Piispa ja asuntoetu - miksi epäselvyydet on syytä selvittää

Iltalehti kertoo tänään 13.11. tekemästäni tutkintapyynnöstä, jonka jätin viranomaisille vajaa kuukausi sitten 17.10. Minulle tulleiden tiedustelujen johdosta julkaisen tekstin alla kokonaisuudessaan, jotta kaikilla kiinnostuneilla on asiasta riittävät tiedot. Minulla ei ole asiaan muuta kommentoitavaa.
Minulta on tiedusteltu, miksi olen antanut piispa Teemu Laajasaloa koskevan veronvälttelyepäilyn verohallinnon ja poliisin, en piispa Teemu Laajasalon johtaman Helsingin tuomiokapitulin tutkittavaksi. Olen antanut asian viranomaisille, koska olen vakuuttunut heidän kyvystään selvittää tämäkin asia.
ASIA: Selvityspyyntö Helsingin piispan Teemu Laajasalon asumiseen mahdollisesti liittyvästä veronvälttelystä
Pyydän verohallintoa ja/tai poliisia selvittämään, onko kirkkohallituksen ja Helsingin piispan Teemu Laajasalon tekemä, piispan virka-asuntoa koskeva vuokrasopimus johtanut tilanteeseen, jossa Teemu Laajasalo syyllistyy veronvälttelyyn.
Kirkkohallitus on vuokrannut Helsingin seurakuntayhtymän Korkeavuorenkadulla omistamasta talosta piispan virka-asunnoksi huoneiston, jossa Teemu Laajasalo asuu vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Kuudesta huoneesta, keittiöstä ja aputiloista koostuvan huoneiston koko on 233 neliömetriä. Vuokrasopimuksen (liite 1) mukaan Laajasalo on vuokrannut asunnosta itselleen ja perheelleen ”3 h, K ja S”, joiden koko on 93 neliömetriä. Sopimukseen liitetyn asunnon pohjapiirroksen (liite 2) mukaan vuokrattuja huoneita on kaksi, minkä lisäksi sopimukseen kuuluvat keittiö, pesutilat ja käytävä.
Vuokrasopimuksessa ei lainkaan mainita asunnon muita tiloja, joita on 140 neliötä ja joihin kuuluu eteinen, ruokasali, olohuone ja kaksi isoa huonetta. Vuokrasopimuksen kohta ”muut tilat ja niiden käyttötarkoitus” on jätetty tyhjäksi. ”Jyvitetty pinta-ala”, joka käsitteenä voisi viitata asuin- ja edustustilojen väliseen erotteluun, on ”0,0” neliömetriä.
Työnantajan tarjoama asunto on työntekijän saama etu, josta työntekijää verotetaan asuntoedun verotusarvon mukaan tai josta työntekijä maksaa asunnon verotusarvon mukaista vuokraa. Asiassa on olennaista, mikä osa asunnosta tosiasiallisesti on asuin- ja mikä osa edustus- tai työkäytössä. Jos jokin tila on yksinomaan työ- tai edustuskäytössä, sitä ei verohallinnon ohjeen mukaan lueta asuntoeduksi. Ohjeiden mukaan asuntoetuun kuitenkin tulee lukea asunnon se osa, jota työntekijä käyttää sekä asumiseen että työ- tai edustustilana.
Julkisesti esitettyyn kysymykseen vuokrasopimuksesta ja asunnon käytöstä Laajasalo on vastannut avustajansa Satu Huttusen välityksellä kysyjälle antamassaan selvityksessä. Sähköpostiviestin mukaan ”koko asunto on nimenomaisesti vuokrattu ’Helsingin piispan virka-asumista varten’. Piispa maksaa vuokraa 1507,74 euroa, joka perustuu siihen, että laskennallisesti on arvioitu asunnosta 93 neliötä olevan kokonaan yksityisessä käytössä” (liite 3).
Laajasalo asuttaa perheineen oman ilmoituksensa mukaan 233:a neliötä mutta maksaa asuntoedun arvosta johdettua vuokraa vain 93 neliöstä. Vuokran suuruus näiltä 93 neliöiltä on laskettu verohallinnon ohjeen mukaisesti, ja se on 1435 euroa kuussa (+ maksu sähköstä, yhteissumma 1507 euroa). Niistä 140 neliöstä, jotka Laajasalon mukaan ovat sekä asuin- että edustuskäytössä, hän ei maksa mitään. Vuokranmaksutapa vaikuttaa verohallinnon ohjeen vastaiselta toiminnalta ja voi täyttää veronvälttelyn tunnusmerkit.
