Piispojen pastoraalinen ohje vapaamuotoisesta rukouksesta – jääkö se sellaisenaan voimaan jos avioliittolaki muuttuu?

Jos nykyinen eduskunta äänestää avioliittolain muutoksen puolesta, uusi laki astuisi voimaan keväällä 2017. Tuolloin Suomen ev.lut. kirkossa on toimivallassa kirkolliskokous, jonka maallikkojäsenet valitsee nyt marraskuussa valitut paikallisten seurakuntien luottamushenkilöt. Tuo kirkolliskokous tuskin muuttaa kirkkomme avioliittokäsitystä.

Miten kirkkomme tuolloin kohtelee niitä aviopareja, joita se ei kirkollisen järjestyksensä mukaan voi eikä voisi vihkiä tai siunata? Sovelletaanko ” pastoraalista ohjetta vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan”  sellaisenaan niihin aviopareihin, joiden solmima avioliitto ei vastaa kirkon käsitystä avioliitosta? Vaatiiko asia uuden päätöksen?

Itse kallistuisin sellaiseen ratkaisuun, että aikasempaa ohjetta voidaan kirkossamme soveltaa myös mahdollisen lainmuutoksen jälkeen ja piispat voivat halutessaan antaa asiasta uuden, tarkentavan ohjeen. Kirkolliskokoukseen asiaa ei enää tarvitse viedä.

  1. Tällaiset vierailut ovat tarpeellisia. Niiden myötä ymmärrämme entistä paremmin kristikunnan kokonaisuutta ja historiallisuutta. Maailmassa on miljoonia kristittyjä, joiden hengellinen tausta on jotain aivan muuta kuin meidän kotoinen luterilaisuutemme. Tämänkin patriarkaatin seurakunnat elävät paljolti islamin puristuksessa, jopa sen uhkaamina ja ehkä myös vainoamina. Silti palvelemme samaa Herraa Jeesusta Kristusta, kukin tavallamme ja oman traditiomme mukaisesti. Lähi-idän kristityt ovat ansainneet kaiken kunnioituksemme, rukoilkaamme siis heidän puolestaan.

Jukka Kivimäki
Jukka Kivimäki
Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.