Poispotkitut!

Poispotkitut!

Jeesus

Johannes Kastaja

Pietari

Paavali

Kaikki alkoi Jeesuksen hylkäämisestä. 

Joh. 6:11,12:

– Hän tuli omiensa tykö ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. 

– Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niile, jotkka uskovat hänen nimeensä.

 

Johannes Kastaja, huutavan ääni erämaassa, tien aukaisija.

– Johanneksen julistus johti hänen hylkäämiseensä, pöytäseurueelle tehdyn lupauksen vuoksi.

 

Pietari niinkuin muutkin Jeesuksen seuraajat karkotettiin temppelistä ja vainottiin koko silloisessa tunnetussa maailmassa. Pietarin ajallinen matka ajassa päätyi tapetavaksi.

 

Paavali kohtasi vain vainoa joka taholta, mutta eniten entisen ”opinahjonsa” taholta.

 

 

Sanoma Jeesuksesta, Johannes Kastajan kautta: ”…  hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” 

Johannes kastoi Jeesuksen vedessä, jotta kaikki vanhurskautus tulisi täytettyä. Mitä sen jälkeen seurasi ei ole sopinut muille, kuin Jeesuksen seuraajille

Jeesuksen opetus on selkeä ja tulkintavapaa.  Pietari noudatti sitä helluntaipäivänä v. 30 ja alkoi Seurakunta joka oli perustettu Kristus-kallion päälle, ei Pietarin päälle, vt. ”Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus”. (1.Kor.3:11)

  1. Tarja Parkkila,
    Sinä tunnut kovasti luottavan erilaisiin tulkintoihin ja uskonvaraisiin päättelyihin tai jopa spekulaatioihin.
    Oliko Stefanos ”suoraa sukua” Moosekselle ei ole sinänsä oleellinen kysymys.
    Noita erilaisia päättelyitä tunnetusti teologien saati muiden piirissä on ollut – eikä se tietenkään kiellettyä ole.
    Faktoja ne väitteesi eivät ole, voi niitä kai ”hypoteeseina” pitää.

    Evankeliumissa on toki pohjimmiltaan kyse uskosta (ja toivosta, tiestä sekä rakkaudesta – Totuuteen).

    Minusta sinun käsityksesi kristinuskosta vaikuttaa aika erikoiselta (vaikka ei ainutlaatuiselta).

    Historiallisia asioita voidaan toki tutkia ja spekuloida, hypoteeseja esittää ja arvioida, mutta joka tapauksessa kristinusko pohjautuu Raamatun tekstiin, erityisesti Uuden Testamentin valoissa ymmärrettynä. (Ja ”hassua”, että sitä tulkintaa tehdään jo oikeusisuiomissakin!)

    Jos tehdään kovasti uustulkintaa, kyseessä ei enään ole (klassinen) kristinusko – ja niinhän kirkoissa on nyt monin paikoin käynytkin. Se näkyy jo jäsentilastoissakin.
    Ja oikeussalissa. Sikäli ”ei mitään uutta auringon lalla”.

  2. Juka Mikkola

    En minä ole väittänyt, että Stefanos olisi ollut suoraa sukua Moosekselle, vaan hänen omien sanojensa mukaan, hän kuului niiden jälkeläisiin, jotka Mooses johti erämaan halki ja juutalaiset olivat itseasiassa epäjumalanpalvelijoita, Moolokin arkku ja Romfa-jumalan tähti. Siis väärä todistus. ” Älä sano väärää todistusta ”

    Minä en tulkitse mitään uskomuksia vaan perustan väitteeni kirjoituksiin.

    Te olette liian laiskoja lukemaan itse, te uskotte sen mitä kuulette, ja näin kuka tahansa voi valehdella teille mitä tahansa.

    • Tosiaankin kirjoitin hiukan tulkintaa mahdollistavasti.

