Olen vapautunut kirkon luottamustehtävistä useita vuosia sitten, vuonna 2020. Luottamushenkilökauteni loppuvaiheessa jouduin perehtymään piispaksi 2017 valitun Teemu Laajasalon taloudellisiin epäselvyyksiin ja väärinkäytöksiin yrittäjänä ja seurakuntayhtymän varojen käyttäjänä. Laajasalo maksoi sittemmin yhtymälle takaisin mm. kalliita majoituksiaan. 4.3.2019 hän sai käräjäoikeudessa rikostuomion ja sakkorangaistuksen tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta (törkeä huolimattomuus) aiemmassa yritystoiminnassaan. 26.3.2020 Helsingin hovioikeus korotti hänen rangaistuksensa 20:stä 35 päiväsakkoon.
Viime vuosina muutamat kirkon asioista edelleen kiinnostuneet ihmiset ovat kysyneet vastausta tuolloin esiin nousseeseen kysymykseen, johon Laajasalo itse kieltäytyi vastaamasta: mihin katosivat Laajasalon yrityksen TL Opetus Oy:n yli 440 000 euron velat? Yhtiö muuttui velattomaksi yhtäkkiä 11.10. 2018, ja Laajasalo lopetti sen kesäkuun lopussa 2019.
Vastaus: Laajasalon yritys sai pankilta velka-armahduksen. Hän teki Nordean (ja mahdollisesti jonkin muun velkojan) kanssa akordisopimuksen eli sopimuksen velkojen anteeksiannosta. Sopimuksen mukaan rahoittaja(t) pyyhki(vät) TL Opetus Oy:ltä pois 268 879,73 euroa velkaa. Sitä ei enää ollut. Sopimuksen mukaan Laajasalo maksoi itse yrityksen 130 951,09 euron tililuoton (tili oli ”miinuksella” tuon summan arvosta). Kun summiin lisätään 40 610,79 euroa, jotka yritys oli velkaa Laajasalolle, kokonaissumma on 440 441,61 euroa.
Kysymys: Mistä nämä summat tiedetään?
Vastaus: Laajasalon asianajaja kertoi ne syyttäjälle poliisin pyynnöstä, kun syyttäjä pyynnöstäni selvitti, oliko Laajasaloa syytä epäillä tässä yhteydessä lahjuksen ottamisesta (ks. lähde alla).
Kysymys: Millä rahalla Laajasalo maksoi miinuksella olleen tilin 131 000 euron velan?
Vastaus: Mahdollisesti hän sai tarkoitukseen pankilta uutta lainaa omiin nimiinsä. Hän on tehnyt kirkolliskokoukselle sidonnaisuusilmoituksen (14.11.2022), jossa näkyi 129 000 euron ”tulonhankkimislaina”. Laajasalo ei kertonut sidonnaisuusilmoituksessa, että hänellä on myös erittäin suuri kiitollisuudenvelka pankille, joka päästi hänet pahasta.
Kysymys: Mistä tiedetään, että ”rahoituslaitos” oli Nordea?
Vastaus: Laajasalon yrityksen pankki oli tuohon aikaan Nordea; yrityksen laskujen tilinumerossa oli Nordean rahalaitostunnus. Laajasalo itse on viitannut haastattelulausunnoissaan siihen, että velkoja on pankki (Suomen Kuvalehti 23.8.17: ”Odotan pankin ehdotusta” (loppulainan hoitamisesta, lisäys JK). Lisäksi poliisin papereissa mainitaan TL Opetuksen yhteydessä Nordean pankkivirkailija. – On mahdollista, että Nordean rinnalla oli myös jokin muu rahoituslaitos. Tämä ei käy asiakirjoista ilmi.
Kysymys: Voivatko kaikki velkaantuneet yrittäjät saada yritystensä velat anteeksi pankeilta?
Vastaus: Tuskin. Akordi- eli velkojen anteeksiantosopimukset lienevät perin harvinaisia.
Kysymys: Onko Laajasalon yhteydenpidosta Nordeaan olemassa asiakirjanäyttöä?
