Itseäni puhuttelee ortodoksisessa teologiassa esiintynyt ajatus, että jo luodessaan kaiken Jumala teki sen ”yhteensopivaksi” itsensä kanssa.

Tähän liittyy opetus Jumalan suunnitelmasta tulla luotunsa tykö. Siis jo ennen syntiinankeemusta.

Ortodoksinen teologia haluaa korostaa, ettei syntiinlankeemus määrittele tai ehdollista Jumalan alkuperäistä ikiaikaista suunnitelmaa.

Itse tykkään Sergei Bulgakovin pohdiskelusta aiheesta.

Hänen mielestä syntiinlankeemus ei ollut ennaltamäärätty. ”Voidaan sanoa, että Jumala otti vastuulleen jo ennalta ihmisen mahdollisen lankeemuksen”, Bulgakov kirjoittaa.

Jos lankeemus olisi ennaltamäärätty olisi syypää siihen Luoja. Mielestäni tämä Bulgakovin ajatus on yhteensovitettavissa Johannes Damaskolaisen ajatuksen kanssa, että Jumala ennaltatietää, muttei ennaltamäärää.

En oikein muuta osaa sanoa. Näissä on toisinaan ns. huonon jossitelun vaara.

Ei minulla ole vastauksia näihin kysymyksiisi.

Pari huomiota.

Täydellinen alkuihminen ei ole ortodoksisen kirkon opetus ihmisyydestä ennen lankeemusta.

Teologia ei myöskään taida ajatella, että Jumala on yksi syy muiden syiden joukossa. Toki hän on alkusyy.

Bulghakov lainaus yllä sisältää tärkeän sanan – mahdollisuus.

Asian ilmaisee hyvin Kallistos Ware kirjassaan Ortodoksinen tie.

”Ihminen oli en simmäisessä luomisessa ’pienen lapsen kaltainen’, ja hänen tuli ’kasvaa’ päästäkseen täydellisyyteen. Ihminen oli toisin sanoen ensimmäisen luomisen jälkeen viaton, ja hän olisi kyennyt kehittymään hengellisesti […] mutta tämä kehitys ei tapahtunut väistämättömästi eikä automaattisesti. Ihminen kutsuttiin yhteistyöhön Jumalan armon kanssa, ja niin käyttämällä vapaata tahtoaan oikein hänen oli määrä hitaasti ja vaihe vaiheelta kasvaa täydellisyyteen Jumalassa […] Tämä osoittaa, miten käsitys ihmisestä Jumalan kuvaksi luotuna voidaan tulkita mieluummin dynaamisessa kuin staattisessa mielessä. Sen ei tarvitse merkitä, että ihminen olisi alusta alkaen ollut varustettu jo valmiilla täydellisyydellä, korkeimmalla mahdollisella pyhyydellä ja tiedolla, vaan yksinkertaisesti sitä, että hänelle oli annettu mahdollisuus kasvaa täyteen yhteyteen Jumalan kanssa.”

Pari huomiota.

Teosofia on ehkä vähän ladattu sana.

Paavalilla ei ainakaan ollut mielessä 1800-luvun syntynyttä esoteerista ajatussuunta kohdissa 1. Kor. 2:6-7.

Paavali toteaa vähän aikaisemmin, että ”ristiinnaulittu Kristus on […] Jumalan viisaus” (1. Kor. 1:24).

Laadukkaasta raamatunkommentaarista saa hyviä näkökulmia teleios-sanaan, tässä yhteydessä.

Itse pidän tärkeänä, että pääaihe kirjeessä on Paavalin toive, että seurkuntalaiset olisivat yhtä.

”[K]ehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisiä” (1. Kor. 1:10).

Olkoon sitten jotkut ”kypsiä” ja toiset vielä ”pikkulapsia”.

Okei. Saa toki olla tuota mieltä teosofiasta. Itse en ole.

Paavalin kanta Jumalan viisaudesta on aika selvä, kun ottaa huomioon vaikkapa ajankohtaisen kirjeen ja muun hänen tuotannon – ja silloin siis vain aitoina pidetyt kirjeet.

Pari raskaansarjan kommentaaria tarkistin.

Esim. yksi toteaa kauniisti: ”[I]n speaking of Corinthian Christians as teleioi, he could be speaking with no little irony, meaning that some may think of themselves as different from others, claiming to be more mature in their openness to God’s Spirit or grace. In 3:1 Paul will speak of others as nepioi, people considered to be less developed in their spir- itual lives. It is, however, far from clear that Paul himself admits such a distinction […] because for him all Christians are ’the elect,’ ’the called,’ ’the beloved’.” (Joseph A. Fitzmeyer, First Corinthians, Yale University Press, 2008)

John Bergsman juttu on kiva. Toisaalta ei mitään uutta. Hauska on hänen akvinolainen otteensa.

Paavali käytti usein vastaanottajiensa käsitteistöä – esim. Korintissa.

N.T. Wright toteaa hyvin, että välillä Paavali kuulostaa kyynikolta, toisinaan stoalaiselta ja joskus jopa platonilaiselta (Paul – A Biography, 2018).

Tutkijoita löytyy kaikenlaisia. Kaikenlaista voi änkeä vaikkapa n. vuosien 36-46 aukkoon.

No niin. Eiköhän tämä ollut tässä. Teorioita on maailma täynnä.