      Tarkasti ottaen en mielestäni varsinaisesti väittänytkään Stefanoksen olleen suoraa sukua Moosekselle, jos tekstiäni luetaan ”niin kuin se on koirjoitettu”. Toki Stefanos voisi olla juutalaskäännynnäinenkin. Joten jos hän on ns. kreikkalainen (kreikkalaistaustainen tai identiteetiltään kreikkalainen?), niin itse pääaisa ei muutu. Stefanoksen aikaan ei puhuttu kristityistä toiain kuin nyt. Ei taida syntyperä selvitä ”kirkonkirjoista”. Voidaan tarkastella ”sukulaisuutta” myös ikäänkuin ryhmämerkityksesskinä, siis siten, että hän olisi samaa ”juurta”.

      Kun kirjoituksia luetaan, niitä luetaan aina tietystä merkitysperspektiivistä (proosaa, runoutta, propagandaa jne.) . SItä voidaan kutsua myös tulkinnaksi.

      Joskus tuntuu, että jotkut klassisen kristinuskon ”kieltäjät” tulkitsevat/lujkevat Kirjoituksia jopa kirjaimellisemmin kuin ns. ”fundamentalistit” – jolla sanalla on monta merkitystä ja ymnmärrystä ja tulkintaa. En nyt viittaa tiettyyn yksittäiseen henkilöön.

  3. Stefanos:

    ”Sanhedrinia hän syytti Pyhän Hengen vastustamisesta. ”Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas on tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!” Stefanos syytti (Ap. t. 7:52). ”

    Missä on ennalta ilmoitettu Vanhurskaan tulemus, ja keitä profeettoja on vainottu ja mitä tekemistä isien teolla on oikeusistuimessa? Ei oikeussalissa voi ryhtryä solvaamaan oikeusistuinta, joutuu ulos.

    ” Ja nyt te olette kavaltaneet ja murhanneet Hänet ”.

    Jeesus sanoo itse antavansa henkensä, Stefanos ei ole sitäkään kuullut, eikä näytä olevan tietoinen siitäkään, että ristiinnaulitseminen oli roomalaisen lain tapa rangaista. Ristiinnaulitsemisen tapaista rangaistusta ei ole Mooseksen laissa, siellä ei mainita myöskään yhtään toteutunutta kivitystä. Kivitys rangaistuksena on vain pelote.

    Stefanos on siis mielestään oikea juutalainen, ei kristitty. Paavali on kyllä kertonut, että Kristityt ovat oikeita juutalaisia, koska heillä on sydämen ympärileikkaus, kun taas lihallisesti juutalainen ei ole oikea juutalainen. Mutta se on toinen juttu.

    • Tarja taas vauhdissa, ja ihan pihalla kristinuskosta kuten aina. Tarja on myös pihalla Venäjän sodasta ja julmuuksista. Trolli ja Trulli. Ei jatkoon.

    • Kuka Stefanos oli,sillä Stefanos ei ole erisnimi vaan arvonimi, joka merkitsee ’kruunattu’ viitaten siihen että hän oli saanut initiaationsa korkeimman asteen: Jeesus: ”Minä anna teille elämän kruunun”! Katsokaa juutalaisen elämänpuun kuva, missä juuri ylin sefira on kether eli kruunu.
      Jeesukselta saatiin myös valkoinen kivi, josa oli vihityn uusi salainen nimi.

  4. Marko, vt. kommenttiisi 7/7/11:16

    Jumalan Seurakunnalla ei ole syytä rihmoittaa itseään paavin kirkkoon. Luther sen ymmärsi, mutta liukui siitä pois, koska ihmisten, lähinnä valtaapitävien suosio piti varmistaa linkittäytymällä ensin paavin kasteeseen ja sitten Zwingli, Calvin-seurassa liittyä vainoamaan niitä, jotka kastoivat vain uskoontulleet.
    Keskustelu ”Rooman piispasta” on hengelliseen tutkiskeluun kuulumaton, niinkuin on koko piispallinen laitos. Pietari oli yksi Jeesuksen opetuslapsista, niinkuin jokainen Jeesuksen seuraaja tänäänkin on. Seurakunnan virat jakautuvat Pyhän Hengen johdattamina.

