Pelastus

Uusi normaali voi olla vielä kaukana. Pelastusta odotetaan rokotteesta Covid-19 virukseen, joka antaa odottaa itseään ehkä pitkäänkin. Myöskään elämä ei palaa ennalleen. Se voi olla hyvä asia.

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna muutaman blogitekstin sivuten korona-pandemian ensimmäistä aaltoa. Nyt toinen aalto leviää monissa Euroopan maissa nopeammin kuin ensimmäinen aalto. Kuolemantapauksia on kuitenkin vähemmän. Viruksen tarttumisesta ja sairauden hoidosta tiedetään nyt enemmän.

Myös ymmärrys ihmisestä, elämästä ja yhteiskunnasta on avannut uusia tai välillä unohtuneita puolia. Kulkutaudit ovat seuranneet ihmistä koko historian ajan. Ihminen ei ole voittanut luontoa eikä kuolemaa. Tämä tuo suhteellisuutta ajatuksiin tulevaisuudesta. Luonnon kanssa on etsittävä tasapainoa. Jyrkkä vastakkaisuus iskee vääjäämättä ja lujasti vastaan. Nyt tarvitaankin toisenlaisia näkökulmia, jotka edistävät elämää sen sijaan että tuhoaisivat sitä.
_ _ _
Taloustoimittaja Anni Lassila (HS 23.10.) näkee yritysten osavuosikatsauksissa merkkejä merkittävistä käänteistä: ”Koronaviruskriisistä näyttää tulleen monen käynnissä olleen murroksen katalysaattori.” Fossiilisten polttoaineiden alamäki ja matkailun romahdus ovat testanneet yritysten muutosvalmiutta. Esimerkiksi Nesteen panostus biodieselin tuotantoon on osoittautunut erittäin kannattavaksi samalla kun öljyjätit tekevät tappiota. Lassilan mukaan autokanta sähköistyy ja lentoliikenne siirtyy käyttämään muitakin kuin fossiilisia polttoaineita.
Tilanne ja tekniikan kehitys voivat muuttua vielä tästä. Ajoneuvojen kehityksessä myös vedyn käyttö liikennepolttoaineena on nousussa. Biokerosiinin tuotanto ei riitä korvaamaan fossiilista polttoainetta lentoliikenteessä, jolloin sitä sekoitetaan pieniä määriä fossiiliseen polttoaineeseen.
_ _ _
Maailman muutos voikin olla sen kaltainen, että massiiviseksi paisunut lentokoneella matkustaminen kääntyy laskuun ja jokin muu matkustamisen tapa nousee. Muistan 28 vuoden takaisen tapaamisen pienessä kyläjuhlassa Tübingenin eteläpuolella. Kaksi nuorta miestä esitteli pellolle nostetun pöydän ääressä piirroksia lentävän laitteen rakenteista. Komposiitti ja hiilikuitu olivat korvanneet alumiinin ja teräksen. Kyse oli ilmalaivasta. Ihmettelin pellepelottomille ääneen, eikö Zeppelinien aika päättynyt Lakehurstin lentokentällä 1937 Hindenburgin tuhoon. He vastasivat, että nyt kyse olisi vedyn sijaan heliumista. Riskit ovat paljon pienemmät. En tavannut enää näitä nuoria miehiä, mutta olen nähnyt parikymmentä vuotta myöhemmin Bodenseen yläpuolella ketterästi ja äänettömästi lentäviä ilmalaivoja, matkustaja-aluksia.
_ _ _
Ilmalaivojen kehitys on edennyt ja asialla on myös suuria lentokonevalmistajia. Konseptin etuina on, että alukset kantavat suuren hyötykuorman, esimerkiksi 60 tonnia (LCA60T), toiminta-aika ilmassa on esimerkiksi 5 vuorokautta, ne ovat lähes äänettömiä ja ympäristöystävällisiä energian kulutuksessa eivätkä tarvitse kiitorataa.

Britanniassa on valmistunut prototyyppi Airlander Airship 10, jonka on tarkoitus viedä asiakkaita parin vuoden kuluttua luksusristeilyille Pohjoisnavan tai Brasilian sademetsien yläpuolelle. Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistama LMH-1 panostaa rahti- ja henkilöliikenteeseen sekä turvallisuuteen ja vähäiseen infraan maa-asemilla. Ranskalais-kanadalais-kiinalainen LCA60T tavoittelee massiivista nostokykyä. Varjopuolena on lentokoneisiin nähden hidas matkanopeus, joka kuitenkin on noussut tehokkaiden propulsiomoottoreiden ansiosta. (Mark Piering, BBC Future, Nov 2019).
_ _ _
”Koronaviruskriisistä näyttää tulleen monen käynnissä olleen murroksen katalysaattori.” Voisiko se koskea myös kirkkoa? Koronakriisi on osoittanut ihmisten kohtaamisen, sosiaalisten verkostojen sekä yhteisöjen merkityksen. Kontaktien välttäminen näkyy yksinäisyytenä ja masennuksena.

Kirkko on olemukseltaan yhteisö, joka saa voimansa tapaamisissa ja yhteen tulossa Jumalan Sanan ääreen ja kristittyjen yhteyteen. Heprean qahal ja ruotsin församling tarkoittavat juuri tätä. Kohtaamiset voivat tapahtua myös internetin alustoilla verkossa. Korona-ajan jumalanpalvelusten striimaukset ovat tulleet jäädäkseen.
_ _ _
Kirkon Tutkimuskeskus julkaisee 28.10. Kirkon nelivuotiskertomuksen 2016-2019 Uskonto arjessa ja juhlassa. Tilastoluvut kertovat suuresta murroksesta, jossa uskonnon merkitys muuttuu voimakkaasti.

Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen tiivisti taannoin Kotimaan haastattelussa, että kristinuskon kiinnostus kohdistui keskiajalla kuolemaan, reformaation jälkeen uudella ajalla pelastukseen synnistä ja nyt monien tulevaisuusuhkien keskellä elämän jatkumiseen.

Näitä kaikkia määrittää kysymys pelastuksesta. Pelastuksella on sekä ajallisia että iankaikkisia ulottuvuuksia. Kysymys pelastuksesta on kristinuskon ytimessä: miten Kolmiyhteinen Jumala toimii katoavaisuuden maailmassa elämän hyväksi Luojana ja elämän ylläpitäjänä ja kuinka Hän Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa uudistaa ihmisen kadotuksen alta pelastuksen osallisuuteen.

1 kommentti

  • Markku Hirn sanoo:

    Mutta koska kolmiyhteisellä Jumalalla ei ole jalkoja kulkeakseen sinne missä apua tarvitaan , eikä käsiä tehdä mitä tarvitaan, niin se jää meidän ihmispoloisten tehtäväksi olla hänen silmänsä ,kätensä ja jalkansa niissä teoissa jotka voivat meidät pelastaa siitä kadotuksesta jonka olemme itse itsellemme aiheuttamassa.

    Jopa mielenmuutos riippuu siitä miten me olemme esimerkkinä toinen toisillemme, tartuttaen lähimäisiä sillä hengenpalolla jonka olemme saaneet kautta sukupolvien saaton lahjaksi.

    Pelastuksesta taivaallisiin tiedämme vain sen mitä apostolit toivossa meille kertoivat. Maallinen pelastus , se missä uudistumme siten että kenenkään ei tarvitse kuolla köyhyyteen ja puutteeseen , saame yrittää aikaansaada omalla työllämme. Jumala ei harrasta suoraa toimintaa . Me olemme hänen epäsuorat työkalunsa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.