Pilakuvien pitkä varjo

Kun nyt satiiri ja pilkka ovat arvokkainta, mitä länsimailla on puolustettavanaan, tahdon minäkin tätä aihetta sivuta. Repe Helismaa kirjoitti Balladin villistä lännestä (1949), jossa Kolmisormi-Smythe ja Reikärauta Brown käyvät Hookerin saluunassa pyssytaisteluun neito Mary Lousta. Puolen tunnin paukuttelun jälkeen todetaan lopputulos: ”Joku neekerkin, all right, kuoli vahingossa kait, mutta ihmisistä kuoli ainoastaan Brown ja Smythe.”

Helismaan satiiri osuu lännenelokuvien ihmiskuvaan, jossa muuta kuin valkoista rotua edustavilla ei ole kovin suurta ihmisarvoa. Tilanne ei kovin paljon korjaantunut Korean ja Indokiinan sotiin, Yhdysvaltain mustien kansalaisoikeustaisteluun tai Vietnamin sotaan mennessä.

Pariisin terrori-iskun aikoihin Boko Haram surmasi Nigeriassa ainakin parituhatta ihmistä ilman, että maailman media siitä suuremmin uutisoi. Länsimaisten ihmisten surmat ovat yksittäinkin aina uutisoinnin arvoinen aihe. Mutta ennen kuin mustan Afrikan kuolonuhreja kannattaa uutisoida, on luvun perässä oltava pari kolme nollaa lisää.

Pariisilaisen pilalehden tuoreimman miljoonapainoksen kannessa ollut profeetan kuva provosoi mielenilmauksia eri puolilla. Nigeriassakin on tuhottu kirkkoja ja paikalliset kristityt ovat joutuneet vihan kohteeksi. ”Joku neekerkin, all right, kuoli vahingossa kait…”
_ _ _
Ranskalaisilla pilalehdillä on pitkät perinteet. Satiiriset kuvat Kuningas Ludvig XVI:sta, hänen perheestään, samoin kuin esimerkiksi papistosta, muokkasivat mielialaa. Monarkian ja uskonnon edustajat olivat pelkkiä naurettavia vihanneksia.

Ateismia ja äärivasemmistolaisuutta edustanut Robespierre antoi kansalainen Guillotinelle tehtäväksi listiä mädät naatit vihanneksista. Kansalaiset hurrasivat kun päät putoilivat koriin. Näin edistettiin vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, jotka eivät kuitenkaan koskeneet kaikkia. Pariisin terrorissa 1792-93 tapettiin kymmeniä tuhansia.

Seuraavassa vaiheessa Ranska joutui sotaan koko Eurooppaa vastaan halutessaan viedä eteenpäin vapauden ja veljeyden aatetta. Napoleon kruunautti itsensä Rooman keisarien seuraajaksi. Hän kohtasi waterloonsa ennen tavoitteeseensa pääsemistä - varmaankin Euroopan onneksi.
_ _ _
Ilkka Malmberg taustoitti päivän Hesarissa hyvin Ranskan vaikutusta Pohjois-Afrikassa. Ranskan siirtomaista Algeriasta ja Tunisiasta muutti Ranskaan siirtolaisia, jotka eivät saaneet kansalaisuutta. Vastaavasti Ranskasta muutti Algeriaan väkeä, ”joka hyödynsi halpaa paikallista työvoimaa ja kolonialistista lainsäädäntöä.”

I Maailmansodassa kolmasosa Algerian miespuolisesta työikäisestä väestöstä taisteli Ranskan riveissä puolustaen Pariisia. Algerialaisyksiköitten tappiot olivat raskaat jopa maailmansodan mittakaavassa. Algerialaisia vastaan käytiin Ranskassa kampanjoita, joissa heitä kuvattiin rikollisiksi ja seksuaalisesti uhkaaviksi.

1950-luvulla Algerian kansallinen vapautusrintama nousi sisällissotaan (1954-62), jossa kuoli puoli miljoonaa ihmistä. ”Joku neekerkin, all right”.

Ranska vetäytyi ja Algeria itsenäistyi. Ranskassa asuvat toisen polven Algerian siirtolaiset varmaankin kantavat näitä muistoja mielessään ja ovat siksi alttiita ääri-islamistien kiihotukselle. Tilannetta ei varmaankaan helpota, jos provosoivilla pilakuvilla heitetään bensaa liekkeihin.
_ _ _
Tänään vietetään kristittyjen ykseyden rukouspäivää. Paavin messu Filippiineillä kokosi yhteen miljoonia. Itse olin rukoilemassa ykseyden puolesta Launeen kirkossa. Rukouspäiväjulistuksessa tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti elämän yhteisistä ehdoista, kuten puhtaasta vedestä. Niihin kuuluu myös ihmisten ja eri uskontojen keskinäinen kunnioitus.

