"Puurot ja vellit"sekaisin
”Puurot ja vellit sekaisin” eduskunta vaaleissakin?
”Kahdeksan kysymystä ehdokkaille” näin Uskonnonvapaus.fi sivuilta.(FL 25.2.2019).On myönteistä kun mediassa keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä kristillisen uskoon liittyvistä asioista.Nyt Uskonnonvapaus.fi vaalikoneen kysymysten kohdeyhmä on väärin valittu. Maalliseen,yhteiskunnalliseen,valtaan pyrkiville eivät kuulu hengellisen vallan asiat.
Luterilaiseen uskonoppiin sovelletaan ns. kahden regimentin oppia.Tämän opetuksen mukaan yhteiskunnallinen vallankäyttö ei saa sotkeutua kirkon elämään eikä kirkko yhteiskunnan vallankäyttöön. ”Esim. poliisi tai tuomari ei sano, että väärin tehnyt tai toisia alistanut ihminen joutuu kadotukseen. Pastori puolestaan ei määrää ketään vankilaan. Sen sijaan hän julistaa sen ainoan hengellisen regimentin tehtävän, joka hänelle on uskottu: ilman Kristusta jokainen syntinen joutuu iankaikkiseen kadotukseen.” (Eskola 25.11.2018) Maallinen ja hengellinen regimentti on pidettävä erillään. Eduskunta on aikoinaan hyväksynyt kirkkolain,jonka mukaan kirkko päättää itsenäisesti sisäisistä asioistaan. Murheellista on ollut kun kirkkomme korkein opetusistuin on hylännyt luterilaisen regimenttiopin.(Kirkolliskokous marraskuussa 1986) Silloiset kirkkomme prelaatit eivät ymmärtäneet että regimenttioppi on yhtä tärkeä kuin luterilainen vanhurskauttamisoppi. Tänään tätä ”sekametelisoppaa” tarjoilee myös Uskonnonvapaus.fi sivusto.
Jukka Teininen
Forssa
18 kommenttia
”Maalliseen, yhteiskunnalliseen valtaan pyrkiville eivät kuulu hengellisen vallan asiat.” Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Näinhän asia sanotaan perustuslassa. Eduskuntaan pyrkivät eivät siis pyri valtiaiksi vaan ainoastaan vallan käyttäjiksi.
Kirkko on yhtaikaa Kristuksen ruumis maan päällä – siis hengellinen yhteisö – ja maallinen rakenne talous-, työ- ja henkilösuhteineen. Niinpä kirkossa on myös se puoli, joka on lakien ja näin ollen myös eduskunnan alainen.
Kansanedustajista suuri osa kuuluu kirkkoon. He eivät lakkaa olemasta seurakunnan jäseniä toimiessaan valtiopäivillä. Jako maallisen ja hengellisen välillä kulkee siis muualla kuin eduskuntatalon portaissa.
Teinilä: ”Tämän opetuksen mukaan yhteiskunnallinen vallankäyttö ei saa sotkeutua kirkon elämään eikä kirkko yhteiskunnan vallankäyttöön. ”
Jos olet tuota mieltä, niin miksi kirkko on pyrkii vaikuttamaan maalliseen vallankäyttöön? Esimerkiksi tasa-arvoista avioliittoa kirkko vastusti ja eräät sen osat vastustavat edelleen.
Lauri lahtinen: ”Sori, mutta tasa-arvoinen ei sovi avioliiton argumentteiehin.”
Sopii tai ei mielestäsi, mutta ev.lut.kirkollahan ei ole kirkkojärjestyksen mukaan avioliittoon astuville muita vaatimuksia kuin a) että on rippikoulu käyty ja b) että ainakin toinen on ev.lut.kirkon jäsen. Kirkkojärjestyksen mukaisia esteitä siis ei ole. Kirkkojärjestys vielä määrittää, että kirkon jäsenellä oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista, siis esim. vihkimisestä.
Koko asiasta saa tottakai olla henkilökohtaisesti vaikka mitä mieltä, mutta jos on lukutaitoa niin tuossahan nuo argumentit ovat. Prosenteistakaan ei puhuta yhtikäs mitään 🙂
Hengellinen regimentti. Seuraavassa on vanha artikkeli, joka on valaiseva.
http://www.lhpk.fi/onnistunut-hamays/
Kirjoittaja
Jukka Teininen
Saarnaaja (eläk.) Hengellinen työ Forssan Ev.lut. Srk Kirkkokuoro 1966 - 1978 Lähetyssihteeri 1975-1998 Forssan ev.lut. Srk oto Lähetystyön kannatusrenkaan ja Forssan Kristillisen Työväenyhdistyksen perustamiset 1996 Kirkon saarnalupa 1978-1995 .Piispa Kortekankaan peruutus 02.08.1995 Seppo Suokunnaksen ”tarpeettomuuslausunnon”avulla.(haamukirjoittaja) SLEY:n saarnalupa 1987 Seppo Suokunnaksen tekemä ”hyllytyspäätös” 08.05.1996 Taloudellinen tappio kirjoista 2.500 mk SRK-mestarin sijainen 1.8.1978-31.03.1985 Forssa ev.lut. Suomen Kristillisen Työväen liitto oto saarnaaja 1979- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys piirisihteeri 1990-eläkkeelle 1.2.1995 - Concordia r.y yhdyshenkilö 1995- Luther-säätiön perustamisasiakirja säädekirja 27.10.1999 Perustajajäsen. Luther säätiö , toimintavaltuutettu 2001-? Kirkkovaltuuston jäsen 1979-1982 Seurakuntaneuvoston jäsen 1983-1986 , 1995-1998
Kiitos Jukka. Hyvä kirjoitus!
Regimenttioppi on edelleenkin ajankohtainen, vaikka monilla on se sekaisin.
Ilmoita asiaton kommentti