Pyhät toimitukset roolileikkeinä

 

Helsingin Sanomat uutisoi tänään (6.9.15) argentiinalaisista leikkihäistä, joita myös valehäiksi tekstissä tituleerattiin. Tarkoitus on valloittaa maailma feikkihääkonseptilla, johon kuuluvat palkattu näyttelijäpariskunta, hääväen pukeutuminen ykkösiinsä ja pääsymaksu tilaisuuteen. Vaikka sitä ei erikseen mainitakaan, niin varmasti kupletin juoneen kuuluu myös aito valepappi.

Herää lukijakysymys, mitä vikaa oikeissa häissä on? Miksi kasuaalitoimitusta pitää roolileikkiä?

Argentiinalaisia ja suomalaisia yhdistää tango, ja kuten tunnettua, tangoon tarvitaan kaksi.  Argentiinalaisessa tangossa on tulisuutta, suomalaiset taas ovat tuotteistaneet tangonsa markkinoiksi Seinäjoelle. Kuninkaallisten puutetta maassamme kompensoimaan on jo liian kauan vuosittain valittu ikiomat tangokuninkaalliset.  Koska kisaajat ovat jo prinssi- ja prinsessaiän ohittaneet, heidät julistetaan heti kunkuksi ja kunkuttareksi. Tämä feikki uppoaa kansaan kuin väärä raha.

Ruttopuiston rovasti ei hyväksy leikkihäitä. Jos häitä pitää leikkiä, niin leikitään sitten ihan aikuisten oikeesti. Ei siis suosita esimerkiksi mitään Ensitreffit alttarilla-tyyppisiä koekaniinithäkissä-fantasioita. Pariskuntien on tutustuttava toisiinsa niin hyvin, että ovat omasta tahdostaan valmiit perustamaan perheen.  Avoliittoon ryntäämisessä on se huono puoli, että arki työnjakoineen yllättää turhan nopeasti. Jos nuoret malttaisivat asua erillään ennen vihkimistä, niin olen aivan halleluja siitä, että tutustuminen toisen ajatteluun, asenteisiin ja perusolemukseen  olisi paljon syvällisempää, kun ei tarvitse miettiä, kumpi tekee ruuan, ulkoiluttaa koiran, käy kaupassa, siivoaa, pyykkää, vie roskat. Huomiselle riittäkööt omat murheensa ja vaivansa ja tasapaksuutensa. Seurusteluvaiheessa ihminen kukoistaa kauneimmillaan, kun voi keskittyä vain siihen toiseen ihmiseen.

Kihlausaikaakin kaihoilen parisuhteisiin takaisin. Se antaisi jonkin verran lisää ”oikeuksia” kummallekin, mutta jos tuona aikana huomataan, että ”emme olekaan luodut toisillemme”, ei ero ole maata kaatava asia. Nythän homma menee avoliitossa niin, että jotta koska kun ei ole tehty mitään sopimuksia, niin eron tullessa toinen vain nostaa kytkintä. Epäselväksi voi jäädä, mistä tässä oikein lopulta haluttiin irti, pois. Riittävän pitkä, ainakin runsaan vuoden mittainen,  seurustelusuhde ilman yhdessä asumista tuonee jo tullessaan vähän realistisempaakin käsitystä toisesta ihmisestä, esim. hänen alkoholinkäytöstään, suhteesta lapsiin, stressinsietokyvystä. Yläpäällä kannattaa ajatella niin kauan kuin pystyy.  Alapäällä kun ei niin paljon ajatella…

Huokaus. Tiedän käsitysteni tässä asiassa edustavan mennyttä maailmaa, mutta jos tosiasiat ja omat näkemykseni ja kokemukseni  ajautuvat törmäyskurssille keskenään, niin sen pahempi tosiasioille! Ihanko tosissaan ihmiset väittävät, että pyhyys ja puhtaus seurusteluasioissa kuuluu museoon? Sanokaa museon nimi, niin minä haen vartijaksi sinne…

* * * * * * * *

Näinköhän on, että argentiinalaiset pian alkavat järjestää myös valekasteita ja leikkihautajaisia, vai mahtaako jokin muu taho ehtiä tuotteistamaan ne ennen heitä? Feikkikasteitten sapluuna on oikeastaan jo valmis: Kissanristiäiset!