Piispan 233 neliön virka-asunnon verotusarvo (tai vaihtoehtoisesti siitä perittävä vuokra) on verohallinnon laskentatapaa käyttäen Helsinki 1 -alueella 3171 euroa. Se, että vuokrasopimukseen ei ole merkitty huoneiston ja asuinpinta-alan todellista kokoa, näyttää tuottavan Laajasalolle taloudellista hyötyä 1736 euroa kuussa.
Verohallinnon mukaan asuntoedun arvoa voidaan alentaa, jos asuntoa käytetään työhön liittyvään edustamiseen useammin kuin satunnaisesti; käytännössä edustustilaisuuksia tulisi olla säännöllisesti vähintään kerran kuussa. Verohallinnon syventävän vero-ohjeen mukaan ”arvon alentaminen edellyttää verovelvollisen esittämää luotettavaa selvitystä asunnon työ- tai edustuskäytöstä”.
Laajasalo on edustustilaisuusilmoituksensa (liite 4) mukaan järjestänyt asunnossaan touko-elokuussa 12 tapaamista sekä 17.8.2018 vastaanoton. Kaikki 12 tapaamista hän on julistanut salaisiksi kirkkolain 5 luvun 2 pykälän eli rippisalaisuuden perusteella. Siksi on mahdotonta arvioida, ovatko nämä ripittäytymistilaisuudet verohallinnon ohjeessa tarkoitettuja edustustilaisuuksia. (Rippiä ei kirkossa lueta edustustilaisuudeksi, eikä sitä varten tarvita edustustilaa. Rippisalaisuus on säädetty suojaksi henkilölle, joka kertoo papille henkilökohtaisista asioistaan.)
Vastaanotto 17.8. oli Laajasalon oman vaalitukiryhmän kutsuvierastilaisuus, jonka kulut maksoi työnantaja.
Mikäli Laajasalo järjestäisi asunnossa verohallinnon ohjeessa tarkoitettuja edustustilaisuuksia säännöllisesti eli verohallinnon linjauksen mukaan vähintään kerran kuussa, hän voisi hakea verotukseensa tältä osin huojennusta asuntoedun arvoon.
Verohallinnon ohjeen A258/200/2017 mukaan sekä asumis- että edustuskäytössä olevan asunnon asuntoedun arvo lasketaan seuraavalla kaavalla:
A = Koko asunnon luontoisetuarvo
Pa = Koko asunnon pinta-ala
C = Asunnon edustuskäytössä oleva tila, neliömetriä
T = edustustilaisuuksien lukumäärä kuukaudessa
Edustuskäytön tuottama vähennys V =  A x (C/Pa) x (T/30,33)
Asuntoedun arvo edustuskäyttövähennyksen jälkeen: A - V
Jos Laajasalon asunnossa olisi edustustilaisuuksia kaksi kertaa kuukaudessa, asuntoedun arvosta eli 3171 eurosta voitaisiin em. kaavan perusteella verovelvollisen hakemuksen perusteella vähentää 125 euroa. Työsuhdeasunnon verotusarvoksi (tai vaihtoehtoisesti vuokraksi) määräytyisi tämän verovähennyksen jälkeen 3046 euroa kuussa. Sekin on 1611 euroa enemmän kuin Laajasalo tätä nykyä asumisestaan maksaa.
Laajasalon asunnon 140 neliömetrin osuuteen kuuluu myös työnantajan kustantama siivouspalvelu kerran viikossa (liite 5). Kuukaudessa tämän työn arvo on noin 500-600 euroa. Koska tilan tosiasiallinen edustuskäyttö on yllä kuvatulla tavalla kyseenalaista, on syytä selvittää, tulisiko myös siivouspalvelu lukea osaksi asuntoetua tai muuta luontoisetuutta.
Pyydän verohallintoa ja/tai poliisia tutkimaan, onko vuokrasopimus, josta on jätetty pois veronmääräytymiseen vaikuttavia olennaisia tietoja, mahdollistanut Laajasalolle taloudellisen edun kertymisen lainvastaisella tavalla.

