Piispa pitäköön lestinsä

Onkohan kukaan kertonut Helsingin piispaehdokkaille, mitkä ovat piispan virkatehtävät? Tämä kysymys heräsi, kun katsoin Helsingin hiippakunnan Facebook-sivuilta elokuun 1 päivänä julkaistut piispakandidaattien valintansa edistämiseksi itsestään tekemät selfie-videot.

Kaikkien kolmen viestit äänestäjilleen voisivat varmaan toimia hyvin valittaessa hyväntahtoista rovastia perinteiseen mustavalkoisen Suomi-filmin esittämään maalaisseurakuntaan. Mutta olisikohan kysymyksessä tällä erää kuitenkin hiukan isomman viskaalin vaali. Piispan lakisääteisenä tehtävänä kun on olla hiippakuntansa johtaja johtamassa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa sekä valvomassa seurakuntia ja pappeja ja erityisesti sananjulistusta ja sakramenttien oikeata hoitamista. Kysymyksessä on siis hiippakunta-administraation ylin johtaja ja erityisesti hengellisen työn tekijöiden ylin esimies hiippakunnassa. Ja kun tavoiteltu virka on palkkauksellisestikin kirkon kaikkein ylimmässä kastissa, ei sekään ehkä ihan vähäinen viesti viran asemasta organisaatiossa ole.

Vai onko oikeasti niin, että piispan keskeiset henkilöstöhallinnolliset johtotehtävät  ja papiston kaitsenta delegoituvat muulle henkilökunnalle, joka ei kernaasti päästä ”piispaa päsmäröimään tälle saralle”? Vai pitäisikö hiippakuntaan valita piispa, joka johtaa hiippakuntaansa? Toimellisesti.

4 kommenttia

  • Sama asia koskee kirkkoherran virkaan valittua, joka sanoo, ettei ” tykkää hallinnosta”!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Se lienee niin, että piispan glooriaa ei voi riisua kuin piispa itse. Presidenttiä voidaan arvostaa tai olla arvostamatta, kun ensin viilataan perustuslakia ja kirjataan minimin ja maximin väliltä jotain.

    Piispan viran ja arvovallan romuttaa parhaiten henkilö, joka on romuttamisen kannalla ja sitten valitaan piispaksi. Onhan se mukavaa, jos pappi on jätkä jätkien joukossa vielä parempi, jos piispa on. Ei tarvitse kavahtaa edes niitä arvon merkkejä, kun hopiasauvalla harvoin pahoinpidellään.

    Minä olen useasti miettinyt sitä, että omantunnon vaiva on vielläkin vaarana, koska Raamattu siitä puhuu. Mistä ihminen saisi siihen apua, jos se on tuntematon sairaus kuin tuperkeli vielä vähän aikaa sitten. Jokaisella viranhaltijalla ja maallikollakin on alituisena vaarana, että esitetään kysymys: Mitä minä sinusta kuulen…

    Ilmoita asiaton kommentti