Papit porsaanreikiä etsimässä

sydämet_pallotWEB (1 of 1)

Kirkolla on sylissään eläväinen ongelma. Sen avioliitto-opetus rajaa vihkimisen miehen ja naisen väliseksi sopimukseksi, jolle annetaan siunaus. Näin se tällä hetkellä on, vaikka puhkua opetuksen tarkistamiseen on kuin höyrykattilassa painetta. Jossain vaiheessa kansi antaa periksi ja kuuma höyry suihkuaa päin myhäilevän rovastin kasvoja. Kirkkoparka voi saada pahoja palovammoja ja laikukkaan naamataulun.

Mutta kaikki eivät jaksa odottaa paineen kerääntymistä, vaan osa papistosta etsii vimmatusti myyränkoloja ja porsaanreikiä eli lakipykäliä tai sääntöjä, joiden pilkuista ja sivuajatuksista voi rakentaa ”vihkimisputken”.

Yksi uusi possunmentävä aukko saattaisi olla kirkkokäsikirjassa oleva rukoushetki avioliiton vihkimisen vuosipäivänä. Sitä ”vietetään avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä tai muulloinkin avioparin sitä toivoessa”.

Tosin rukoushetken teksteissä puhutaan miehestä ja naisesta, mutta ne kohdat voinee sivuuttaa, sillä kyseessä on muutoinkin soveltamista vaativa kaava, ja tällä tavoin kiertää siunauskielto sateenkaariparille: ”Kiitos, että olet liittänyt NN:n ja NN:n toisiinsa ja antanut heille voimaa rakastaa toinen toistaan niin hyvinä kuin vaikeinakin päivinä läpi vuosien [ja vuosikymmenien]. Sinä olet siunannut heidän liittonsa ja lupauksensa. Me kiitämme sinua ilosta ja onnesta, joka on täyttänyt heidän sydämensä. Kiitämme myös siitä, että olet antanut heille kestävyyttä ja kärsivällisyyttä koettelemusten aikana ja valaissut sanallasi heidän tietään.”

Näin pappi tulisi sanoneeksi, että Jumala on siunannut liiton, vaikka kirkko ei ole tähän siunauksen transportaatioon osallistunut.

Myönnetään, porsaanreikien kaivelu on pikkumaista ja myyränkolojen tonkiminen vaivaannuttavaa. Asiaan tarvitaan selkeä ratkaisu. Nyt sellaiseksi tarjotaan status quo -tilannetta ja kädenojennusta, mutta ne eivät riitä. Miksi tarjota lämmintä kättä, kun toinen silmä kertoo, että siunausta ette saa? Stus quo ei myöskään ole mahdollinen, sillä yhteiskunta teki ratkaisunsa avioliitto-käsitteen laajentamisesta ja samaan aikaan ihmisten asenteet sateenkaariliittoja kohtaan ovat peruuttamattomasti muuttuneet.

Ennen kirkon avioliitto-opetus oli ylevää ja kaunista, nyt se saattaa tuntua jotenkin korskealta ja jämähtäneeltä.

Se, että kirkon avioliitto-opetus olisi muuttumaton tästä paruusiaan, olisi muutosta sekin, koska se vaatisi aktiivia toimenpiteitä, perusteluita ja kamppailua eli muutosta muuttumattomuudeksi arvioidun tilan eteen.

Niin hauskalta ja periaatteelliselta kuin kuulostaakin, että voisi sanoa että kirkon opetus ei avioliittoasiassa koskaan muutu, niin se tulee muuttumaan.  Aikataulu vain on vielä avoin. – Porsaanreikä tai vihkimisen myyränkolo  tuskin tarjoaa oikotietä tässä tulehtuneessa tilanteessa.

Olli Seppälä

11 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Rukoushetki on kuitenkin rukoushetki, eikä voi valehtelematta väittää sellaiseksi kirkolliseksi toimitukseksi, jolla täysillä valtuuksilla kierrettäisiin kirkolliskokouksen päätös valta.

    Sikäli kun toimitusta ei voida aidosti toimittaa Suomen evlut kirkon kirkollisena toimituksena, niin voihan ko. maistraatissa vihitty pariskunta saada sellaisen toimituksen vaikkapa MCC kirkon toimituksen, sikäli kun pastori Pyykön kalenterista riittää aikoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    ”Niin hauskalta ja periaatteelliselta kuin kuulostaakin, että voisi sanoa että kirkon opetus ei avioliittoasiassa koskaan muutu, niin se tulee muuttumaan. ” Olli

    Näin varmaan tulee käymään, mutta varmaa ei ole se, että tuo kirkko, jossa opetus muuttuu, on ev-lut.kirkko. Voi olla, että kirkosta lohkeaa lahko, joka perustaa uuden ”kirkkokunnan” ja alkaa noudattaa Raamatun opetusksesta poikkeavaa oppiaan suhteessa aviolittoon. Käy kuten kävi Lähetyshiippakunnan kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Olli Seppälä kirjoittaa seuraavasti:

    ”…osa papistosta etsii vimmatusti myyränkoloja ja porsaanreikiä eli lakipykäliä tai sääntöjä, joiden pilkuista ja sivuajatuksista voi rakentaa ”vihkimisputken”. Yksi uusi possunmentävä aukko saattaisi olla kirkkokäsikirjassa oleva rukoushetki avioliiton vihkimisen vuosipäivänä. Sitä ”vietetään avioliittoon vihkimisen vuosipäivänä tai muulloinkin avioparin sitä toivoessa”.

