Gabyshev on Putinia arvosteleva venäläinen shamaani. Erilainen kuin Thunbrg, koska hän on tietoisesti suoraan hengelilsestä todellisuudesta ohjailtavissa. Thunberghän on enemmän humanisiti. Molemmet ovat vaikutrusvaltaisia ja ymmärrän sinänsä blogitekstin idean, mutta mitään profeettojahan tällaiset eivät ole.

Kosti. ”Kuten Antti tiedät, Venäjällä / ortodoksisuudessa tunnetaan näitä “Kristuksen tähden houkkia”, jotka arvostelivat mm. hallitsijoita”. No jos sieltä hyvää rofeettaa hakee, niin Aleksander Solzeniskyn ehkä oli sellainen, siis NLO:n aikainen kirjailija. Sitten lisää sekopäitä jos tahtoo mainita niin tietysti Rasputin oli myös vaikutusvaltainen hengen mies, siis pahan hengen.

Hentilä. ”Monet Vanhan testamentin profeetat olivat tiukkoja, suorapuheisia, arvostellessaan sen ajan valtaapitäviä”. Nyt Hentilä puhuu asiaa. 700-luvulla eKr. vaikuttaneet Aamos, Jesaja ja Hoosea ovat meille tunnettuja profeettoja. Jumala nosti profeetallisen instituution paljolti sen tähden, että Israelissa, jossa ei pitänyt olla köyhyyttä, lesken ja orvon sekä kurjan tai muukalaisen hyväksikäyttöä tai sortoa, oli saanut yläluokan, joka ei välittänyt Tooran opetuksista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi. Nämä profeetat tunsivat Tooran kuin omat taskunsa ja myös käytännössä sovelsivat sitä saarnatoimessaan.

Nyt kun perehdymme Uuden testamentin opetuksiin ei ole väärin sanoa että myös Jeesus oli profeetta(Nasaretista) joka edusti täsmälleen samaa profeetalsta traditiota kuin nämä Juudan profeetat.Uudessa testamentissa löydämme yli 500 kohtaa jotka puhuvat rikkaan ja köyhän suhteesta. Samoin kuin Vanhan, myös Uuden Testamentin sanoma on kyllästetty näyllä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jeesus puhui rikkaan ja köyhän suhteesta paljon enemmän kuin taivaasta tai helvetistä, avioliitosta tai laista jne. Nämä tekstit pitäisi olla jokaisen saarnaajan keskeistä sanomaa.

Meidän ei pidä kirkoissa lörpötellä joutavia humanistisia eettisiä höpinöitä kun tarjolla on suoraa puhetta ongelmien ytimeen. Juudan profeetat myös ensimmäisinä esittivät ajatuksen jokaisn ihmisn jakamattomasta ihmisarvosta.Mm. näistä syistä on aina profeetallisuudesta puhuttaessa pitää käsitteet aivan selkeinä.Vain näin ymmärryksemme syvenee.

Pentti. ”Kirkossa ‘lörpötelty eettinen höpinä’ on kristillistä lähimmäisenrakkauden kehotusta”. Ei ole, vaan naivi eettinen höpnä on juuri vain höpinää. Sitten kunnon puhe lähimmäisen rakkaudesta on eri asia. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Suurin osa useimpien ihmisten ongelmista koskee suhdetta tosiin ihmisiin. Tässä voimme auttaa toisiamme paljionkin.

Pentti. ”Minä en ole kuullut kirkossa naiivia höpinää vaikka monessa penkissä olen istunutkin. ” Nyt aika on kulunut mutta jo 1990-luvulla kirkon saanoja tutkinut kirjoittaja sanoi niiden olevan etupäässä erilaista eettistä ja humanistista pohdintaa eikä enää varsinaista saarnaamista. Varmasti kunnon saarnojakin pidetään, mutta pelkäänpä pahoin että jutut eivät ole 1990-luvulta paljon parantuneet.Minä olen kyllä tietoinen naivista höpinästä, mutta en mene sellaista kuuntelemaan.

Pentti. ”Mitä on ‘varsinainen saarnaaminen’?” No vaikkapa Kristuskeskeistä Raamatun sanan julistusta.Jos oikein yrität, ymmärrät kyllä mtä tarkoitan.