Vantaalla 17.10.2018

Johanna Korhonen

Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja

johanna.korhonen@verkkotie.fi, 0405105906

69 kommenttia

  • Salme Kaikusalo sanoo:

    http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/hiippakunta/tiedotteet/hiippakuntatiedotteet/?x18107=3639410

    Hiippakunta vastaa sivuillaan Korhosen jättämään selviyspyyntöön yllä olevan mukaisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

      Helsingin hiippakunnan tiedote vastaa (sisällöllisesti) Iltalehden juttuun eikä tähän Johanna Korhosen selvityspyyntöön jonka Korhonen on tässä nyt julkaissut Kotimaan blogina.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Laajasalo johtaa hiippakuntaa, joka antaa lausunnon Laajasalon toimista. Mielenkiintoista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Hiippakunnan tiedotteessa todetaan:

    ”Piispa Teemu Laajasalo toteaa: ”Koen Johanna Korhosen tavan toimia kyselemättä ja selän takana epäreiluna vainoamisena. Johanna Korhonen on toiminut hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana sekä minun että edeltäjäni aikana ja vieraillut usein piispan asunnossa. Helsingin piispan virka-asunnon käyttö- ja verotusperiaatteet tuskin ovat tulleet Korhoselle yllätyksenä tänä syksynä. Toivoisin, että Johanna Korhonen voisi lukuisien ja jatkuvien tieto- ja selvityspyyntöjen sekä rikosilmoitusten tekemisen lisäksi keskittyä rakentamaan Kristuksen kirkkoa sillä kaikella hyvällä osaamisella, mitä hänellä on.””

    On vastenmielistä, että Laajasalo vetää jatkuvasti esiin Kristuksen kirkon, kun käsitellään hänen maallista toimintaansa. Hän piiloutuu kirkon selän taakse ja koettaa tehdä Johanna Korhosesta Kristuksen kirkon vihollista. Tämä metodi on toiminut tähän asti erinomaisesti. Laajasalo on saanut vedettyä puolelleen ne, joille kirkon julkisuuskuva on tärkeämpää kuin oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Katolisen kirkon tapa toimia olisi syytä deletoida, sillä nykyaikana se kääntyy toimijaa itseään vastaan.

    Tiedotteessa todetaan lisäksi: ”Piispa Teemu Laajasalo toteaa: ”Koen Johanna Korhosen tavan toimia kyselemättä ja selän takana epäreiluna vainoamisena.”

    Asia on täsmälleen päinvastoin. Johanna Korhonen toimii avoimesti, kun vie piispan asunnon verotuskohtelun niiden arvioitavaksi, joille asia kuuluu. Laajasalo on Helsingin tuomiokapitulin pomo, joten se asianosaisena ei ole oikea paikka asian käsittelyyn.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ehkä kyse on siitä, miten Korhonen saa tietonsa, mistä ja miten. Tuskin suoraan Laajasalolta kysymällä. No, ehkä journalisti saa asioita tietoonsa, mutta onko oikein käyttää mahdollisuuksiaan tällä tavalla? Onko hippakuntavaltuuston puheenjohtajan toimenkuvaan kirjoitettu tämäntapainen asioioden hoito.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Lauri Lahtinen, hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja myös valtuuston jäsenille kuuluu yleinen valvontatehtävä hiippakunnan asioissa. Luottamushenkilöt eivät ole sitä varten että he vain luottavat. Laajasalolta noita tietoja tuskin saa, eihän hän suostunut vastaamaan Korhosen kysymyksiin yhtymän luottokortin epäselvyyksistä eikä puuttuvista laskutositteista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Totuus edellyttäisi nyt, että edelliset piispat julakisisivat millä ehdoilla he asuivat piispalassa, niin olisi joku vertailupohja onko nykyisisssä sopimuksissa jotain erityisesti uutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuohon tiedon hankintaan on todettava seuraavaa: Jos puheenjohtajan paikalla istuisi jonkin muun ammatin edustaja, tälläiset asiat eivät aukeasisi katsottaviksi. Näin oletan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Mainio juttu, jos nyt saadaan kirkon rahankäyttö asialliseksi. ”Näin on tehty aina ennenkin” on kirkon linja monessa asiassa. Kun muutos parempaan tapahtuu, silloin ei tehdä niinkuin ennen. Muutos tarvitaan, vaikka se kaventaisi piispojen ikimoistoisia veroetuja. Rälssit ovat mennyttä aikaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Kehen ko. verovälttelyepäily kohdistuu? Kirkkohallitukseenko, joka piispojen asuntovuokrista päättää?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Johanna Korhonen sanoo:

      Työsuhdeasuntojen verotusarvot (ja niistä johdetut vuokrat) määrää verohallinto, ei kirkkohallitus.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Nähdäkseni piispa ei voi hiippakunnan korkeimpana virkamiehenä vedota siihen, ettei hän ole tietoinen siitä, onko hänen oman työsuhdeasuntonsa verotus järjestelty voimassa olevan verolainsäädännön ja verohallinnon ohjeiden mukaisesti.