Vastaus: On, niukasti. Huhtikuussa 2018 Laajasalo vieraili Nordean silloisen hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin Joensuu-nimisessä kartanossa Salossa. Tämä tiedetään, koska Laajasalo laskutti matkan kilometrit kirkkotyönantajalta. Koska hän ei merkinnyt matkalaskuun käynnin syytä, ei tiedetä, liittyikö käynti velkajärjestelyyn vai johonkin muuhun. (Jos käynti olisi liittynyt piispan virkatehtäviin, Laajasalon olisi pitänyt ilmoittaa Turun piispalle virkatehtävistään tämän alueella. Tällaista ilmoitusta ei ole olemassa.) Puolen vuoden kuluttua käynnistä, 11. lokakuuta 2018, velat katosivat.
Kysymys: Miksi Laajasalo ei joutunut henkilökohtaiseen vastuuseen yrityksensä veloista, niin kuin useimmat velkaantuneet yrittäjät joutuvat?
Vastaus: En tiedä. Nordea on pörssiyhtiö, jonka on toimittava osakkeenomistajien edun mukaisesti ja kohdeltava asiakkaita yhdenvertaisin periaattein.
Vaikka osakeyhtiön omistajat periaatteessa vastaavat yhtiön veloista vain sijoittamansa osakepääoman verran, tietyissä tilanteissa myös omistaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen suhteessa yhtiön velkojiin. Laajasalo oli laiminlyönyt yrityksen tilinpäätökset usealta vuodelta ja saanut tästä rikostuomion. Hän oli siten todennetusti aiheuttanut vahinkoa yritykselle ja sen velkojille. Hän oli myös laiminlyönyt osakeyhtiölain määräyksen osakepääoman suojasta ja menetyksen ilmoittamisesta viivytyksettä kaupparekisteriin. Viive oli vuosia. Näin ollen tapauksessa olisi ollut perusteltu syy todeta, että Laajasalo oli henkilökohtaisessa vahingonkorvausvastuussa yrityksen velkojia kohtaan (ks. lähde 2). Jos näin olisi todettu, Laajasalo olisi vastannut yrityksen 270 000 euron pankkivelasta, tarvittaessa ulosoton kautta ulosottolaissa määrätyllä tavalla. Näin vastuun TL Opetukselle ottamastaan velasta olisi kantanut Laajasalo, ei Nordea. Velkahan ei sinänsä haihtunut maailmasta, vaan se muuttui pankin luottotappioksi. Tästä kärsivät viime kädessä mm. pankin osakkeenomistajat, joiden omistuksen arvoa luottotappiot vähentävät.
Kysymys: Miksi Laajasalon TL Opetus Oy:n saama velka-armahdus on seikka, josta yleisön on syytä tietää?
Vastaus: Laajasalo on ev.lut. kirkon piispana julkisoikeudellisen yhteisön korkea viranhaltija. Kun hänenkaltaisensa henkilö saa joltain yksityiseltä taholta (kuten yritykseltä) satojen tuhansien eurojen edun, kyseessä on seikka, joka voi vaikuttaa hänen riippumattomuuteensa viranhoidossa. Siksi pyysin poliisia selvittämään, onko Laajasaloa syytä epäillä lahjuksen vastaanottamisesta. Syyttäjän (ks. alla) mukaan ei ollut. Laajasaloa hyödyttänyt akordisopimus ei liity piispanvirkaan.
Kirkko on yhteiskunnassa merkittävä myös isona työnantajana ja taloudellisen vallan käyttäjänä. Sillä on omistuksessaan maata ja kiinteistöjä. Eläkerahastonsa kautta kirkko hallinnoi kahden miljardin euron sijoitussalkkua. Kirkon johtajien, kuten piispojen, mahdolliset epäselvät taloudelliset kytkökset, kiitollisuudenvelat jne. aiheuttavat riskin korruptiolle. Koska kirkko instituutiona sitoutuu avoimuuten ja moitteettomaan taloushallintoon, sen johtajilta tulee voida odottaa samaa.
Kirkon toimijoilta, kuten piispoilta, odotetaan kannanottoja ja näkemyksiä kirkollisista ja yhteiskunnallisista asioista. Heidän odotetaan puhuvan oikeudenmukaisuudesta, yhdenvertaisuudesta, etuoikeuksista ja vähäosaisuudesta; yhteiskunnan reiluus tai epäreiluus on mitä suurimmassa määrin kristillinen kysymys. Tähän keskusteluun osallistuvien oma positio – se tausta, jolta itse kukin keskusteluun osallistuu – on hyvä tehdä näkyväksi.