9 kommenttia

  • Unto Räsänen sanoo:

    Kenttäpiispa kirjoittaa ryhdikkäästi, niin kuin asia on. Sananvapaus ilman mitään vastuuta, ei suinkaan tee maailmaa paremmaksi paikaksi asua, vaan päinvastoin!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Valistus ei tietenkään ollut yksinomaan ranskalainen ilmiö, vaikka “les philosophers/lumieres” siellä ehkä loistivat kaikkein kirkkaimmin. Valistus oli jokatapauksessa modernin kulttuurin synty. Robespierre edusti nimenomaan Rousseaun miekkana brutaalia vastavalistusta. Tällä ” rousseaulaisen vastavalistuksen” perinteellä on sittemmin ollut nimekkäitä eurooppalaisia jatkajia, monet nimenomaan ateisteja, nykyään Suomessa heitä löytää ennen muuta vihreistä.

    Ranskaa voi monesta syyttää syystä, mutta keskustelukulttuuri, myös satiiri on siellä aivan omaa luokkaansa. Ranskan vallankumouksen pyörteissä markiisi Concordet kirjoitti “Kerran on koittava päivä, jolloin aurinko loistaa pelkästään vapaille, vain omaa järkeään herranaan pitäville ihmisille.”

    Vaikka ensimmäinen maailmansota loi ensimmäisen särön tähän järjen ja modernin tieteen liittoon ja toinen maailmansota holocausteineen sen lopullisesti luhisti, niin harva haluaa palata siihen esimoderniin keskiaikaiseen normijärjestelmään, jota fundamentalistinen islam pahimmillaan edustaa. Paras vastalääke kaikille totatarismeille on mahdollisuus pilaan, pilkkaan, satiiriin,pyhien arvojen häpäisyyn. Ne kuuluvat keskeisesti siihen moderniin eurooppalaiseen kulttuuriin, jonka valistus, ja nimenomaan valistus Ranskassa, aikanaan aloitti. Omalla, vaikkei aina ilmeisesti kovin intellektuaalisella tavalla Charlie Hebdon-lehti jatkaa tätä perinnettä.

    Hiukan hassua mutta valistus levisi saksalaisella protestanttisilla maaperälle ensiksi nimenomaan Halleen, joka jo oli franckelaisen pietismin hapattama.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kiitos Kari-Matti kommentista. Siitä käy ilmi sekin, ettei kaikki vapauden nimellä kulkeva tosiasiassa edusta vapauttaa, vaan brutaalia vastavalistusta. Vai mitä pitäisi olla mieltä ns. Ajatushautomo Liberan ehdotuksista (vrt. Kotimaa24 uutinen). Siellä haudotaan uskonnonvapauden rajoittamista ja uskonnon riisumista julkisesta tilasta. Hautatoimi halutaan vapaan kilpailun piiriin. Nytkin on vapaus perustaa hautausmaita, mutta into siihen on laimeaa. Varmaankin siksi, että bisnes ei kannata. Seurakunnilla on vapauden sijaan velvollisuus huolehtia kaikkien kunnan asukkaiden hautaamisesta ja ylläpitää uskonnottomien hauta-alueita, joihin ei juuri ole ollut hautauksia. Mitähän siitä seuraisi, jos kunnat saisivat hautaustoimen kontolleen ja sen jälkeen kilpailuttaisivat, kuka halvimmalla hoitaa hautaamisen?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Ajatushautomoksi Libera ajattelee hyvin vähän ennen ehdotuksiensa julkistamista. Esimerkikkinä vaatimus pappien kouluttamisen loptettamisesta yliopistoissa. Pappejahan ei kouluteta yliopistoissa. Käytännössä vaatimus ehkä koskisi paria, muutaman opintopisteen A1-linjan soveltavaa opintoa.

      Tuntuu toki itsestäni vähän ristiriitaiselta vaatia “pyhien arvojen pilkkamista,” kun itse tuskin tohdin ääneen edes lausua “Jumalan nimeä,” koska se nimenomaan on niin pyhä.

