Ristinolla2.0

Kiitin Ilkka Malmbergia loppukesällä hänen kirjoituksestaan Isä heidän. Hesarin kuukausiliitteen reportaasin aiheena oli katolilaisuus tavallisten puolalaisten elämässä (7/2016). Näkökulma ei ollut oudon kummastelu vaan myötäelävän kiinnostunut. – Tavanomaisempaa on kirjoittaa uskonnoista ja etenkin sitoutuneesta uskonnollisuudesta kummajaisena.

Kiitin myös vanhan ja väsyneen Euroopan kuvauksista hiljentyneiden teollisuuskaupunkien raunioilla sekä 100 vuoden takaisten taistelukenttien unikkokentillä.

Olin samaa mieltä hänen kanssaan monista asioista, kuten että en taida olla Charlie. Ilkka Malmberg ei voinut nähdä mitään kiitettävää siinä, että Charlie Hebdon –satiirilehti pilkkasi sananvapauden nimissä esimerkiksi nunnien sukupuolielämää.

_ _ _

Ilkka Malmberg vastasi minulle aikovansa vielä palata uskonnollisiin aiheisiin ja ”puhkoa vallitsevan ajattelun kuplia”. Ihmettelin Kuukausiliitteitä, joissa ei näkynyt hänen nimeään. Loppuviikosta – aivan oikeasti – ajattelin laittaa viestiä ja kysyä, mitä kuuluu. Sunnuntaina tuli vastaus. Hän oli kuollut lauantaina nopeasti edenneeseen syöpään. Pohjoisessa asuneena olen tottunut ajatukseen etiäisistä.

_ _ _

Päivän Hesarin pääkirjoituksessa (HS 4.12.) kerrotaan YK:n kehitysjärjestö UNDP:n arabimaiden kehitystä kuvaavasta raportista. Väkivaltaiset vitsaukset keskittyvät Pohjos-Afrikkaan ja Lähi-itään. Yli 2/3 sotatoimissa kuolleista ja lähes puolet terrori-iskujen uhreista oli näiltä alueilta, vaikka niissä asuu vain 5% koko maapallon väestöstä. Alueen asukkaista 2/3 on alle 30-vuotiaita ja nuorten työttömyysprosentti on maailman korkein. ”Väkivaltaisten purkauksien uhka ei ole takana, vaan pahin voi olla edessä… Euroopalle UNDP:n luvut kertovat tilanteesta sen lähialueilla. Ne ovat vakava varoitus tulevaisuudesta.” Euroopan on siis syytä varautua massiiviseen pakolaisuuteen.

_ _ _

Tähän liittyen Paavo Rautio kirjoittaa kolumnissaan (HS 4.12.) Euroopan yhteistyön kulta-ajan jäämisestä taakse, samalla kun äärioikeiston ehdokkaat monessa Euroopan maassa tekevät rajojen sulkemisesta ja nationalismista itselleen vaalivaltin. – ”Euroopan integraation kannustinjärjestelmät ovat muuttuneet oleellisesti parissa kymmenessä vuodessa … Unionia syyttämällä ja rajamuurien nostamista vaatimalla uskotaan saatavan ääniä ja valtaa. Kannustinjärjestelmä tuottaa opportunismia.” Rautio kuitenkin tähdentää, että ”puutteistaan huolimatta Euroopan integraatio on tuottanut niin paljon hyvää eurooppalaisille, että on vastuutonta olla puolustamatta sitä.”

Korkea riski arabimaiden kasvavasta epävakaudesta ja lisääntyvästä pakolaisuudesta Eurooppaan on kuitenkin myrkkyä Euroopan integraatiolle. Siksi Unionin mureneminen on mahdollinen skenaario.

_ _ _

Nämä päivän Hesarin kaksi kirjoitusta taustoittavat sopivasti viime blogikirjoituksessa esittämääni tulevaisuuden skenaariota Suomi 2047, jolloin Euroopan unioni on korvautunut muurein ympäröidyllä linnoituksella, Pohjois-Euroopan liitolla. Kyse ei välttämättä ole utopiasta vaan dystopiasta, joka tosin voi olla vielä synkempi muurien ulkopuolella.

_ _ _

Kolmas taustoitus Suomi 2047 –skenaariooni: Monacolainen  Alliance Partners Sarl on tekemässä Lahti Aquan kanssa sopimusta pulloveden viemiseksi Lahdesta (Uusi Lahti 3.12.).  Tehdas nousee Lahden Metsä-Pietilään 2018. Jos investointi tehdään kerralla, se on 20-22 milj euroa ja uusia työpaikkoja syntyy 70. Lahdessa ovat Suomen parhaat pohjavesiesiintymät. Tavoitteena on tehdä miljardi pulloa vettä vuodessa – ilman lisättyä hiilihappoa, ”Miksi mennä muuttamaan hyvää tuotetta?” Markkinointiin käytetään ensimmäisenä vuonna 10-20 milj.

Brändin nimi ja ilme julkistetaan myöhemmin, mutta alustavasti siinä on tarkoitus käyttää Suomen lippua ja puhdasta luontoa. Alliance Partners Sarl on viime vuosina toteuttanut pakolaisleirejä Saksaan. – Hanketta Lahteen puuhaava monacolainen henkilö on alkanut keskittyä yhä enemmän vesiprojekteihin mm. Afrikassa. Viedäänkö Lahdesta tulevaisuudessa vettä Euroopan vesipulasta kärsiville alueille?

