Riisuttua ja riisuttua?

joulukuusi_koriste (1 of 1)

STT on tehnyt uutisen Helsingin Vuosaaren vastaanottokeskuksen uskonnottomasta joulujuhlasta otsikolla Joulun juhlintaa ilman uskontoa. Tunnustuksettomasta joulujuhlasta on artikkelin mukaan ”riisuttu uskonnolliset elementit pois”.

”Tuoksuva joulukuusi on suuri ihmetyksen aihe lapselle, joka ei ole välttämättä kuullutkaan sellaisesta asiasta kuin joulu”, juttu maalailee.

Varmasti näinkin. Toisaalta on niinkin, että joulukuusi symboloi elämänpuuta. Se tunnetaan monissa kulttuureissa, myös kristinuskon piirissä. Kirkkotaiteessa elämänpuuksi saatetaan kuvata jopa Jeesuksen risti. Elämänpuu muistuttaa kristillisessä symboliikassa taivaan lahjoista ja ikuisesta elämästä. Sen tuoksun taan on ajateltu tuovan mieleen Paavalin puheen Jeesuksesta ”hyvältä tuoksuvana uhrina Jumalalle”.

Uutinen ei kerro, onko joulupuussa koristeita, jotka nekin symboloivat monia kristillisen uskon asioita.

”Juhlassa kuultiin suomalaisia joululauluja ja joulupukki jakoi lapsille lahjoja. Riisipuuro, joulutortut, piparit ja glögi edustivat suomalaista jouluruokakulttuuria”, uutinen luettelee.

Moni Suomessa tietää, että joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus. Hänhän on pyhimys.

Pipareiden valmistaminen kulkeutui osittain luostareiden välityksellä Pohjoismaihin keskiajalla. Suomessa piparkakkuja leivottiin ensin pappiloissa. Kristillisessä perinteessä piparkakkujen ja muiden makeiden joululeivonnaisten sanottiin kuvaavan synnitöntä Kristusta, enkelten leipää. Joulutortutkin tähtikuvioineen taitavat kuvata Betlehemin tähteä, joka Raamatun mukaan loisti Jeesuksen syntymän merkiksi. Toki torttu voidaan leipoa puolikuunkin muotoon.

Riisuttua ja riisuttua. Uskonnolliset taustat ovat läsnä molemmin puolin, kun vastaanottokeskusten työntekijät ja turvapaikanhakijat kohtaavat. Joulunakin. Kukin katsoo asioita omasta perinteestään käsin. Toista on silti hyvä pyrkiä kunnioittamaan, kuten Vuosaaressakin on tehty. Ehkä kunnioitukseen voi hiljaa kuulua sekin, että näkymätön maailma saa olla ainakin salatusti läsnä – piilossa riisuttuna.

Johannes Ijäs -

Lähteet: Pentti Lempiäinen. Kuvien kieli. Vertauskuvat uskossa ja elämässä. Wsoy 2002 ja Wikipedia. - Kuvan joulukuusenkoriste ei liity STT:n uutiseen. Kuva: Olli Seppälä

5 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Niin, vai olisiko rehellisempää kertoa, että Suomessa, ainakin kristityillä kirkossa, joulun keskushenkilö on Jeesus, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Mikäli juhlassa ei tarjottu kinkkua niin silloin siinä oli mukana uskonnollinen elementti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ville Hassinen sanoo:

    Jouluun jää riisuttuna paljon symboliikka ja perinteitä, mutta niiden taustatarina on kadonnut. Jäljellä on perinteitä, muttei selitystä eikä merkitystä. Jäljelle jää…

    Tyhjää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Kuusessa on lisäksi ristin merkki joka neulasen kohdalla. Se on ainavihreä, mikä symboloi ikuista elämää. Tähti sen latvassa muistuttaa itämaan tietäjistä…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Jaatila sanoo:

    Laulettiinko Porsaita äidin oomme kaikki…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kotimaa toimitus
    Kotimaa toimitus

    Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.