      Radikaalipietistit vastustivat aikanaan kirkkoa kaikin tavoin. Hyvin oikeistolainen Libera haluaa puhdistaa uskonnon kokonaan julkisesta tilasta. Vanha vasemmiston vaatimus oli yksityistää uskonto. Pointti on tietysti se, että ilman institutionaalista uskoa (esim. evl kirkko), ei ole yksityistä, henkilökohtaista uskoakaan. Siksi(kin) kirkko on tärkeä

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauhan liikkeet, puhdas vesi ja ilma, jopa Suomen hevosetkin, muunmuassa, ovat asioita, joita ihmisen tulisi hoitaa oman itsensä vuoksi. Näiden asioiden vastuullinen vaaliminen tuottaa hyvää ja sellaisesta toiminnasta saa palkan niin uskova kuin uskomatonkin. Kuitenkin se, mihin tähtään, on Raamattuun kirjoitettu, Matt. 16:24-26. Näissä kolmessa jakeessa on koko juttu, mikä koko ihmiskunnalle kuuluu ja voi sen pelastaa; – on otettava risti, oltava uskossa/uudestisyntynyt, että voi seurata Jeesusta. – Ristiä ei tarvi, eikä voikkaan ottaa, ellei ole uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Risti on enemmän kuin koko maailman tarjous. Usko Jeesukseen korvaa koko maailman annin eli “.. mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta ….”

    Koska kirkko ei voi tätä julkaista, se keskittyy katoavan hoitoon ja julistaa ekumeniaa, ihmisten välistä ymmärrystä, jonka tarkoitus on poistaa ihmisryhmien välisiä jännitteitä. Ekumenia on saannut samaa aikaan kuin YK’n toiminta ja periaatteet.

    Kristuksen Ruumis on jo yhtä.

    Uskon, että ykseys Jeesuksen lunastuksen vastaanottaneitten kesken korostuu koko ajan enemmän, kun uskonnollisuuden kaapu kätkee alleen kaikki halukkaat, edustivat he nk. kritillisyyttä tai pakanuutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Reijo, viittaat varmaan siihen, että kenttäpiispana kirjoitan aiheista, jotka eivät ole uskonnollisia. Blogiarkistostani selviää, että aiheeni ovat monenlaisi, jopa sotahistoriaa ja luonnonsuojelua. Silti ytimessä ovat uskoon kuuluvat teemat. Seuraan tässä Jeesuksen puheen esimerkkiä. “Katsokaa taivaan lintuja …Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin kaikki tämä muukin teille annetaan.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Arvostan ystävällisyyttäsi!

    Ymmärrän, että sinulle uskotut katisettavat ovat ulkona kaikesta hengellisestä ja uskonnollisuus on heille tylsää, käsittämätöntä. Koska vain muutama prosentti kirkon jäsenistä on uskovaisia, niin on todella liioteltua käsitellä asioita enemmän kuin käsittelet, jotka eivät silmään näy tai ei ruoki inhimillistä. Kirjoitat hyvin ja johdatat ihmisiä, kirkkokuntalaisiasi, elämään kunnolla ja luontoa säästäen. Tämä on hyvää.

    Olen pystynyt silloin tällöin kirjoituksistasi eristämään indikaatioita Jeesus-suhteestasi. Siis päättelen, että olet uskovainen.

    Voi olla, että puutun työntekoosi, jonka hoidat ymmärtääkseni hyvin. Silti halusin muistuttaa siitä, mikä on Jeesuksen seuraajan ainoa tehtävä, tai varsinainen tehtävä: pysäyttää niitä, jotka surmapaikalle hoippuvat. Pietarin saarna, Pyhän Hengen kasteen jälkeen, on tänäänkin toimivin malli. Esität kiinnostusalueesi asiat järkiperustein. Koskien ympäristöystävällisyyttä se onkin ainoa oikea muoto, mielestäni.

    Itse kuitenkin käsittelen iäisyysasioita, lähes pelkästään. Suosittelen Jeesusta ratkaisuksi kaikkeen, koska Hän on sanonut, “Ilman minua te ette voi m i t ä ä n tehdä”. Ekologia ja ekumenia, joiden airut olet, menestyvät ilman taivaallista kosketusta, järkiperusteluin, nekin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Tervehdys Reijo, kenttäpiispan kaitsettavat eivät ole ulkona kaikesta hengellisestä ja uskonnollisuus ei ole heille “tylsää, käsittämätöntä”, kuten arvelet. Viimeisin postaukseni on puhe eilisestä kirkkojuhlasta. Puheen aluksi pohdin asioita yhteiskunnalliselta kannalta, mutta puheen lopuksi hengelliseltä kannalta, Luuk 4 perusteella.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Kiitos viestistä, Pekka! Syvennyn saarnaasi. Tarkoitukseni ei ole kielteinen arvostelu, vaan kuultuani tehdä kuin Apt. 17:11, ” he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.