Räsänen, Hautala ja Luther-säätiö

Viime päivinä suurimmat otsikot on saanut aikaan valtionohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala. Julkisuudessa on puitu sitä, onko ministeri estänyt tekemästä Greenpeacesta rikosilmoitusta. Hautala itse on vakuuttanut, että näin ei ole käynyt, mutta ministeriön virkamies on ottanut rikosilmoituksen perumisessa vastuullisen roolia.

Kesällä ministeri Päivi Räsänen aiheutti media-älämölön pohdiskelemalla julkisesti, pitääkö kristityn noudattaa enemmän lakia vai Jumalan sanaa. Hänen puheensa kontekstissa käsiteltiin muun muassa muun muassa homoliittojen, eutanasian ja abortin oikeutusta. ”Suomen lakia on aina noudatettava, meillä ei ole sellaista tilannetta, jossa ihminen pakotettaisiin rangaistuksen uhalla toimimaan vastoin omaa tuntoaan”, Räsänen kommentoi aikanaan Kotimaa24:lle, kun kohina oli alkanut.

Mitä näistä tapauksista opimme vai opimmeko mitään. Ainakin sen, että keskustelulle kansalaistottelemattomuudesta olisi Suomessa tarvetta. Siihenhän nämäkin esimerkit molemmat kiertyvät. Missä yhteyksissä kansalaistottelemattomuutta voi harjoittaa? Onko kansalaistottelemattomuus yksi hyväksytty tapa vaikuttaa yhteiskuntaan ja sitä kautta jopa lainsäädäntöön?

Milloin kansalaistottelemattomuus on järkevää tai sallitumpaa, ympäristöasioissa vai tasa-arvoasioissa esimerkiksi? Entä jos kansalaistottelemattomuutta harjoittaa pieni vähemmistö, joka on enemmistön kantaa ja ihmisoikeusnäkemyksiä vastaan?

Millaista kansalaistottelemattomuutta kirkossa voi olla? Sellaistako jota Luther-säätiö tai Lähetyshiippakunta ehkä harjoittaa? Onko kirkossa kansalaistottelemattomuutta, missä sitä on?

43 kommenttia

  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Tuosta kolehtien tilittämisvelvollisuusasiasta tuli mieleen muistot yli kolmen vuosikymmenen takaa, jolloin toimin Karstulan Evankelisen Kansanopiston rehtorina. Opiston toveripäivät pidettiin maaliskuussa ja kirkkoherra suostui ystävällisesti aina siihen, että kolehti kerättiin sinä sunnuntaina kansanopistolle, vaikka kirkkohallitus oli toisin määrännyt. Sitten se määrätty kolehti kerättiin jonain ns. vapaana sunnuntaina. Ei siitä kukaan koskaan purnannut. Ja köyhä opisto sai taloudellista tukea. Nykyaikana kolehtien merkitys ei ole enää niin suuri kuin ennen. Kun katselee hiljaisimpien pyhien kolehtituottoja, tulee mieleen, peittävätkö ne edes sen kustannuksen, jonka pankki laskuttaa kolehdin laskemisesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Heh, olipas mielenkiintoisen kiihkeää tuo Osmon ja Juhan keskustelu, vaikka se ei ihan aiheeseen liittynytkään Voisit vaikka, Juha, kirjoitella ko. asiasta omaa blogia… Jotenkin tällä kertaa yllätyksekseni ymmärsin enemmän Juhaa…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Roos sanoo:

    Toki Osmonkin kannanotoissa oli paljon asiaa…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kotimaa toimitus
    Kotimaa toimitus

    Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.