    Niinkuin Pietari kuului ”poispotkittuihin”, niin kuuluvat nekin, jotka joka päivä kieltävät itsensä ja ottavat ristinsä (oman uskonsa) ja seuraavat Jeesusta.

    Katolinen kirkko ei edusta edes poispotkijaa, koska sen yli miljardia kastettua ovat maailma, sekalainen seurakunta, niinkuin on evlut kirkkokin. Otsikkoni viittaa uskonnolliseen Hebrealaisuuteen, mikä oli Jumalan valittu kansa, joita Jumala alkoi vetämään parannuksen kautta yhteyteensä. Johannes Kastaja oli Armotalouskauden edeltäjuoksija. Ihmiset saivat piston hänen saarnastaan, tekivät parannuksen ja sen merkiksi ottivat kasteen. Tämän saman alkumallin vahvisti Jeesuskin, Matt.3:

    15 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus”. Silloin hän salli sen hänelle.

    Evlut tunnustuskirjat eivät tähän keskusteluun kuulu, jos ne lisäävät, muuttavat tai poistavat Alkuperäisen sanoman.

    Paavin valta- ja johtoasema ei ole edes mainittavissa, kun Seurakunnan viroista puhutaan. Katolisen kirkon oppi ei ole profeettojen ja apostolien perustalle laskettu. Se voi olla kristillinen oppi, mutta se ei ole Jeesuksen oppi. Tämä juopa on tarpeen vetää, koska Jeesus-tielle synnytään, jotta sillä voidaan vaeltaa.

    Paavi voi olla ensimmäinen ”vertaistensa” joukossa, mutta ei Jeesus-tiellä matkaavien joukossa. Jeesus on ainoa ”Ykkönen” ja me muut olemme veljiä ja sisaria keskenämme, vaikka tehtävät Seurakunnassa ovat eri. Tätä ”tasapäisyyttä” painottivat kaikki otsikkoni ”poispotkitut”.

    • Reijo Mänttäri. Aika kovin sanoin ruodit RKK:ta näillä sivuilla tuon tuosta. Saan sen vaikutelman, että siellä ei näkökulmastasi oikealla tavalla uskovia ole. Tähänkö meidät on kutsuttu, arvostelemaan muita traditioita? Helluntailaisuus on traditio traditioiden joukossa.

    • Petteri M.

      Olen elänyt katolisuuden keskellä vuodesta 1958 lähtien, eri pituisia aikoja. Pääasiassa Italiassa ja Sveitsissä. Sen lisäksi minulla on lähes kymmenen vuoden kausi Etelä-Amerikassa, lähinnä Brasiliassa.
      Tarkoitan, että kaikki muut yhteydet, kuin uskovien yhteydet minulla on ollut katoliseen kirkkoon kastettujen kanssa. Olen nähnyt niinkutsuttujen helluntalaisten vainot, jotka mm. Italiassa tuli ainoastaan RKK:n alotteesta, kun paavi Pio 11 pyysi Mussolinia säätämään lain ”Laki helluntalaisten tuhoamiseksi”, mitä myös Buffarini-Guidi laiksi kutsuttiin. Vaikka kaikki Mussolinin lait mitätöitiin, niin tämä laki saatiin pois kirjoista vasta v. 1957.

      Katolisen kirkon opetus ei ole Raamatusta, eikä sen opetuksesta löydy mitään raamatullista. Eli Jeesuksen seuraaminen on täysin kyseenalaista.

  5. Teemu Kakkuri 07.07.2022 16:39
    ”Eiköhän se tarkoittanut Pietarin lausumaa tunnustusta: Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika”. Se tunnustus oli kallio, jolle seurakunta rakennetaan. Tuon tapahtuman kunniaksi Simon sai nimen Kallio.”