      Mikäli tässä olisi kyse veronkierrosta, näiden tapausten taustalla on yleensä se, että työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä pyrkivät yhteisymmärryksessä tekemään verojärjestelyjä, jotka tuottavat työntekijälle laitonta veroetua. Tällöinhän työntekijä saa asunnon lisäksi ylimääräisen edun, jota työnantajan ei tarvitse maksaa vaan ylimääräisen hyödyn maksaa yhteiskunta perimättömän veron muodossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Äkkilukemalta näyttää vahvasti siltä, että aineksia syytteeseen ei ole. Ja kirkon puolelta voidaan hyvin vain todeta, että sovittujen sääntöjen mukaan on menty. Ehkä kannattaisi kuitenkin tarkentaa edustustilaisuuden määritelmää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Kun on kyseessä työsuhdeasunnon verotusarvon laskeminen, tällöin edustustilaisuuden määritelmänä tulee käyttää verohallinnon määritelmää siinäkin tapauksessa, että se poikkeaisi kirkkohallituksen määritelmästä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Joo, menee hieman oman ekspertiisini ulkopuolelle;)

      Hiippakuntatiedotteessa puhutaan vain piispan residenssissä käyneiden vieraiden määrästä. Jos ymmärsin oikein, verotuksen kannalta olennaista on edustustilaisuuksien määrä.

      Mielenkiintoista olisi tietää, hyväksyykö verottaja automaattisesti salaisiksi julistetut tapaamiset edustustilaisuuksiksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Johanna Korhonen sanoo:

    Lauri Lahtinen, kuka tahansa saa haltuunsa julkiset asiakirjat, kun pyytää niitä viranomaisilta. Siihen ei tarvita mitään taitoja eikä erityisperusteita.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Eiköhän tässäkin tapauksessa päde ajatus: Jokainen on oman onnensa seppä eli voi tulla miljonääriksi, mutta vain muutamista tulee. Ihmisenä ihailen tarmoasi ja kykyjäsi hoitaa asioita, mutta toisessa kohteessa lahjasi voisi olla yhteisölle hyödyllisemmät. Tosin en tunne ajatusta, joka sinua ohjaa. Jumalan siunausta toivotan. Kristillisen toivomme mukaan olemme lopulta kaikki perillä ja siellä ei kai mitata neliöitä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Nyt vain täällä ajassa täytyy kaikkien toimia yhteiskunnan lakien mukaisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    ”Mikäli tässä olisi kyse veronkierrosta, näiden tapausten taustalla on yleensä se, että työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä pyrkivät yhteisymmärryksessä tekemään verojärjestelyjä, jotka tuottavat työntekijälle laitonta veroetua.” J.V

    Mistä on syntynyt käsitys, että tällaista veronkiertoa olisi suunniteltu ja harrastettu? Kenen toimesta tällainen epäily on synnytetty? Olisihan asunnon neliöt ja verotusarvot voinut tarkistaa ilman tällaisia tutkimuspyyntöjä ja niistä iltapäivälehdissä tiedottamistakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Johanna Korhonen sanoo:

      Salme, olen nimenomaisesti kirkon asiakirjoista ja verohallinnon ohjeista tämän kaiken tarkistanut, ja juuri sillä perusteella olen 17.10. tehnyt viranomaisille tutkintapyynnön. Kannattaa lukea tekstini, jos olet asiasta kiinnostunut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Johanna,

      kun olet menetellyt kuten kirjoitat, niin oletko siis tullut tulokseen ” työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä pyrkivät yhteisymmärryksessä tekemään verojärjestelyjä, jotka tuottavat työntekijälle laitonta veroetua.” Jusun ilmaisua käyttäen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Salme rakas, minä puhuin tällaisista järjestelyistä yleisellä tasolla. En ottanut kantaa siihen, onko kirkkohallitus ja piispa Laajasalo tällaiseen syyllistyneet. Jälkimmäisen ratkaiskoot ne viranomaiset, joille asia selvityspyynnön perusteella kuuluu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Johanna Korhonen sanoo:

      Salme, nyt kysyt minulta Jusun tekstistä. Vastaan vain omastani, ja yllä olen aika kattavasti selostanut, mitä pyydän tutkittavaksi. Kannattaa lukea, jos asia kiinnostaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Jusu, ymmärsin, että puhuit yleisellä tasolla. Ilmaisusi on vain niin hyvin kiteytetty että lainasin sitä.

