Peruskoulun ei tarvitse järjestää uskontoa
Oikeuskanslerin ratkaisusta keskusteltaessa on ehkä unohtunut merkittävä yksityiskohta. Laki ei vaadi kouluja järjestämään uskontoa. Ei ole vaatinut ainakaan kymmeneen vuoteen.
Uskonnon opetus on --- ainakin paperilla --- ollut tunnustuksetonta lukuvuodesta 2003-2004 lähtien. Tästä kertoo sekin, ettei uskonnon opettajan ei tarvitse kuulua asianomaiseen uskontokuntaan.
Tiettävästi viimeinen velvoittava määräys uskonnosta muussa koulun toimessa loppui vuonna 1999. Siihen saakka päivänavauksen tuli "myönteisellä tavalla liittyä koulussa annettavaan uskonnolliseen ja eettiseen kasvatukseen".
Perusopetuslaki ei määrää aloittamaan lukuvuotta jumalanpalveluksella. Opettajaa ei rangaista, jos koulussa ei ole ruokarukouksia. Rehtori voi aivan luvallisesti sanoa "ei kiitos" seurakunnan yhteistyötarjoukselle.
Onko näillä lakipykälillä --- tai siis sellaisten puuttumisella --- rikottu törkeästi kristittyjen uskonnonvapautta jo kymmenen vuotta?
60 kommenttia
Risto, kantelijahan oli vapaa-ajattelija, jolla ei kuitenkaan löydy selkärankaa esiintyä omalla nimellään. Hänen perustelunsa, että hän suojelee lapsiaa, on täysin käsittämätön. Hänhän suoraan syyttää lastensa koulun opettajia ”vainosta”, jos he tietävät kenen lapsista on kyse. Opettajahan toimii virkavelvollisuudella.
Risto,älä syytä ihmisiä siitä, että he eivät ole tutustuneet materiaaliin. Olen lukenut Puumalaisen vastauksen ja tietenkin kaikki tämän lehden artikkelit.
Puumalaisen tiedotteessa, johon itse laitoit linkin, todetaan, että hiljaisia hetkiä voidaan pitää, siinä kaikki.
Jorinkin esimerkistä käy ilmi, että teitä vapaa-ajattelijoita närästää ainoastaan luterilaiset tilaisuudet ei muiden uskontojen. Jorin esimerkkihän ei maininnut mitään, että vapaa-ajattelijoiden lapset poistusisivat baptistipastorin tilaisuuksista.
Sinä, Risto, et pysty hyväksymään sitä, että jos lähdetään sille tielle, että juhlan tulee olla sellainen, ettei kukaan oppilas joudu sieltä poistumaan, on Puumalaisen kannanoton mukaan mahdoton järjestää. Myös luterilaisilla oppilailla on oikeus negatiiviseen uskonnonvapauteen eli jäädä pois heidän vakaumustaan loukkaavista juhlista.
Luin tuon Riston viestin aamulla ja ajattelin töissä vastata, kun on tyhjä tunti. Siis olen täysin tyhjässä opettajanhuoneessa. Puumalaisen lausunto ei ole tehnyt mitään tajunnan räjäyttävää. Ikkunatkin ovat ehjänä. Aamunavauksia en ole kuullut, koska tulen sen verran myöhään töihin.
Tuossa seinän takana rehtoreiden huoneet vaikuttavat hiljaisilta. Nyt tuli yksi opettaja sisään ja sanoi huomenta. Taas tuli pari, jotka huikkasivat ystävällisesti. Mutta kohta täyttyy tämä huone, sillä välitunti on alkamassa, joten kohta tulee sorinaa. Mikään siis ei ole koulussa muuttunut. Edelleen on opetushallituksen ohjeet voimassa ja jos ne joskus muuttuu niin jompikumpi rehtoreista varmaan siitä infoaa. Tästä aiheesta ei ole kukaan edes keskustelut. Enkä minäkään aio siitä haastella. Eli tällä hetkellä ei tarvita mitään erityisiä vinkkejä tämän tilanteen takia, mutta varmaan uudet ideat ovat hyviä, sillä koulujen taloudet on tiukoilla. Säästötoimet osuvat kaikkeen. Ei ole edes varmuutta siitä onko varmasti kaikille lapsille kirjoja. Värikynistä ei edes haaveilla.
Tällä hetkellä on tärkeämpää kirjoitukset ja jakson vaihtumiset. Välitunnit menevät sen miettiessä, miten koululle annetut varat saadaan riittämään ja koulupäivästä selvitään niin, että asiat toimivat ja nuorista pystytään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. He eivät tosiaankaan ole aina yhtä mieltä parhaasta tavasta. Täällä aika paljon kaikkea juhlaan liittyvät oppilaat suunnittelevat itse. Musiikki on yksi tärkeä osa juhlien liittymiseen. Eli rokki soi. Vasta olivat vanhojen tanssit, mihin esimerkiksi vl-lapset eivät vakaumuksensa takia voi osallistua. Kaikki ylä-asteelta ja ala-asteelta ja jopa päiväkodista kutsuttiin katsomaan.
Niissä oli valtava työ. Pitäisiköhän niissä kouluissa, jossa heitä on järjestää heille omat juhlat. Jos joku opettajista sairastuu sijaiset ovat kortilla ja kuitenkin kaiken tulee toimia. Ja nyt kello soi. Empatia kasvaa kokemusten myötä.
