Pojat ja Pisa

Itsenäisyyspäivänä julkistettiin Pisa-tutkimus suomalaisten 9.-luokkalaisten osaamisesta kansainvälisessä vertailussa. Suomi on ollut lasten ja nuorten koulutuksen mallimaa. OECD:n ensimmäisessä Pisa-tutkimuksessa vuonna 2000 Suomen koululaiset nappasivat kultamitalin.

Sen jälkeen tulokset ovat heikentyneet, vaikka Suomi kuuluu edelleen kärkimaihin. Tason heikkenemisestä on näkynyt ennakkovaroituksia. Noin viikko sitten neljäsluokkalaisten kansainvälinen vertailu osoitti Suomen tason laskeneen. Samalla kävi ilmi, että oppilaiden välinen ero syntyy jo varhain alaluokilla ja kodista lähtien.

_ _ _

Nyt julkistetussa Pisa-tutkimuksessa luonnontieteiden osalta korostuu kaksi asiaa: tyttöjen ja poikien välisen eron kasvu tyttöjen hyväksi sekä alueellisten erojen kasvu.

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus otsikoi: Pisa-menestys enää tyttöjen varassa (8.12.). Suomalaisten on syytä olla aidosti ylpeitä tyttöjen osaamisesta.  Samalla ESS kysyy, herättääkö mitalisijoilta pudonnut Suomen koululaitos enää yhtä suurta kiinnostusta kuin aiemmin.

”Paljon vakavammat seuraukset voivat olla tämän kertaisen tutkimuksen  vahvistamalla tiedolla, jonka mukaan ero tyttöjen ja poikien välillä on meillä venähtänyt niin suureksi, että siitä pitkälti johtuu sijoituksemme putoaminen. Ero tyttöjen ja poikien osaamisessa on OECD-maiden suurin.”

Heikosti luonnontieteitä osaavien nuorten osuus on lähes kolminkertaistunut ja huipputuloksia saaneiden määrä vähentynyt kolmanneksen. Nämä muutokset ovat tapahtuneet erityisesti poikien kohdalla.

_ _ _

Helsingin Sanomat kirjoittaa asiasta toisenlaisella kärjellä (8.12.). Pääkirjoitus on otsikoitu ”Kouluosaamisen erot voimistuvat”. Se lähtee liikkeelle alueellisista eroista ja kotitaustan vaikutuksesta osaamiseen sekä toteaa näiden jälkeen ”Lisäksi tyttöjen ja poikien välinen tasoero on suuri” kommentoiden tätä kahdella lauseella.

Sisäsivujen artikkeli on otsikoitu ”Suomen alueelliset erot Pisassa huolestuttavat”. Laajassa asiantuntijoiden haastattelua sisältävässä artikkelissa tyttöjen ja poikien eroista Pisassa todetaan yhdellä lauseella: ”Pojat ovat yhä selvästi tyttöjä heikompia koulumenestyksessä.”

Toteamus on harhaanjohtava. Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat revenneet. Siitähän Pisa-menestyksen pudotus on paljolti kiinni.

Miksi Helsingin Sanomat peittelee  Pisa-tutkimuksen tuloksen varsinaista viestiä poikien osaamisen heikosta kehityksestä?  Onko toimittajien käsitys tasa-arvon ongelmista  keskittynyt naisnäkökulmaan, jolloin ei haluta myöntää poikien tai miesten asemassa olevan parannettavaa?

_ _ _

Viime kesänä ilmestyi Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä THL:n tutkimus nuorten päättöarvosanojen vaikutuksesta koulutusvalintoihin. Apulaisprofessori Risto Hotunen totesi tutkimuksen tuloksesta, että tytöt saavat arvosanoihinsa ”tyttölisää”, koska ovat sitoutuneempia ja aktiivisempia opinnoissaan. Poika saattaa saada samalla osaamisella numeroa huonomman arvosanan (ESS 10.6.). Elokuussa (9.8.) julkaistun THL:n tutkimuksen mukaan lasten väliset erot ovat kiinni sukupuolesta. Pojat uhkaavat syrjäytyä tyttöjä useammin. Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen arvosanat ovat huomattavasti poikien arvosanoja parempia. Vähintään keskiarvon 9 sai 16% tytöistä, mutta alle 5% pojista. Ministeri Sanni Grahn Laasonen toivoo apua uudesta opetussuunnitelmasta (ESS 10.8.).

Nämä tutkimukset eivät juuri saaneet huomiota Helsingin Sanomissa. Tämän kaltaisille viesteille olisi syytä lotkauttaa korvaa, sillä poikien ja nuorten miesten huono kouluviihtyvyys ja motivaatio-ongelmat ovat varsin suuri yhteiskunnallinen ongelma - älykkyyden puutteestahan huono menestys ei johdu. Joka viides 20-vuotias mies on ulkona opinnoista ja työelämästä. Heidän syrjäytymisensä on aikapommi. Imatran ampumistapaus on tästä yksi osoitus.

_ _ _

Voisivatko naisnäkökulmaa ajavat toimittajatkin nähdä, ettei tasa-arvo-ongelmien esiin tuominen myös miesnäkökulmasta ole pois naisilta, vaan palvelee koko yhteiskunnan etua?

36 kommenttia

  • Seija Rantanen sanoo:

    Amerikkalainen Sydney J. Hurst sanoi joskus: ”The whole purpose of education is to turn mirrors into windows.” Tässä nähtävästi tytöt onnistuvat poikia paremmin Suomessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    havaitsin miten työpaikan liikuntaan osallistui vain hyvin harva mies. Sitten järjestin vain miehille tapahtuman urheiluopistolle ja miltei kaikki lähti mukaan. Miehet tarvitsevat ihan omanlaistaan toimintaa ja yhdessäoloa.

    Samoin pojat. Koulu saattaa unohtaa pojat ja heidän erityistarpeensa. Onhan suurin osa opettajista naisia. Pojille tärkeää riehumista pyritään kaikin keinoin rajoittamaan. Samalla pojat joutuu kilpailemaan kilttien tyttöjen kanssa. Viksut pojat eivät pidä lukemista tärkeänä, koska pärjäävät ilmankin. Lintsaamisen taitoja pojat keskenään arvostavat suuresti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Sanoisin, että kommenttisi on ’seksistinen’. Eivät kaikki pojat ole tyhmiä riehujia, eivät kaikki tytöt ole kilttejä nyhertäjiä.

      Mutta sosiaalisissa taidoissa tytöt ovat nähtävästi etevämpiä kuin pojat. En osaa sanoa, mistä tuo johtuu. Olen työskennellyt kansainvälisen kasvatuksen alalla vuosikymmenet ja havainnut saman ilmiön muuallakin kuin Suomessa. Siis niissäkin, joissa opettajat ovat pääosin miehiä ja vain harvat tytöt pääsevät kouluun.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Itse Seija keksit nuo sairaat määritelmät pojille ja tytöille. Minä tarkoitin ihan tervettä käytöstä. Jota myös riehuminen voi olla. Näetkö ettei tämän tätä taipumusta pojilla ole?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Joo. Oletkin Seija oikeassa. Seksismihän on kaikkea sukupuolien välistä erottelua. Siis myös Pisa tutkimus on sitä. onhan siellä eroteltu tytöt ja pojat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.