    Aamen, Teemu!

    Kristus, oli Messias, mikä ilmaistiin myös kallioksi.

    Matt. 16:16 ”Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”.

    Tähän Pietarin ilmoitukseen, minkä Jumala Pietarin kautta sanoi, Jeesus totesi ”18. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari”.

    Tässä ei kivi ja Kallio menneet sekaisin, eikä se, minkä Jumala ilmoitti Pietarin suulla.

    • Tästä Pietarin tunnustuksesta ja sen merkityksestä olemme siis ainakin yhtä mieltä: Mänttäri, Kakkuri ja Sjöblom.

      Sikäli kysymykset Pietarin erityisasemasta ja piispuudesta kuuluvat kyllä Raamattuun, että Pietari toimii opetuslapsijoukon edustajana useissa Uuden testamentin kohdissa ja piispat mainitaan niin ikään, esimerkiksi vuoden 1776 käännöksessä.

      Vaikka Pyhän Raamatun profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset yksin ovat kristillisen uskon ja elämän ylin ohje ja normi, on tosiasia, että kukaan meistä ei voi vain ”hypätä” esimerkiksi Uuteen testamenttiin ja nollata kuluneita 2000 vuotta. Esimerkiksi sellaiset termit kuin ”armotalouskausi”, ”paavin kirkko”, ”piispallinen laitos” on otettu käyttöön yli 1500 vuotta Raamatun kirjoittamisen ja kokoamisen jälkeen. Niitäkin voi siis tällä perusteella arvostella ainakin ”Alkuperäisen Opin” lisäämisestä ja muuttamisesta…

    • Apostolien teot on aika lailla kuvausta Pietarin toiminnasta ennen kuin Paavali tulee mukaan kuvaan. Reijo Mänttärinkin teologia näyttää perustuvan juuri hänen sanoihinsa ensimmäisenä kristillisenä helluntaina.

    • Marko S.

      Nollata mitä? Yritän ymmärtää:

      Meillä ei tänään ole mitään muuta perustusta, kuin profeettojen ja apostolien laskema perustus. Tämä perustus ei yhdy esimerkiksi 21 kirkolliskokouksen harhoihin. Viittaan vain yhteen, mitä voidaan mitä pahimpana: ”Traditiot ovat samanarvoisia Kirjoitusten kanssa ja kun ne eroavat toisistaan, niin traditiot pätevät”. Tämän olen usein toistanut, etkä sinä tai kukaan avoimesti tai salakatolinen ole siihen yhtä sanaa sanonut. Lisäksi viimeinen,Vatikaani 2., tekee retorisen kysymyksen 90-luvun katekismuksessaan: ”ovatko Trenton päätökset voimassa ja pätevät? Vastaus: kaikki Trenton päätökset ovat voimassa.”

      Se, että sinä ja evlut papisto, joka kallistelee katolisuuteen, ottavat huomioon samassa yhteydessä RKK:n katekismuksen klausuulin, koskien RKK:N muuttumattomuutta, mikä painottaa, että kaikki Trentossa säädetty on voimassa, mutta esitetään etenkin ei-katolisille ystävällisin sanakääntein, mutta luopumatta perustasta. Pidän tällaista ”hömpötyksenä”.

      Nuo määritelmät, joihin viittaat eivät ole mitään tekemistä alkuperäisen muuttamisen kanssa. Armotalouskausi on kreikankielinen ilmaisu Armon ajasta. Paavin kirkko on kaikessa karuudessaan oikea määritelmä ja sitä Lutherkin yritti alkaa nimitellä raamatullisesti ”antikristuksen krikoksi”. Piispallisuus on paavin sanastoa, eikä ole käytössä Kristuksen Ruumiissa. Piispa-sanan merkitys ei ole myönteinen, vaan se on ulkopuolelta paikallisen Seurakunnan valvontaa, jne. jne. Olet mielestäni hukassa yrittäessäsi näin yhdistää ”oikeassa” olevia, niinkuin minä, Teemu ja sinä.

    • Piispa valvoo seurakunnan toimintaa ’ulkopuolelta’ vain silloin, kun seurakunta on irtautumassa kirkosta. Tästä on esimerkki Suomen kirkosta. Piispa Huovinen kävi taannoin Luther-säätiön messussa, jossa häntä kehotettiin olemaan osallistumatta Herran aterialle.

    • Reijo M. Tarkoitan sitä, että menemme harhaan, jos unohdamme kristillisen uskon 2000 -vuotisen historian ja sen vaikutuksen meihin jokaiseen. Vaikka kuinka haluaisimme pitäytyä ”vain Raamatussa”. Yksikään noista esille nostamistani kolmesta termistä, joita käytät, ei löydy Raamatusta. Ne ovat tulleet käyttöön yli 1500 vuotta Raamatun kirjoittamisen ja kokoamisen jälkeen. Oppi armotalouskausista on vasta 1700- tai 1800-luvulla syntynyt oppirakennelma. Siis yhtä vanha kuin Rooman kirkon oppi Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta. Minusta tämä on kerta kaikkiaan hyvä esimerkki siitä, että noudatat itsekin traditiota Raamatun rinnalla, vaikka arvostelet roomalaiskatolista kirkkoa sen traditiokäsityksestä ja meitä muita myös. Olet itsekin osallinen kristillisen uskon ja kirkon traditiosta vaikka arvostelet rankimman kautta sellaisia osia kirkon traditiosta, joita et hyväksy. Itse asiassa pitäisi tietysti määritellä, mitä sanalla ”traditio” tarkoitetaan. Pelkkä sanan ”traditio” käyttö kun ei tarkoita, että olisi omaksunut roomalaiskatolisen opin. Eikä se, että on tutustunut roomalaiskatoliseen teologiaan tai poimii sieltä vaikutteita, tarkoita, että on jotenkin kallistumassa katolisuuteen. Luterilainen teologia on muuten keskeisiltä osiltaan muotoutunut vastauksena Trenton kirkolliskokouksen opetuksiin sen jälkeen kun nämä olivat torjuneet uskonpuhdistuksen keskeiset opetukset.

      Jumala yksin tutkii sydämet ja näkee niiden tilan. Mutta: Kuten Lutherin mielestä uudestikastajienkin joukossa saattoi olla oikeita, uskossaan vilpittömiä vaikka opissa erehtyneitä kristittyjä. Olisi perin outoa, jos miljardin katolisenkin joukossa ei näin olisi.

  6. Piispuus kuuluu hierarkiseen nikolaiittojen järjestelmään, siihen jota Jeesus vihaa. Vt. Ilm.2:

    6 Efeson seurakunta vihasi nikolaiittojen oppia, ”joita myös minä vihaan”.

    15, Pergamon seurakunnassa oli muutama niitä, jotka pitivät siitä kiinni nikolaiittain opista,

    16, ”Tee siis parannus; mutta jos et …”

    Seurakuntavirkojen, tehtävien arvo oli yhtäläinen, koska jokaista tarvitaan.

    Ihmisen langennut luonto, liha, pyrkii piispuuteen, yläpuolelle muiden, sanelemaan, tulkitsemaan, jopa yli sen mitä Raamattu opettaa.

    Katolisen kirkon perusoppeja on kirkollinen hierarkia. Eli tehdään juuri sitä, mitä Jeesus vihaa, kieltää. Potkitaan Jeesus ja hänen seuraajat ulos.

    Toisaalta katolinen kirkko voi potkia tai olla potkimatta, mutta huoli on siinä, että esim. evlut kirkko erinomaisesti on kopioinnut paavillisen, hierarkisen opin. Toisaalta siihen alkukallistuman alotti jo Luther.