Toivottavati OPh:ssa järki voittaa ja saamme jatkaa edelleen perinteisellä linjalla kunnioittaen suomalaisia perinteitä ja muiden uskontoja. Tähän asti asia ei meillä koulussa ole ollut mikään ongelma; asiat on aina keskustelu huoltajien kanssa.
ennenpitkää järki voittaa ja uskonto poistuu koulusta.tämä on sanomattakin selvää.lapsella on oikeus oppia ja kasvaa ilman neuvostoliiton tyylistä aivopesua.jättäkää uskovaiset lapset rauhaan ainakin verorahoin kustannetuissa kouluissa.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisusta noussut kohu on mielenkiintoinen ja paljastava ilmiö. Silmiinpistävää on se, että ratkaisun vastustajat ovat yleensä järjestelmällisesti kieltäytyneet keskustelemasta itse asiasta. Sen sijaan he haluavat puhua asian vierestä, esimerkiksi ”uhattuna olevasta Suvivirrestä”. Mistä tämä kertoo?
Taustalla on ilmeisesti pitkään jatkunut ja yhä paheneva huoli kristinuskon ja kirkon valta-aseman murenemisesta. Näyttää siltä, että monet uskonnolliset ihmiset ovat todella huolissaan ja kokevat muutosten uhkaavan omaa arvomaailmaansa. Tällä tavoin asiasta tulee henkilökohtainen, mikä helposti saa aikaan hyvin voimakkaita reaktioita.
Kirkko on merkittävä vallankäyttäjä, vaikka sen merkitys väheneekin nopeasti. Kirkon oma toiminta tavoittaa hyvin pienen osan kirkon jäsenistä, muista kansalaisista puhumattakaan. Siksi on ymmärrettävää, että viimeisistä maallisista jalansijoista, kuten kouluista, pidetään kynsin ja hampain kiinni.
Kristinuskon merkitys on suurimmalle osalle suomalaisista korkeintaan symbolinen. Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että kirkko joutuu luopumaan väkisin ylläpidetystä roolistaan.
Ehkä kirkon olisi hyvä tunnustaa tosiasiat ja ajatella asioita uudelleen? Mielestäni ankara torjuntataistelu ja vastustajan leimaaminen ei ole kirkollekaan hyväksi. Ainakaan sitä ei kannattaisi käydä kyseenalaisin keinoin, ”vastustajaa” mustamaalaamalla ja leimaamalla. Tällainen saattaa pikemminkin aiheuttaa vastareaktion, joka nopeutta ihmisten pakoa kirkosta ja ehkä jopa lisää eroavien määrää.
Seppo Heinola heittelee tilastoja vaan kun joku muu ryhtyy asiaan, se ei olekaan minkään arvoista. Sätit muita epätäsmällisyydestä ja perusteiden puuteesta vaan mihin perustat väitteesi, että kirkko tavoittaa suurimman osan ihmisistä kerran tai kaksi koko heidän elämänsä aikana. Siis suurimman osan?
Minulla on ystäviä, jotka eivät suuremmin kirkossa käy vaan kirkon toimintaa kokonaisuudessaan arvostetaan mm. diakonian muodossa.
Vapaa-ajattelijoilla, ateisteilla, uskonnottomilla varmaan jotain omaa samankaltaista tarjottavana kansalaisille? Joko olette aloittaneet sen perheneuvonnan, josta jokin aika sitten tälläkin foorumilla juteltiin?
Jori Mäntysalo aloitti blogin mainitsemalla, että oikeuskanslerin ratkaisusta keskusteltaessa on ehkä unohtunut merkittävä yksityiskohta. Merkittävä yksityiskohta mielestäni on myös se, että tämä Suvivirsi -jupakkahan heräsi taas henkiin, kun yksi nimettömänä esiintynyt vapaa-ajattelija otti yhteyttä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiseen.
Aika omituista, että asiasta edes keskustellaan, koska ihan googlaamalla voi saada selville, että yksityishenkilöt eivät kuulu oikeuskanslerin valvontavaltaan. Joten valittajan osoite oli väärä eikä näköjään apulasoikeuskanslerin olisi pitänyt asiaa käsitellä.
Kirkko on Suomessa julkisoikeudellinen yhteisö.
Kaikkien julkisoikeudellisten yhteisöjen kuuluu tehdä yhteistyötä keskenään.
Tämä merkitsee että koulun ja kirkon yhteistyö on luonnollinen osa yhteistä kansakuntamme systeemin mukaista toimintaa.
Jos apulaisoikeuskansleri ei ymmärrä tätä luonnollista yhteisen toiminnan perustaa, niin joko hän ei tunne Suomen julkisoikeutta tai sitten hän tahallaan vääntää väärään maamme perusrakenteita.
Hänen asemassaan olevan ei missään tapauksessa pitäisi panna kapuloita rattaisiin julkisoikeudellisten yhteisöjen hyvään yhteistyöhön. Jos hän sellaista tekee niin hän toimii virkansa velvoitteiden vastaisesti.
Jori Mäntysalo.
Japanissa koulut eivät viedä oppilaita tutustumaan esim. shintopyhäköihin. Ainoastaan Unescon maailmanperintölistalla olevassa pyhäkössä voi vierailla.
Rehtori voi toimia noin mikäli muihin uskontoihin tai katsomuksiin kuuluvat oppilaat voivat jäädä vierailulta pois. Baptistioppilaille vierailua voidaan perustella tutustumisella oman uskonnon uskonnonharjoituspaikkaan. Vierailu voidaan katsoa kuuluvan baptistien oman uskonnon opetukseen.
Itse ajattelen, että vierailu jonkun uskonnon temppelissä ei ”saastuta”. Uskonnollinen tila ei ole bakteeri, joka tarttuu. Olen sinut oman vakaumukseni kanssa, joten voin aivan hyvin osallistua muihin uskontoihin kuuluvien ystävieni teppeleissä ja juhlissa.
Ilmoita asiaton kommentti