_ _ _

On neljäskin. Ilkka Malmberg kirjoitti kaksi lyhyttä kirjoitusta Kuukausiliitteeseen, joka ilmestyi seuraavana päivänä hänen kuolemansa jälkeen. Hän otti kantaa mustaan Guggenheim-luonnokseen viittaamalla Engelin tuomiokirkkoon, jonka tuli olla valkea: ”Niin valkea, että lumisateessa sen ääriviivat katoavat”. Malmberg siteeraa Jukka Viikilän kirjaa Akvarelleja Engelin kaupungista: ”Vain valkea väri antaa ilmestyksen mahdollisuuden. Valkoisena muukalaisen eteen ilmestyvä kirkko on kuin pitkään askarruttaneen pulman ratkaisu: se on yhtäkkiä läsnä koko painollaan, eikä kukaan oikein ymmärrä mitä tapahtui.”

Toisessa kirjoituksessa Malmberg pohtii joululahjamarkkinoilla olevia pelejä ja leikittelee ajatuksella upgradeta vanha peli, kuten Ristinolla. Pelin laatikon kanteen on kirjoitettu: ”Uskallatko ottaa ristin?”

Näihin kahteen kirjoitukseen tiivistyy se, mitä Ilkka Malmberg ehti vielä sanoa hienovaraisesti tälle uskonnottomalle ajalle ja ”puhkoa vallitsevan ajattelun kuplia”.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Mitä tulisi ajatella Euroopan vesipulasta? Saksassa käy keskustelu kuumana juomavedessä olevista jäämistä. Vesi on kiertänyt jo monta kertaa ihmisten elimistön läpi puhdistamon kautta uudelleen käyttöön. Samalla veteen on rikastunut hajoamattomia lääkkeitä, hormoneja ja huumausaineita, jotka ovat alkaneet vaikuttaa ihmisten terveyteen. Jos kerran virtsan mukana vesistöihin lasketut ehkäisyhormonit aiheuttavat kaloille hedelmllisyyden laskua, eivätkö ne tee sitä myös ihmisille, jotka juovat moneen kertaan käytettyä vettä? Siksi saksalaiset hakevat kaupasta joka viikko pari Sprudelkisteä – eli pari korillista mineraalivesipulloja. Mutta ovatko veden pullottajien käyttämät saksalaiset pohjavedetkään enää niin puhtaita? Siksi FinnQuell – Naturwasser, tai GuteLaune – PureWasser Finnland purevat Keski-Euroopassa varmasti.

  2. Äsken pidettiin meillä adventtiseurat. Ne kääntyivät osittain Ilkka Malmbergin muistoseuroiksi, kun useampi muisteli häntä seurakutanuori- ja isosajalta: Ilkka Malmberg asui Metsäpellontiellä ja kävi Keski-Lahden seurakunnan nuorissa 30 vuotta ennen omaa kirkkoherra-aikaani. Vanha värivalokuvakin löytyi Heinäsaaren riparilta 70-luvulta, Kuvassa on meneillään klassikkosketsi ”Näytelmäharjoitus”, jossa ohjaaja opastaa pääosan esittäjää vuorosanoissa: ”Isä, mä kuolen nyt”. Ilkka on sketsissa haudankaivaja. Seuroissa laulettiin adventtivirsiä, mutta myös 359 ”Vaivaisten turva ainoa”.

    • Ongelma on siinä, että hajoamattomia, veteen liunneita hormoneja ja lääkeaineita ei ole helppoa tai edes mahdollista erotella vedestä, toisin kuin vaikkapa kiintoaineksen saostus. Juomaveden ja myöskin luonnonvesien suojelemiseksi vaarallisilta jäämiltä olisi ravinnon ja lääkkeiden koostumusta säädeltävä tiukemmin.

  3. Putkea voisi aivan hyvin jatkaa, niin ettei tarvitsisi sisävesiin niitä lainkaan purkaa. Tosin loppupäässä ei enää putket riittäisi. Nyt sitä ei pidetä vielä tarpeellisena, kun vettä riittää. Niinpä järvien vedet pilataan jäämillä. Jäämät voitaisiin saada pois, mutta prosessi on kallis. Kukapa haluaisi maksaa maltaita pelkästä vedestä. Ehkäpä jo 30v. päästä osataan antaa puhtaalle vedelle sille kuuluva arvo.

  4. Pohjavesillä on nyt ja varsinkin tulevaisuudessa suuri merkitys huoltovarmuudelle. Uusi-Lahti lehdessä (8.12.) lukijat kysyvät, miksi pohjavesi annetaan puoli-ilmaiseksi ulkomaiselle toimijalle, jonka on tarkoitus tehdä sillä kannattavaa liiketoimintaa. Sama kysymys on noussut kaivosoikeuksien kohdalla. Silloin investoinnit ovat kuitenkin hyvin suuria, satoja miljoonia, ja malmien hinnat ailahtelevia. Pohjaveden kohdalla investoinnit ovat pienemmät ja hinta todennäköisesti vakaampi. Haasteesta voisi siksi selvitä myös suomalainen yritys.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.