Leikkihautajaiset voisivat toimia vallan mainiosti kiviä täynnä olevalla arkulla. Tässä tapauksessa viulut maksaisi vainajaksi valittu, joka saa etuoikeuden kyynelehtien marssia arkun perässä ensimmäisenä. Etuna tässä on se, että vainaja pääsee maistamaan omaa ruumiskakkuaan muistotilaisuudessa ja kuulee, miten hänen läheisensä häntä kehuvat maasta taivaaseen. Ja sitä kukkien määrää! Vaihtoehtoisesti vainaja voi määrätä, että ei kukkia vaan muistamiset voi suoraan tilittää hänen pankkitililleen.

Kysynpä lukijoita vielä näitänin:

- Onkos tulen kanssa leikkiminen teille tuttua? Kuis kävi?

- Mitäs se Paavali tarkoitti sanoessaan, että on parempi naida kuin palaa?

- Voisiko sinkkuna pysytteleminen olla näinä aikoina vaalimisen arvoinen asia?

 

Helsingin Sanomien juttu feikkihäistä:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441421763914?jako=557cb53f35cb07576ad511af4c5fe702

Valomerkki-nettilehden mukaan valehäät japanilaisittain hoituvat näin:

http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/valkoiset-valehaat

7 kommenttia

  • Mitä hyötyä on rikkoa pyhyys kaikista asioista, jotka aiemmille sukupolville olivat pyhiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Riitit ja rituaalit näyttävät edelleenkin olevan käypää tavaraa, mutta ilman viittaustakaan Jumalaan. Mistä tämä allergisuus Jumalaa kohtaan johtuu? Taisin tehdä aivan jumalattoman hyvän kysymyksen…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • seppo heinola sanoo:

    Jokainen sukupolvi elää omaa elämäänsä. Aikaisemmat sukupolvet eivät kykene olleita ja meneitä tapojan kaipaamaan ja niiden puolesta loukkaantumaan..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Minä uskon enemmän siihen, että Ympäri käydään, yhteen tullaan. Kyllä Jeesuskin vielä takaisin tulee, enkä nyt tarkoita mitään retroilua…

      Kyllä minulla on oikeus surra sitä, että ihmisten kokemus Pyhästä on heikentynyt. Jeesus sanoo, ettei sioille kannata heitellä helmiä, eivät ne niistä mitään ymmärrä, sotkevat vain sorkkiinsa. Mutta aina välillä tulee tunne, että jos sittenkin ymmärtäisivät, edes vähän…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • seppo heinola sanoo:

    Jeesus sanoo, ettei sioille kannata heitellä helmiä, eivät ne niistä mitään ymmärrä, sotkevat vain sorkkiinsa.

    Niinpä, pahin sorkkaaja on kirkko ja sen konservatiivit, jotka alkoivat sorkkia näitä helmiä jo 250-300 jKr, jolloin alkoivat vainota kristinuskon esoteerikkoja. Sillä helmi, hepr. dor ja kr. marharites olivat esoteerisen gnosiksen symboleja:

    https://books.google.fi/books?id=_DEsRyoy41MC&pg=PT189&lpg=PT189&dq=pearl+in+esoteric+symbolism&source=bl&ots=1sw5UypFfo&sig=U_ZLCQJGVM4RSYAWpZ5fKuNLKBQ&hl=fi&sa=X&ved=0CDYQ6AEwA2oVChMIwYDFpNHixwIVxA4sCh1w-APJ#v=onepage&q=pearl%20in%20esoteric%20symbolism&f=false

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Toki Jeesuskin helmistä puhuu arvokkuuden vertauskuvana. Kerran hän vertasi Jumalan valtakuntaa kallisarvoiseen helmeen (Mt. 13:45-46.

      Mitään salattuja lisämerkityksiä noille sanoille on aivan tarpeetonta etsiskellä. Jeesus otti esimerkkinsä kuulijoittensa arjesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • seppo heinola sanoo:

    Hannu, noiden kuuulijoiden ’väkevän ruuan’ syöjät olivat niitä, joille Jeesus selitti ’kaikki’. Jeesus ei selittänyt kaikkea kaikille. Heprean hemi eli dar ja kreikan margeretis olivat juuri ja nimenoman esoteerisen tiedon symboleja,sillä helmen löytääksen tuli sukelta pinnan alle, löytää simpukka,tuoda se ylös ja simpukka oli vielä ’avaimella’ a v a t t a v a :

    ”Voi teitä te lainoppineet kunte olette vieneet gnosiksen a v a i m e n.Itse ette ole menneet sisälle,ja muita olette estäneet…” (Jeesus)

    Ps. heprealaiset kutsuivat pintatekstejään ’vedeksi’.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121