Estettä Laajasalon yrityksen velka-armahdustiedon julkistamiselle ei ole, koska yritystoiminta osakeyhtiössä ei ole yksityiselämän suojan piiriin kuuluva asia. Lopetetulla yrityksellä ei myöskään voi olla ”liikesalaisuuksia”.
Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden, kuten yrittäjien, on vastedes hyvä tietää, että hekin voivat pyytää pankkiaan vain antamaan lainan anteeksi, jolloin konkurssikypsää yritystä ei tarvitse lopettaa konkurssimenettelyn kautta.
Kysymys: Miksi kirjoitan tämän tekstin juuri nyt? Miksi en aikaisemmin? Tai myöhemmin?
Vastaus: Syitä on useita. Viranomaisten (poliisi, syyttäjä) selvittelyt kestivät vielä pari kolme vuotta luottamustoimieni päättymisen jälkeen. Koska en enää ollut luottamushenkilö, en ollut velvollinen seuraamaan Laajasalon toimia Helsingin hiippakunnan johdossa. Muut tehtävät veivät aikani ja ajatukseni. Ajattelin myös, että olisi ollut parempi, jos asiaa olisivat käsitelleet mediassa työskentelevät toimittajat.
TL Opetus Oy:n olemassaolo paljastui piispanvaalin jälkeen syksyllä 2017, vaikka Laajasalo oli kaikin tavoin yrittänyt pitää firmansa piilossa julkisuudelta. Hänen ”törkeän huolimaton” tapansa hoitaa yritystä alkoi kirkastua vähä vähältä. Koska TL Opetuksen tarinan loppu oli vielä kertomatta, asia vaivasi minua jonkin verran. Kun asia nyt nousi jälleen esiin pääsiäisen aikaisissa keskusteluissa, päätin hoitaa tämän prosessin osaltani loppuun ja vastata tähän viimeiseen kysymykseen: minne haihtuivat TL Opetus Oy:n satojen tuhansien eurojen velat.
Tiedän jo kokemuksesta, millaista palautetta voin tästäkin hyvästä saada, mutta en varsinaisesti välitä siitä. Mikään, mitä minusta sanotaan, ei muuta tapahtuneita tosiasioita.
Vantaalla 9.4.2026
Johanna Korhonen
kirkon luottamushenkilö 2010-2020
Lähteet: 1) Etelä-Suomen aluesyyttäjäviraston päätös 3.6.2022: ”Poliisi on pyynnöstäni pyytänyt Laajasaloa halutessaan selvittämään vielä tarkemmin TL Opetus Oy:n saaman tilinpäätöksestä ilmenevää suurta tuloerää esitutkintalain 3 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla (ns. esiselvitys). Tiivistetysti saadussa vastauksessa kerrotaan, että TL Opetus Oy oli ollut varaton, sen toiminta oli ollut käytännössä päättynyt ja velkojilla oli siten ollut luottotappioriski, koska osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osakeyhtiön veloista. Yhtiö oli neuvotellut velkojiensa kanssa sopimuksen, jonka mukaan yhtiö hankkii rahoituksen velkojen maksamiseksi osittain ja velkojat antavat loppuosan anteeksi (akordisopimus). Selvityksen mukaan TL Opetus Oy on saanut tuloerän institutionaalisilta rahoittajilta. Rikoslain 40 luvun 1 §:ssä säädetty lahjuksen ottamisessa lahjuksen täytyy liittyä virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä lahjusrikosta ja asiassa pitäisi käynnistää esitutkinta.”
2) Lakiasiainjohtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarin verkkosivulla: ”Osakeyhtiössä hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen sekä yhtiötä kohtaan että ulkopuolista kohtaan. Yhtiötä ja konkurssitilanteessa sen konkurssipesää kohtaan em. henkilöt vastaavat vahingosta, jonka toimiessaan tahallaan tai tuottamuksesta aiheuttavat yhtiölle (OYL 22 luku). Osakkeenomistajaa ja ulkopuolista kohtaan voi joutua korvausvastuuseen jos on rikottu osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Nämä tilanteet ovat harvinaisempia korvausvastuun kannalta. Myös osakkeenomistaja voi joutua vastaavalla tavalla korvausvastuuseen jos hän on vaikuttanut osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen. Osakeyhtiölain rikkomista on esimerkiksi virheellisen tilinpäätöksen laatiminen tai laiminlyönti noudattaa osakepääoman suojaa koskevia säännöksiä.”