Pentti. ” Se ei muutu sen suoremmaksi ja ytimiin pureutuvammaksi käyttämällä vanhatestamentillistä kieltä.” Minä en ollenkaan ymmärrä miksi jonkun pitäisi käyttää vanhatestamentillista kieltä. Mehän olemme uuden liiton uskovia. Kun siteeraamme vanhaa testamenttia tietysti teemme sen Kristuksessa.

Pentti. ” Se ei kerro saarnan alennustilasta mitään. Ei julistuksen tasoa kellolla mitata.” Kellolla mitataan nykyään kaikki.Nykymaailmassa olemukseltaan aika on ”niputettua” rahaa. Se miten paljon aikaa saarna saa kertoo suoraan siitä, miten paljon tai vähän sitä arvostetaan. Ei siis kovin paljon.Mielummin tehdään muuta kun kuunnellaa liikaa Raamatun selitystä. KUlttuurimme on vieraantunut Jumalan sanasta. Kyllähän tämä on selvä asia.Sitten kokonaan toinen asia on se, että taitava puhuja osaa sanoa paljon vaikka minuutissa, ja aikapula opettaa kyllä tiivistämään juttujamme.

Pentti. ”Suositus saarnan kestosta ei ymmärtääkseni liity millään lailla substanssiin”. Pentti. ” Se ei kerro saarnan alennustilasta mitään. Ei julistuksen tasoa kellolla mitata.” Kellolla mitataan nykyään kaikki.Nykymaailmassa olemukseltaan aika on “niputettua” rahaa. Se miten paljon aikaa saarna saa kertoo suoraan siitä, miten paljon tai vähän sitä arvostetaan. Ei siis kovin paljon.Mielummin tehdään muuta kun kuunnellaa liikaa Raamatun selitystä. KUlttuurimme on vieraantunut Jumalan sanasta. Kyllähän tämä on selvä asia.Sitten kokonaan toinen asia on se, että taitava puhuja osaa sanoa paljon vaikka minuutissa, ja aikapula opettaa kyllä tiivistämään juttujamme.

Pentti. ” Pitkät saarnat eivät ole useinkaan asiallisia kuin osaksi, loput on tunteisiin vetoavaa maalailua tai teologisten yksityiskohtien aprikointia.” Minä olen kuullut paljon hyviä pitkiä saarnoja, ja ennenkaikkea Raamattutunteja. Nyt ongelmaa kuvaa se, kun viimeksi olin Kempeleessä kokousmatkalla juttelin herätysliikkeen vetäjän kanssa. Hän sanoi, että nykyään uskovat eivät jaksa kunnella kun yhden puheen päivässä, kaksi parhaassa. Kolmea on turha järjestää. 1980-luvulla kun aloittelin näitä hommia lauantaina saattoi hyvinkin olla neljä kokousta eikä kukaan lähtenyt kesken pois. Silloin oli ”sanan nälkää” mikä sitten mm. syvenevän kulutushuuman johdosta katosi jonnekin.Tämä oli samanaikainen ilmiö karismaattisen liikkeen vinoutumisen kanssa. Jotain on tässä kyllätoistaiseksi varmasti menetty.

Antti ”Mitäköhän Ukko Paavo sanoisi moisesta?” Monesta asiasta Ukko Paavo on varmasti sanonut hyvin. Minua erityisesti ilahduttaa, että hän ymmärtää esirukousta ja siihen valmistautumista nöyrtymällä ja paranusta tekemällä aivan samoin kun minäkin. Jos körttikansa ottaisi ohjeista vaarin, voisi tulla hyvää hedelmää ja paljon vastauksia rukouksiin. Ukko-Paavokyllä ymmärsi mistä tällaisessa on kyse.

Pentti ”Nyt kiinnostaisi tietää, mistä Paavo Ruotsalaisen kirjeestä olet tuon ajatuksen löytänyt.” Etkö ole kuullut moista. Juurihan sanoin että ,minulla on koronalukemistona Ukon ”Sisäisen tykökäymisen neuvot”. Jospa Ukko Paavo taisikin olla kunnon karismaatikko?

Pentti. ”Missä niistä on mainitsemasi ajatukset esirukouksesta?”

