työkaudelle Kambodzhaan puoli vuotta aiemmin. Olimme puolisoni kanssa aloittamassa töitä paikallisessa kristillisessä kansalaisjärjestössä ja opiskelimme paikallista kieltä työtehtäviämme varten. Tässä vaiheessa olin jo opiskellut khmerin kielen alkeita ja nyt oli tarkoitus syventyä kristilliseen sanastoon. Aloitin rukouksen varovaisesti ja pelasin varman, ja tutun, sanaston päälle.

Ehdin sanoa ”khnyom aattithaan…” (suom. minä rukoilen), kun opettajalta tuli jo ensimmäinen huomautus. Tavallista ”minä”-sanaa ei ollutkaan soveliasta käyttää rukouksessa, sillä hengellinen sanasto vaatii hienompaa kirjakieltä, niin sanottua kuninkaallista kieltä. Kävi pian sekä opettajalle että oppilaalle ilmi, etten osannut tuota hierarkkisesti korkeampaa kirjakieltä vielä lainkaan. Kannustukseksi tarkoitettu kehotus rukoukseen olikin yksi lamaannuttavimmista kokemuksistani kielikouluni aikana. Juuri kun olin oppinut tarpeeksi paikallista kieltä pärjätäkseni arjessa, täytyi opiskella jokaisen sanan hienompi vastine.

temppeli ja lapset

Pääkaupunki Phnom Penhin temppeleissä näkyy buddhalaisten munkkien lisäksi paljon leikkiviä lapsia. Perinteiset kambodzhalaiskoulut toimivat buddhalaisten temppeleiden yhteydessä. Kouluja tarvitaankin paljon, sillä Kambodzhan väestö on hyvin nuorta. Alle 25-vuotiaita on yli puolet koko maan väestöstä.

Esimerkiksi sanasta ”syödä” on khmerin kielessä useita eri käännöksiä riippuen kuka syö. Yleisin sana syömiselle on ”njam.” Eläimet sen sijaan ”sii” ja tätä sanaa voidaan käyttää myös tasavertaisten ystävien kesken slanginkaltaisena ilmaisuna. Sosiaalisessa hierarkiassa ylemmille käytetään kohteliaampaa termiä ”pisäe.” Buddhalaisille munkeille puhuessa on käytettävä termiä ”chan” ja kuninkaallisille ”saoi.” Hakiessani khmerinkielistä käännöstä sanalle ”syödä”, löysin internetin keskustelupalstoilta kilpailun siitä, kuka muistaa eniten eri sanoja syömiselle. Voittaja onnistui listaamaan 14 eri termiä, johon tosin kilpailuun osallistujat osasivat lopulta lisätä vielä yhden sanavaihtoehdon lisää.

Toisin sanoen, khmerin kieli on haastavaa, sillä sen kieliopilliset säännöt ovat monimutkaiset. Khmerin kieli kuuluu austroaasialaisten kielten ryhmään ja sitä puhuu n. 16 miljoonaa ihmistä. Khmer on vanha kieli, johon on tullut hindulaisuuden ja buddhalaisuuden myötä sanskritin ja palin muinaisten kielten vaikutuksia. Myös khmerinkieliset aakkoset ovat kehittyneet muinaisesta intialaisista brahmi-kirjoitusjärjestelmästä.

Khmerin hierarkia heijastaa kambodzhalaisyhteiskunnan kerrostumia, sillä puhetapaa muokataan keskustelun kontekstista ja juttuseurasta riippuen. Tämä hierarkia on yleistä myös muissa vanhoissa aasialaisissa kielissä. Hierarkkisessa kieliperinteessä on olennaista viestittää kunnioitusta ja tunnustusta keskustelijoiden sosiaalisen statuksen mukaisesti. Näitä kirjoittamattomia sääntöjä on vaikea ulkopuolisen ymmärtää. Kuitenkin kielen oppiminen tarjoaa syvällisiä näkökulmia koko kulttuuriin.

spray!

Kambodzhalaisen kielenopettajani häissä yhdistettiin paikallisia perinteitä ja länsimaisia vaikutteita vauhdikkaalla tavalla.

Khmerin kielen tarkka arvojärjestelmä heijastuu myös titteleiden käytössä. Toisia puhutellessa on muistettava käyttää termejä riippuen keskustelukumppanin iästä ja sosiaalisesta asemasta. Titteleiden unohtamista pidetään hyvin epäkohteliaana. Titteleillä korostetaan toisen osapuolen asemaa sekä keskustelukumppaneiden statuseroja. Herra ja rouva, neiti, täti ja setä ovat termejä, joilla korostetaan toisen hierarkkisesti eriarvoista asemaa. Toisaalta oman ikäryhmän edustajia puhutellaan joko pikku- tai isosiskoina tai pikku- ja isoveljinä. Nämä termit korostavat vuorostaan puhujien läheisyyttä. Kun esimerkiksi paikalliset työtoverit puhuttelivat minua sisarena, tuttavallinen puhetapa tuntui rohkaisevalta. Se lisäsi yhteisöllisyyden tunnetta – koin, että myös minä kuulun tähän joukkoon. Sisarellisten termien käyttö on toki tuttua myös suomalaisessa seurakuntaelämässä. Me kristityt siskot ja veljet kuulumme yhteen seurakuntaperheeseen.

Kambodzhan lippu

Kambodzhan lipussa näkyy maan kansallisylpeys, Angkor Watin temppeli. Taustalla näkyy khmerinkielistä tekstiä ja samaa aakkosjärjestelmää käytetään myös palinkielisessä buddhalaisessa liturgiassa.

Opiskellessani khmeriä kristillisessä kielikoulussa, opettajani puhutteli minua isosiskoksi. Tämä sisko ei osannut rukoilla, mutta onneksi rukous voi olla myös sanaton huokaus. Lähetystyön arki on monestikin haastavaa kieli- ja kulttuurieroista johtuen. Kristillinen yhteys voi kuitenkin ylittää erilaisuuden muurit eikä toisen rohkaisu välttämättä vaadi sanallista muotoa. Lähetystyö on läsnäoloa, ajoittain sanatontakin rinnalla kulkemista.

 
Upu Leppänen
Hongkongin ulkomaantiedottaja
Entinen Kambodzhan ICC–järjestön neuvonantaja (2009-2013)

2 kommenttia

  • Iiris Kivimäki sanoo:

    Kiitos tosi kiinnostavasta tiedosta näin paastonaikana. Tärkeäähän ei vain ole mitä MINÄ syön vaan mitä joku muu saa ravinnoksi. Miten jaamme syömisen yhteyttä? Miten tasaamme sitä hyvää mitä meillä on. Kuninkaallisia en ole juurikaan ruokkinut, paitsi karjalanpiirakoilla Belgiassa. Mutta se on jo oma juttunsa. Hyviä opintoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Iiris. Blogin kirjoittajan haastavat kieliopinnot (Upulle erityiskiitos einehtimiseen liittyvistä sanoista!) sekä kyselevä maininta tasauksesta Sinun kommentissasi palautti mieleeni taannoisen blogisi jossa kerroit muun ohella satojen oman kielen opettajien tukalasta tilanteesta avustusleikkausten tähden. Mitä sille asialle juuri nyt kuuluu? Vastannetko vaikkapa khmerin kielen osalta tässä asiayhteydessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Missioblogi
    Missioblogi

    Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen