Pitkä ilmastomarssi

"Herra, meidän Jumalamme ... Sinun edessäsi tunnustamme kaiken sen väärän, mitä olemme tehneet, epäoikeudenmukaisuuden, jossa olemme olleet mukana ..."
(Synnintunnustus jumalanpalveluksessa, Virsikirjan liite nro 708).

Kristitylle toiminta ilmaston ja tulevaisuuden puolesta on ajankohtainen tapa toimia syntiä vastaan. Kuinka niin? Ylikulutus on varastamista tulevien sukupolvien elämältä (7. käsky). Jatkuva työ, kaupankäynti ja kasvu eivät anna lepopäivää luonnolle eivätkä ihmiselle (3. käsky). Suurimman onnen odottaminen kulutuksesta ja kasvusta asettaa ihmisen Jumalan paikalle (1. käsky).
---
Eilen Helsingissä marssi 7000 ihmistä nopeiden ilmastopäätösten puolesta ja tuhoisaa kulutusta vastaa. TV-uutisissa näkyi äitejä työntämässä lapsiaan rattaissa.

Onko pitkä ilmastomarssi tuottanut riittävän muutoksen lasten aikuisuuteen mennessä? Vai onko heidän elettävä paljon nykyistä vaikeammissa oloissa? 20 vuoden kuluttua voi tämän päivän lapsilta sihahtaa hampaiden välistä: ”Ei silloin tullut mieleen?”
- - -

Kesälläkin marssittiin. Helteen helliessä 120 000 ihmistä marssi sen puolesta, että miehet saavat synnyttää. Olen muutamissa blogeissani arvostellut sitä, että maailmanparannuslistan kärjessä ovat pitkään olleet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asiat. Samalla olen kysynyt, jäävätkö yhteisen tulevaisuuden kannalta kriittiset kysymykset varjoon (Päivänpaistattajien kerhon eväsretki 1.7.2017)? Minulle on vastattu, että ihmiset voivat toimia samanaikaisesti monen tärkeän asian hyväksi. Onko niin?

– No, bridemarssijoista harvempi kuin joka 15. tuli marssimaan ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta. Toisaalta ei pelkkä marssiminen vielä kerro, ketkä kaikki toimivat ilmastonmuutosta vastaan. En minäkään osallistu marsseihin.
_ _ _
Hesari on nostanut tänä viikonloppuna monissa artikkeleissa esille ilmastonmuutoksen torjunnan. Lehti toteaa, että ruoan ilmastovaikutus on arvioitua suurempi (20.10.). Toden totta! Seuraavista kulutustavoista syntyy 100 kiloa ilmastopäästöjä:

4 kg naudanlihaa

8 kg juustoa

14 kg sianlihaa

20 kg lohen tai broilerin lihaa

67 kg maitoa tai leipää

133 kg perunoita

167 kg porkkanoita tai omenoita

Samaa ilmastovaikutusta vastaa esimerkiksi yhdensuuntainen lento Helsingistä Berliiniin, bussimatka Sodankylään tai henkilöautomatka Savonlinnaan.

Edelleen saman verran ilmastoa kuormittaa 20 tuntia lämmintä suihkua, 11 vuorokautta kaukolämpöä, 25 vuorokautta sähköliesi päällä, 1,5 vuotta sähkökiukaan lämmittämistä kerran viikossa ja yli 6 vuotta ledlampun yhtäjaksoista polttoa. Samoin uusi talvitakki tai kengät.

Tällä perusteella suihkussa kannattaa pistäytyä lyhyesti ja siirtyä kaukolämmöstä maalämpöön tai ilmalämpöpumppuun.

Ainakin minua yllättää naudanlihan suuri ilmastojalanjälki. Perheelle tarjottu sunnuntaipaisti vastaa lentoa Berliiniin! Samoin kannattaa käydä kirppareilla ja käyttää vaatteet loppuun, sillä uusi talvitakki tai kengät kuormittavat ilmastoa saman verran kuin Berliinin lento – tai se 4 kiloa naudanlihaa.
_ _ _
Jos viljely tapahtuu kuitenkin luonnonmukaisesti ilman teollisia lannoitteita tai koneita – kuten kotipuutarhassa – jäävät päästöt silloin pienemmiksi. Monen kotipuutarhan omenapuut ovat tuottaneet tänä vuonna paljon omenoita, joita on voitu puristaa mehuksi. Näin ainakin omassa puutarhassamme. Myös perunoita, porkkanoita ja sipuleita tuli paljon. Saimme aarilta perunoita noin 200 kg. Sitä ennen maasta oli syöty varhaisperunaa jo heinäkuusta alkaen.
_ _ _
Tämän päivän Hesarin sunnuntaisivut kertovat Inarin Kurtakossa asuvasta lapsiperheestä. Isä pyytää kalaa järvistä. Vuodessa kalaa tulee syötyä yli 200 kiloa. Kotona hoidetaan lampaita. Jutussa kerrotaan kotona kasvaneen sonnimullin teurastamisesta. Sen lihan hiilijälki on varmasti vähäisempi kuin 100 kiloa hiilidioksidia neljästä lihakilosta.

Perhe elää vaatimattomasti, mutta köyhyys on erilaista kuin kaupunkien köyhillä. He eivät ole osattomia. Päinvastoin. Päivät täyttyvät mielekkäästä tekemisestä. He elävät mielestään hyvää elämää, vaikka vesi haetaan järvestä ja tarpeet tehdään ulkohuussiin. Perheen isän mukaan he elävät kohtuutaloutta, joka on tulevaisuutta aikana, jota varjostaa ylikulutus ja ilmastokatastrofi.
_ _ _
Perheen isä Janne Utriainen puhuu muutenkin viisaita: ”Kun tuotanto ja kulutus ovat erillään, ihmiset tyhmistyvät taajamiin, erkaantuvat luonnollisesta elonkehästä. Tämä johtaa ylikulutukseen. Kun ihminen joutuu miettimään eläimen elämää ja kuolemaa, se tuo mukanaan kohtuuden. Jos ihmiset tappaisivat itse eläimensä, muuttuisi ravinto kasvispainotteisemmaksi?"

Utriaisen mielestä heidän perinteinen elämäntapansa on uusi normaali, tulevaisuutta, joka vie suomalaiset kohti kestävämpää elämää. Utriaisen mielestä ”utopistihipit uskovat jatkuvaan talouskasvuun. Jatkuvaan kasvuun on kuitenkin mahdotonta nojata, koska planeetta ei sitä kestä.

Utriainen mainitsee myös, että on omistettava kanoja, joiden panos proteiinituotantoon on lähes maaginen. ”Mieti kun lehmä pyöräyttäisi tommosen murkulan joka päivä. Se, mitä kana tekee, on ihan mieletöntä!” Olen samaa mieltä ja kuuntelen kanojen kaakatusta pihakanalasta."
_ _ _
On hyvä, että kulutustottumusten muutos tuodaan esille vaikuttamiskeinona. Se tuo toivoa. Suomalaisten keskimääräiset 10 000 CO2-päästöt vuodessa pitäisi pudottaa enintään kolmeentuhanteen. Se olisi kestävä kulutus- ja päästötaso maailman mitassa. On kuitenkin selvää, ettei tämä tapahdu vapaaehtoisesti. Aina on vapaamatkustajia.

Raha on paras keino ohjata kulutusta lainsäädännöllä. Siksi painetta on suunnattava poliitikkojen suuntaan verojen ja maksujen säätämiseksi ja kulutuksen ohjaamiseksi kestävälle uralle.

Tärkeintä on kuitenkin teollisuuden sekä suurimpien saastuttajien päästöjen merkittävä vähentäminen. Tähän vaikuttavat kansainväliset sopimukset sekä viime kädessä ilmastotullit: huolettomasti ilmastoa kuormittavan maan tuotteille rätkäistään raskaat tullit. Silloin Kiinankaan ei kannata pehmentää ilmastopäästöjen estämiseen tähtääviä toimiaan.
_ _ _

Myös kirkkojen sekä uskontokuntien yhteisellä esiintymisellä on merkitystä: kestämätön elämäntapa ja luonnon tuhoaminen on tuomittava. Loiva, suvaitsevainen ja liikakulutusta ymmärtävä asenne ei sen sijaan herätä omiatuntoja eikä kannusta toimimaan.

Entä kuinka kristityn pitäisi suhtautua kulutuksen kohtuullistamiseen – pitkään ilmastomarssiin? Ilmastokatastrofin juurisyy on mielestäni ihmisen ylpeys, synti ja asettuminen Jumalan paikalle. Siksi myös siitä vapautuminen edellyttää hengellistä näkökulmaa.

Paavali kirjoittaa:
”Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki! Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.

Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu. Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta.” (Room 6:15-18).

Jatkuvan kasvun ja kulutuksen maailma on kääntynyt Jumalan luomistyötä ja elämän jatkumista vastaan. Suuntaa on käännettävä kestävään suuntaan. Samalla on rukoiltava Jumalalta anteeksiantamusta synnistä ja voimia parannukseen.

14 kommenttia

  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Kiitos taas. Hengelliseen näkökulmaan lisäisen lain ensimmäisen käytön. Muutokseen tarvitaan suurten massojen käyttäytymisen muutosta sekä kokoluokaltaan suuria poliittisia päätöksiä. Se on vaikeaa maailmassa, jossa kaikkeen vahingolliseen liittyy taloudellisia intressejä. Toimitaan vastoin parempaa tietoa, koska muutos vaatisi elinkeinojen uudelleenjärjestelyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Samaan aikaan kun maailma ja sivistynyt koulutettu ihmiskunta kääntyy pois Jumalasta, niin maailma saastuu kiihtyvällä vauhdilla… Ahneus ja kohtuuttomuus on ihmiselle niin luontaista, mutta pian kukaan ei enää kysy missä on Jumala….

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Maailman valtioiden yhteiset sotilasmenot muodostavat vuosittain niin valtavan summan, että jos nämä rahat olisi vuositain käytetty ekologisten ongemien ratkaisemiseen, olisivat ne suurelta osin tod. näk. jo ratkaistu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Niin Seppo, kukapa haluaisi varustelumenoja. Synnin ja sotien maailmassa on kuitenkin varauduttava puolustamaan maata – samoin kuin on varauduttava sammuttamaan tulipaloja. Maailman talous ei kuitenkaan ole nollasummapeliä. Sitäpaitsi eri maiden asevoimat ovat tunnistaneet ilmastokatastrofiin sisältyvän valtavan turvallisuusuhkan: laajojen alueiden muuttuminen mahdollisesti viljely- ja elinkelvottomiksi lisää sotien uhkaa, pakolaisuutta ja nälkää.

      Tätä on syytä puolustuksellisistakin syistä torjua ennakolta estämällä ilmastokatastrofin kehittymistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Arvostelet sitä, että marssitaan vaikkapa SETAn ajamien asioiden puolesta, koska sinusta ne eivät ole niin tärkeitä kuin ilmastonmuutos. Etkö itse tee juuri samoin — miksi sinulle tuntuu olevan yhtä tärkeää vastustaa SETAn agendaa kuin CO2-päästöjä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Jori, en nähdäkseni vastusta ensisijaisesti SETA:n agendaa kuin sen saamaa mittakavaa: aika pitkään tiedotusvälineet ovat olleet sen panttivankeina. Aiheen saama huomio ja painoarvo ovat synnyttäneet mielikuvan oikeudenmukaisuuden toteutumisesta maailmassa SETA:n esittämällä asialistalla.

      Tämä on ollut hyvinvoivien teollisuusmaiden koulutetun eliitin hellimä näköharha, jonka taakse ovat jääneet paljon suuremmat yhteiskunnalliset ja oikeudenmukaisuusykysymykset. Juuri tällä asetelmalla D.Trumpin vaaliorganisaatio ratsasti voittoon samalla kun H.Rodham-Clintonin vaaliorganisaatio katsoi maailmaa kapeasta vähemmistöjen näkökulmasta. Tämä muuten ei ole vain oma analyysini vaan sen suuntaisesti ovat kirjoittaneet mm. HS:n Yhdysvaltain toimittajat Laura ja Saska Saarikoski.

      No, tästä unesta on herätty viimeisen vuoden aikana epämiellyttävään totuuteen: samalla kun on parannettu maailmaa keskittyen pieniin vähemmistöihin tai naisten aseman parantamiseen, ovat syrjään jääneet esimerkiksi taantuvien teollisuuspaikkakuntien tai maaseudun asukkaat sekä nuoret miehet ja vanhukset.

      Haitallisinta on kuitenkin se, että 50 vuotta esillä ollut – mutta syrjään siirretty ilmastonmuutos on vaivihkaa edennyt ihmiskunnan tulevaisuutta ja elämää uhkaavaksi vaaraksi.

      Minulla on se käsitys, että kaupunkien koulutettu ja liberaali eliitti on kaikinpuolisen vapauden ja siten myös talouden rajoittamattoman kasvun takana – onhan se myös kyseistä eliittiä ruokkiva käsi?

      Miksi siis rajoittaa 5 gallonaa satasella kuluttavia maastureita, lomamatkoja Aasiaan tai monen kilon grillipihvejä – kun omaatuntoa voi hoitaa paperimukillisella oikeudenmukaisesti tuotettua luomukahvia ja osallistumalla pridemarssille paremman tulevaisuuden puolesta ?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Et kai Pekka vakavissasi väitä, että ilmastonmuutos olisi hallinnassa jos Seta ei olisi puolustanut omiaan ja media antanut sille tilaa?

      Kyllähän tosiasia lienee se, että juuri samat yhteiskunnalliset tahot,jotka setalasiakin tukevat ovat myös enin ääntä ilmastonmuutoksestakin pitäneet ja että ilmastonmuutosta ovat hyssyteleet samat konservatiivit jotka setalasiakin enin nonssoleeraavat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      En minä Seppo näin väitä. Ilmastonmuutoksen estäminen tai hallintaan saaminen ei ole minkään yksittäisen ihmisryhmän varassa, vaan se edellyttää valtioiden, yritysten ja yksityisten ihmisten ponnistelua kaikkialla maailmassa.

      Minun on kuitenkin vaikea kuvitella, että tähän yhteiseen ponnistukseen ryhdytään riittävällä vakavuudella, elleivät media tai kansalaisjärjestöt saa vaikutettua poliittiseen päätöksentekoon. No, onneksi nyt lokakuussa tämä aihe on noussut IPCCn raportin ansiosta agendalle.

      Saa nähdä, kuinka pitkään se pysyy ihmisten tietoisuudessa? – ennen viime viikkoja ilmastonmuutoksen uhka ja sen edellyttämät toimet ovat mielestäni jääneet 50 vuotta muun maailmanparantamisen varjoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Ennen viime viikkoja ilmastonmuutoksen uhka ja sen edellyttämät toimet ovat mielestäni jääneet 50 vuotta muun maailmanparantamisen varjoon.”

      Kyllä nämä samat ’mailmanparantajat’ ovat tuon 5o vuotta asiasta messunneet, mutta heidät on yritetty vaientaa ja paljolti vaennetu ivaten ja ilkkuen, sana ’viherpipertäjä’ on maistunut hyvältä myös monen monen uskovaisen suussa. Itse asiassa vihreitä ei kai missään vihata niin verisesti kuin totalitaristien joukoissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      On kai todettava, että jokainen saa marssia tärkeäksi kokemansa asian puolesta – vaikka sen puolesta, että mies saa synnyttää. Toinen kysymys on, mihin asioihin median ja poliitikkojen tulisi kiinnittää pääasiallinen huomionsa. Nyt se minusta olisi tulevaisuuden elämän varmistaminen haitallisia päästöjä ja kulutusta leikkaamalla.

      Varsinainen pitkä marssi on edessään varsinkin Kiinalla, jonka CO2 -päästöt ovat suuremmat kun Euroopalla ja Amerikan Yhsdysvalloilla yhteensä. Silti jokaisen valtion ja yksilön olisi tehtävä osansa.

      Mietin vain, mitä asialle tekevät esimerkiksi ne maat, jotka elävät öljyn tai kiviihilen tuotannon varassa? Kuinka esimerkiksi saudiarabialainen journalisti nostaisi esille öljyn haitallisuuden ja vaatisi öljyn pumppaamisen lopettamista?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    TV:n dokumentti kestävän kehityksen harhasta sai pohtimaan sitä, olemmeko kaikki suuren petkutuksen kohteena. Suuryritykset antavat omille tuotteilleen ympäristöä suojelevia ja kestävää kehitystä ylläpitäviä tuotemerkkejä ja samaan aikaan tuhoavat luontoa monin tavoin. Jopa kiihdyttävät ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Joita me maksetaan kaikki yhdessä. ”Kestäväkehitys” on pelkkä kupla, jota kukaan ei ole osannut puhkaista. Eihän liikenteenkään lisääminen ” kestävän kehityksen” nimissä millään tavoin suojele luontoa, vaan tuhoaa sitä yhä kiihtyvällä nopeudella. Kehitys kun merkitsee aina lisääntyvää tarvetta luonnonvarojen käyttöön.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    On varmasti kestävää kehitystäkin olemassa. Voisin vaikka hankkia verkon ja opetella kalastamaan. Harvempi taitaa kehitystä ajatella näin päin. Yleensä pitää saada jotain lisää ja parempaa. Päästä myös helpommalla. Sopiva elintaso on kaiketi aina hiukan parempi. Monia tuotteita mainostetaan kestävän kehityksen nimissä. Meiltä jää vain huomaamatta että kehitys jossa yhä enemmän käytetään luonnonvaroja, ei voi lopulta olla oikeasti kestävää.

    Vaihtoehtoja taitaa olla aika vähän. Meidän on kuljettava markkinavoimien talutusnuorassa. On hankittava uusia kodinkoneita, autoja, lentokoneita, taloja, teitä. Kehityksen on mentävä eteenpäin ja kaikki se tuhoaa luontoa. Kestävä kehitys on myyntivaltti, joka saa meidät kuluttamaan entistä enemmän. Näin tehdessämme uskomme säästävämme luontoa ja olemme mallikansalaisia. Se vaan taittaa olla hyvin pienessä mittakaavassa totta, että säästämme luontoa kun kulutamme sitä.

    Tuossa lähellä oli upea lähde, jonka pohja hohti fosvorinsinisenä aurinkoisina päivinä. Lähteen halkaisija oli jotain parikymmentä metriä. Nyt sen yli kulkee moottoritie. Luontoa säästettiin siinäkin hiukan. Lähdettä kun ei saatu umpeen, niin se oli pakko ottaa auki ja antaa veden pulputa. Nyt motarin varressa on pieni lätäkkö. Hiukan ojaa leveämpi lähdepaikka. Tuhottiin korvaamaton luontoarvo ja säästettiin luontoa, kun ei muuta voitu. Mielenkiintomme suunnataan usein pois siitä, mitä tuhotaan, siihen mitä säästetään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.