”Sen, joka tahtoo rukoilla Jumalaa oikeassa järjestyksessä, pitää ensin sisällisen parannuksen kautta tulla Kristuksen tykö ja saada häneltä Henki ja elämä, voima ja valkeus. Siinä voimassa hän vasta on sovelias lankeamaan Herran eteen. Sitten hän voi ilman syntiä polvillaan pitää rukouksia Herran edessä, ja ne rukoukset ova Hänele otolliset. Mutta jos me ilman sitä järjestystä yöt ja päivöät olisimme polvilamme ja vaivaisimme itseämme, niinkuin Baalin papit Elian aikana, niin sellaista rukousta Vapahtaja ei koskaan ole käskenyt harjoittamaan, ilman sisällistä Jumlan tuntoa. Meidän kaikkien täytyy hävetä hänen korkean Majasteettinsa edessä. Meidän pitää sisällisen murheen ja ikävöimisen tietä saada häneltä elämä ja Henki, ennenkuin rhkenemme langeta polvillemm hänen eteensä. Mutta jos me muuten rohkenemme omassa nimessämme ja hengessämme langeta hänen eteensä, niin se kaikki on petosta ja ulkokultaisuutta”…… Oikea usko ei ole muuta kuin totisen kääntymisen tietä Vapahtajan kanssa saatu sovinto, jonka vakuutena pitää olla Pyhän Hengen todistus. Siitä Raamattu sanoo:”jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole Hänen omansa, Room 8:9.

Ukon kanssa olisin ihan mielelläni pitänyt kunnon rukouskonferenssin. Hauska löytää tällaisia hengenheimolaisia.

Pentti. ”Ehkä sinun tapasi järjestää rukouskonferensseja olisi hänen mielestään ‘niinkuin Baalin papit Elian aikana’? ” Olet jännä mies. Kun juuri sanoin, että arvot on samanliset, sinä sanot ettei ole?

No tähän henkilökohaiseen parannuksen tekoon ei ainakaan kompastuttaisi, kun juuri se on minullekin avain etenemiseen, ja minusta voi mainiosti rukoilla vaikka naama mudassa, joten tuskin polvirukoukseenkaan oltaisiin kompastuttu. Olemme usein harrastaneet sitä. Hän oli myös tarkka Pyhän Hengen osallisuudesta, mikä on minustakin tärkeää, että Jumala pääsee puhumaan. Muutenhan puhumme omiamme, ja puhumme tuuleen.

Sitten, minua on aina askarrutanut, mistä hän alkoi tappelemaan ruotsalaisen Roseniuksen kanssa, joka oli saman ajan ruotsalainen herätysjohtaja. Tämän kun tietäisi osaisin ehkä olla ärsyttämästä ukkoa, niin ettei tulisi muitakaan mutkia matkaan.

Pentti. ”Tarkoitin, että Paavo Ruotsalaisen arvomaailma on sen verran kimuranttinen,” Niinpä, ja sitten varsinaisen Ukon jälkeenhän tuli herätysliikkeessä ”ukkojen aika”. Viimeistään silloin taisi rukouksen Henki heiketä ja Ukon ohjeet alkaa unohtumaan? Olen aina tykännyt tästä luonnehdinasta ”ukkojen aika”. Ajattelen, että näinhän näissä herätysliikkeissä meillä aina käy. Kun herätys hiipuu tulee ”ukkojen aika” eri muodoissa, myös ns. vapaissa suunnissa käy näin.Kun ”ukkojen aika” jää taakse koko touhu alkaa jo muuttumaan jonkunlaiseksi perinneyhdistyksen tai yhdistysten työksi kun lahkot vielä sirpaloituu.

Pentti. ”Heprealaiskirjeen 4. luvun alku 1-13 on käsittääkseni hyvä kuvaus heränneiden kilvoituksesta” Kun on rauha sielussa ja lepo Herrassa on körtinkin kivampi kilvoitella kun rauhattomana ja levottomana. No niin, iloista pääsiäistä.

Pentti. ”Pyrkikäämme siis kaikin voimin tuohon lepoon, ettei yksikään lankeaisi seuraamaan noiden niskoittelijoiden esimerkkiä ja sen vuoksi jäisi taipaleelle.” Kyllä Hebralaiskirje on hyvinkin tuttu, kun se koskee pappeutta, mikä taas liittyy esirukoukseen. Jokainen kuuliaisuuden askel syventää rauhaamme ja tottelemattomuuden askel aikaansaa rauhattomuutta. Kyllä lepo Herrassa on tarkoitettu meille jo tässä ja nyt. Sitten tietysti lopulta saamme levätä läpi iankaikkisuuden ilman mitään kolotuksia ja kyynelehtimistä kun kaikki vaiva on takanapäin.