    • Nikolaiitoista tiedetään hyvin vähän, heidän asennoitumisestaan kirkolliseen hierarkiaan ei mitään. Tuon ilmeisesti lyhytikäisen lahkon mainitseminen tässä keskustelussa on mielestäni tyhjää suunpieksäntää. Piispan virka on aivan raamatullinen. Siihen kuuluvan arvovallan käyttäminen väärin on toki ’langenneen lihan’ töitä.

    • Martti,

      Jeesuksen esille ottama nikolaiittain oppi vahvistaa sen ikimuistoiset juuret. Jeesuksen opetuksessa ei ole mitään toisarvoista, vähemmän tärkeää. Voidaan katsoa sen alkaneen Nimrodista, joka yritti rakentaa tornin taivaaseen. Tämän enempää hengellisyyttä ei asiassa ole. Siksi tästä vuosituhantisesta vaivasta Jeesus mainitsi ja käski pysyä erossa.

      Katolinen kirkko on erikoistunut Jeesuksen käskyjen vastustamiseen.

      Koska Jeesus on ”poispotkittu” kirkollisuuksista, niin Hänen käskynsäkään ei päde. Eikä tämä nikolaiittain oppi ole ainoa.

    • Ei sinun ajatustesi perässä millään pysy, Reijo Mänttäri! Yhdistelet mielesi mukaan asioita sieltä täältä. Linkitän Ilmestyskirjan juutalaisiin taruihin ja katsot niiden viittaavan Rooman kirkkoon. Turhahan tällaista on kommentoida.

    • Martti,

      Pelkästään Raamattua lukemalla pysyy minunkin perässä.

      Ei Nimrod ole ”juutalainen taru”, vaan henkilö, Nooan jälkeläinen, josta on monta mainintaa.

      Ilmestyskirjassa on Jeesuksen sanalliset nuhteet ja rohkaisut Aasian seitsemälle seurakunnalle.

      Mainiitset jostain ”lyhytikäisestä lahkosta”. Miksi noin paljon mokaat. Et ole tämän asian suhteen ainoa,
      vaan edustat niitä, jotka eivät lue mitä luettavissa on. Raamattu ei ole otoksia sieltä ja täältä ja mistä tahansa asiasta, vaan se on täydellinen kokonaisuus, mutta vain luettuna, ilman kirkkojen ja piispojen itseymmärryksiä.

    • Nimrodin liittäminen Baabelin torniin ei ole Raamatusta vaan taruista. Nikolaiitat mainitaan pari kertaa Ilmestyskirjassa. Ainoa viittaus siinä yhteydessä Vanhaan testamenttiin on Bileamiin. Aasinsillat ovat sinun omiasi.

    • Reijo. On totta, että roomalaiskatolisessa kirkossa ja kirkko-opissa (=”mikä on kirkko/seurakunta”) virkahierarkia on keskeisessä asemassa ja ylikorostunut. Luterilaisen kirkon virkahierarkia on sen vahvasti yksinkertaistettu versio. En rupea tässä luennoimaan siitä, millä tavoin nämä asiat ovat vuosisatojen aikana olleet riippuvaisia koko yhteiskunnan järjestyksestä. Yksi uskonpuhdistuksen isoja löytöjä oli se, että tavallisen seurakuntapapin julistama synninpäästö katuvalle on yhtä pätevä kuin piispan tai paavin. Mutta ongelma ei kai ole se, että kirkossa/seurakunnassa on järjestys ja erilaisia virkoja? Pikemminkin se, että niiden haltijat ovat meidän muiden tavoin syntisiä eivätkä hoida hommiaan kuten pitäisi. On (ollut) myös seurakuntia tukevia ja Jumalan sanaan uskovia piispoja. Jos seurakunnassa on esimerkiksi kolme pappia/pastoria on päivänselvää, että yhden täytyy toimia johtavana sellaisena ja töitä jakaa. Virkakin on yksi Pyhän Hengen lahjoista.