    En ole varma tarvitseeko ”rukoushetkeä avioliiton vihkimisen vuosipäivänä” kutsua (halventavasti) myyränkoloksi tai porsaanreiäksi, jota jotkut papit nyt kuumeisesti etsivät yrittäessään kiertää kirkon avioliitto-opetusta. Piispojen itsensä selonteossa sanotaan, että ”Muussa seurakunnan toiminnassa periaatteena on, että samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin.”.

    Muulla seurakunnan toiminnalla tarkoitetaan selonteossa kaiketi muuta kuin varsinaisia avioliiton vihkimis-tai siunaamisseremonioita (?).

    Selonteossaan piispat itse näyttävät tarjoavan yhtä eräänlaista ”myyränkoloa” tai ”porsaanreikää” (jolla kirkon avioliitto-opetusta voidaan kiertää), ehdottaessaan, että ”pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa..”.

    Minusta on täysin ymmärrettävää (piispojen selonteon pohjalta tarkasteltuna), että ne, jotka suhtautuvat myönteisesti homoseksuaalisiin kirkon jäseniin ja heidän liittoihinsa, pyrkivät etsimään ”kirkon muusta toiminnasta” erilaisia tapoja joilla osoittaa tunnustusta ja hyväksyntää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Olli Seppälä: ”Näin pappi tulisi sanoneeksi, että Jumala on siunannut liiton, vaikka kirkko ei ole tähän siunauksen transportaatioon osallistunut.”

    Kyseisen rukoushetken kaavassa on hakasuluissa mahdollisuus ihan oikeaan siunaamiseenkin: ”Jumala on hyvyydessään johdattanut tätä avioparia – – vuotta. NN ja NN (etunimet), siunatkoon teitä kolmiyhteinen Jumala, Isä ja (✢) Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina.”

    Raamatunkohtien ja rukousten valinta kaavan tarjoamasta valikoimasta ei myöskään ole jonkin seikan sivuuttamista vaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltamista. Kastekaavassa on rukous Sairaan lapsen kasteen yhteydessä. Tai hautaan siunaamisen kaavassa Itsemurhan tehnyttä siinattaessa. Niitäkin käytetään tilanteen mukaan harkiten.

    Vaikka osallistunkin keskusteluun, kuten käsittääkseni tässä asiassa on toivottu, niin Itse odottelen kaikessa rauhassa sitä, mitä kirkolliskokous ja/tai piispat asiasta päättävät ja ohjeistavat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Itse toivotan lämpimästi tervetulleeksi kaikki sellaiset tavat, joilla seksuaalivähemmistöihin kuuluvat & samaa sukupuolta olevat parit & sateenkaariperheet voidaan rinnastaa heteroihin ja heidän parisuhteisiinsa kirkon toiminnassa.

    Juuri tällaisten rukousten jne. etsimisen kautta rinnastuminen mahdollistuu käytännössä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Salme Kaikusalo ”olin jo unohtanut MCC kirkon olemassaolon eli uudistusta vaativille on jo uusi kirkko valmiina.”

    Kyse on maailamnlaajuisesta kirkkokunnasta, joka tosin Suomessa toimii yhdistyspohjalta. Vihkioikeutta sillä ei siis vielä ole, mutta avioliiton siunauksen ja muiden kirkollisten toimitustensa osalta se on muista kirkoista riippumaton.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ville Kuusjärvi sanoo:

    ”…ihmisten asenteet sateenkaariliittoja kohtaan ovat peruuttamattomasti muuttuneet.”

    Yhteiskunnallisten aatesuuntausten ollessa ainaisessa muutoksessa, on perusteetonta väittää minkään asian olevan peruuttamattomasti muuttunutta. On täysin mahdollista, että joku kaunis päivä enemmistö länsimaiden asukkaista muuttaa suhtautumistaan avioliittolakiin. Voi olla, että laki muuttuu vielä hövelimmäksi (esim. moniavioisuus), tai sitten se voi muuttua samanlaiseksi kuin mitä se oli 1900-luvun alussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Koko paletti on sen ajatuksen varassa, että kirkon päätettävissä on se ketä Jumala siunaa. Sana on käsitetty hyväksymiseksi, jonka kirkko antaa, jos antaa. Siunaus merkitsee kuitenkin jokahetkistä Jumalan läsnäoloa ja huolenpitoa. Eiköhän ole ihan Jumalan itsensä päätettävissä millä kriteereillä hän kenenkin seurassa tahtoo pysyä. Aika ison vallan kirkko on ottanut, kun on alkanut Jumalaa määräilemään, että ketä tämän on nyt siunattava.

    Ilmoita asiaton kommentti