      Johanna, kysyin sinulta, että onko selvityspyyntösi tarkoitus selvittää pyrkivätkö työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä yhteisymmärryksessä tekemään verojärjestelyjä, jotka tuottavat työntekijälle laitonta veroetua. Vai mitä selvityspyynnölläsi on tarkoitus selvittää? Jotain tarkoitusta vartenhan olet selvityspyynnön laatinut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Johanna Korhonen sanoo:

      Salme, kummankin sopimusosapuolen roolit ja tarkoitusperät on luonnollisesti syytä selvittää, niin kuin viranomainen epäilemättä tekeekin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Salme Kaikusalo sanoo:

      Pystyykö viranomainen selvitystyötä tehdessään tulemaan johtopäätökseen/väittämään, että työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä ovat yhteisymmärryksessä toimineet niin, että pyrkivät kiertämään veroja? Jos neliöt ja eurot eivät täsmää keskenään, niin millä mittarilla mitataan se, että työnantaja ja johtavassa asemassa oleva työntekijä ovat yhteisymmärryksessä tarkoituksellisesti juonineet asian?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Johanna Korhonen sanoo:

      Verohallinto ja/tai poliiisi osaavat tämän kyllä ratkaista, joten syytä huoleen ei ole.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Minun mielestäni nämä yleensä ratkaistaan sen perusteella, onko työntekijä tiennyt tai olisiko hänen pitänyt tietää minkä kokoisessa asunnossa hän asuu ja vastaako se hänen työsuhdeasuntonsa verotusarvoa. Ja vastaavasti voidaan kysyä, onko työnantaja tiennyt tai olisiko hänen pitänyt tietää, minkä kokoista asuntoa on työntekijälleen vuokraamassa.

      Loppu tyypillisesti selviää asianosaisten kanssa keskustelemalla. Ja loppupeleissä tuomioistuin arvioi osapuolten antamien selvitysten uskottavuuden.

      Esimerkinomaisesti jos henkilö asuu 95 neliön asunnossa, jonka verotusarvo on määritelty 93 neliön mukaan, voidaan pitää uskottavana ettei hän osannut epäillä ettei asunto vastaa verotusarvoa varsinkaan, jos hän ei ole saanut rakennuspiirrustuksia haltuunsa. Ja vastaavasti jos asunnon todellinen koko on ollut 233 neliötä ei ehkä ole uskottavaa, että henkilö on epähuomiossa luullut asuvansa 93 neliön asunnossa. (Esimerkeiksi valitsemani asunnot koot ovat esimerkkejä eivätkä liity uutiseen.)

      Lisäksi jos kyse on edustusasunnosta, voidaan olettaa, että sellaisessa asuvan pitää tai olisi pitänyt olla tietoinen siitä, miten sellaista käsitellään ansiotuloverotuksessa. Uutisoinnista saattaisi saada sen käsityksen, ettei verohallinnon edellyttämä edustuksellisuus täyty tämän kyseisen asunnon kohdalta, mutta tietämättä asiaa paremmin, en lähde vetämään johtopäätöksiä. Asia on annettu sille kuuluvan viranomaisen selvitettäväksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    Pitäisikö tämä tarkastuspyyntö ulottaa myös aiempien asuntoa käyttäneiden piispojen verotus/vuokraosuuksien tarkasteluun? Vai ovatko ne mahdolliset väärinkäytökset jo jotenkin vanhentuneet, kun piispat ovat muuttaneet pois?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Aika halpa (1435/93) tuo vuokra yleiseen tasoon verrattuna.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Jaha, huomasinkin Piispa Laajasalon maksavan normaalia vuokraa asunnosta minkä yhtymä on vuokrannut kirkkohallitukselle ja se edelleen Piispalle. Nyt ei enää voi puhua kuin vuokran kohtuullisuudesta. Miksihän asiaa ei heti voitu tiedotusvälineille kertoa. Toki sitten toisetkin Piispat ovat samassa jamassa lukuunottamatta omassa asunnossa kotoilevia.

      Mistähän sitten tuli uutisointiin kysymys laskennallisesta asiasta. Siitähän helposti ymmärtää asian olevan muuta kuin se on. Toki sitten on huomattava vuokran olevan edullinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pentti Korhonen sanoo:

      Toki muidenkin piispojen virka-asuntojen kohdalla on verotusperusteet tarkistettava.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Johanna Korhonen

    Journalisti, kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä. Kirkon luottamushenkilö 2010--2020.