    • Martti kaikki väärin, vaikka millä arvosteluperusteella.

      Meni taas sen verran jankutukseksi, että kohdallasi kommentointi tässä blogissani loppu.

  7. Marko S.

    Kirkko on maailma, jossa kaikki ihmiset elää. Kirkon jäsenyys ei ole Jumalan Seurakunnan jäsenyys.

    Tästä syystä niin VT kuin UT:kin useassa yhteydessä kehottaa, että erotkaa niistä, jotka eivät Jumalan Paikallisseurakuntaa harrasta. Mitä yhteistä on uskovalla ja jumalattomalla? evlut-RKK opetuksen mukaan vaikka mitä ja se hoituu lapsikasteen kautta. Näistä perusteista sitten irrottaudutaan niin paljon kuin uskalletaantai virka myöten antaa.

    Esimerkkejä pisimmälle ”venyttäneistä” ovat mm. Muroma, Tiililä, Kalevi Lehtinen, Pekka Simojoki ymm.

    Päädytään sellaiseen epäraamatullisuuteen, minkä paavi julisti pari vuotta sitten Roomassa vierailleelle evlut delegatiolle, ”meidät yhdistää kaste”, uskosta viis!

    • Reijo M. Olen samaa mieltä Martti Pentin kanssa siitä, että ajatuksenjuoksusi perässä on hankalaa tai mahdotonta pysyä. Lausut myös meistä väärän todistuksen.

      Luterilainen kirkko opettaa, että jos Pyhä Henki ei saa hoitaa lapsena kastettua, tämä etääntyy Jumalasta. Usko heikkenee ja voi loppua. Tällaiseen hengelliseen tilaan joutunut elää suruttomuudessa. Pyhä Henki kutsuu ja herättelee tällaiseen tilaan joutunutta palaamaan takaisin uskon tielle. Luterilainen kirkko EI todellakaan opeta, että pelkkä kaste riittää: sen lahjat – syntien anteeksi antamus – pelastus ja Pyhä Henki otetaan vastaan juuri uskolla: joka uskoo ja on kastettu, on pelastuva.Samalla on niin, että vain Jumala yksin näkee sen, kuka meistä uskoo ja kuka ei. Tämän osoittavat useat Raamatun kohdat. Ja kastekin on yksi niitä välineitä, joita Pyhä Henki tässä uskon syntymisessä ja vahvistamisessa käyttää. Se, että pyrimme palauttamaan satoja tai jopa tuhansia vuosia sitten särkyneen hengellisen ja kirkollisen yhteyden, perustuu Jeesuksen omaan käskyyn ja rukoukseen. Myös Rooman kirkon osalta.

      Ne kirkkomme papit, jotka opettavat, että ”kaikki pääsevät taivaseen” tai että ”kaikki, jotka on kastettu, pelastuvat” opettavat väärin. Sekä Raamatun että luterilaisen tunnustuksen vastaisesti.

    • Reijo Mänttäri. Saan kirjoituksistasi sen kuvan, että haluat täällä opettaa meitä luterilaisia siitä, kuinka uskomme väärin. Luulenpa, että tällainen ei rakenna hengellisesti meitä eikä sinua.

Reijo Mänttäri
Reijo Mänttäri
Jo lapsena, aito usko ja sen ilmiöt, saivat minut viihtymään helluntalaisten kokouksissa. Otollisesta tilasta, omakohtaisen uskonlahjan sain vastaanottaa jo 10-vuotiaana. 4 vuotta myöhemmin halusin, että minut kastetaan vedessä, koska Jeesuksellekin se oli vanhurskautuksen täydellistyminen. Nyt lähes "koko maailman" kiertäneinä paluumuuttajina vaimoni kanssa, voimme todeta, että helluntalaisuudessa halutaan noudattaa Alkuperäisiä Ohjeita, vaikka yhtä puutteellisina kuin Alkuseurakunnassa.