PANDORAN LIPAS

Pandorabox

Joko mä oon kalkkis tai tyhmä tai molempia, mutta kun musta tuntuu nykyään aika usein siltä, että mä putoan kärryiltä niin kuin eno aikoinaan tipahti veneestä. Ehkä mulla ei ole kaikki muumit laaksossa tai inkkarit kanootissa, ehkä mä oon pihalla kuin lumiukko tai sekaisin kuin seinäkello,  mutta kun mä muistelen, että ennen ei kyllä ollut ihan tällaista menoa ja meininkiä kuin nyt. Tänä päivänä elo on kuin juoksuhaudoissa ravaamista. Ollaan poteroissa ja kaikki tappelee kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla.

Mä niin haluaisin, että me suomalaiset muuttuisimme takaisin kunnon tuppisuukansaksi. Nimittäin nyt kun meillä on nämä älypuhelimet ja netit ja kaikki, niin on jo käynyt liiankin selväksi, miten juntteja me tosiasiassa olemme. Eikös se viisas ohje ennen ollut, että jos sulla ei ole mitään myönteistä sanottavaa kenestäkään tai mistään, niin ole silloin hiljaa? No, nyt tilanne on se, että suomalaisilla on vain pahaa sanottavanaan ja sitä pahaa oloamme me sitten huudamme kaikille, joiden kuvittelemme meitä kuuntelevan tai edes kuulevan.

Tästä tietotekniikasta taisi tulla meille kirous paremminkin kuin siunaus, sillä nyt koko maailma saa tietää, että avohoito ei ole maassamme onnistunut ollenkaan. Puolet kansasta pitäisi passittaa suljetuille osastoille heti ja toinen puoli parin vuoden kuluttua. Ja ehdottomasti ilman minkäänlaisia yhteyksiä ulkomaailmaan! Hoitajiksi sairaaloihin hyväksytään pelkästään maahanmuuttajia, sillä niin vinksallaan tämä systeemi on nykyään, ettei suomalaisista ole suomalaisten auttajiksi.

Miten tässä näin pääsi käymään? Syypääksi paljastuu - ehkäpä hieman yllättäenkin -  Pandoran lipas!  Jos et tunne tätä vanhaa kreikkalaista myyttiä, niin lue eteenpäin. Lukeva saa tietää. Ja äkkiä sinäkin ymmärrät syntyjä syviä, miten kaikki on vaikuttanut kaikkeen.

Taivaan ylijumala  Zeus tahtoi hävittää koko ihmissuvun ja aloittaa kaiken alusta, mutta ovela Prometheus, jonka nimi merkitsee Etukäteen ajattelevaa,  kuolemattomien titaanien joukkion kaikkein älykkäimpänä tapauksena pystyi estämään Zeuksen aikeet. Prometheus tahtoi pitää ihmisten puolta ja opetti ihmisiä mm. ajattelemaan. Tämä titaani suututti jumalat pöllimällä heille kuuluvan uhrin ja jakamalla sen ihmisille. Prometheuksen suosio jumalten joukossa ei lisääntynyt siitäkään, että hän vohki auringonjumalan vaunuista tulen ja toi sen maan päälle. Sitten ihmisystävällinen titaani opetti ihmisille taidon käyttää tulta ruuan valmistuksessa ja lämmön lähteenä.

Lukija voi olla ihan varma siitä, että katsoessaan alas maailmaan Zeus sai sätkyn, otti pultit, repi pelihousunsa ja reppunsa, veti herneen nenäänsä, sai itkupotkuraivarin ja päätti rankaista ihmiskuntaa ja keppostelevaa titaania ihan hirveänkauheankamalan julmalla tavalla. Hän käski seppä Hefaistoksen muovata savesta naisen, joka olisi kaunis kuin kuolematon jumalatar, mutta toisi ihmiskunnalle onnettomuuden. Jumalat toivat naiselle lahjojaan ja antoivat hänelle nimen Pandora, joka merkitsee Kaikkilahjaista.

Arvaa, lähettikö Zeus Pandoran lahjaksi Prometheukselle? No, ei todellakaan! Sen sijaan hänet sai sukkelan titaanin hidasälyinen veli Epimetheus, jonka nimi merkitsee Jälkikäteen ajattelevaa. Titaani oli varoittanut veljeään ottamasta mitään lahjaa Zeukselta, mutta Epimetheuspa lumoutuikin niin Pandoran kauneudesta, että otti hänet vaimokseen.

Jälkikäteen ajatteleva oli auttanut Etukäteen ajattelevaa veljeään jakamaan lahjoja ihmisille, ja siksi hänellä oli talossaan sinetöity ruukku, jonka sisällä olivat kaikki paheet, sairaudet ja muut vaivat ja onnettomuudet. Näiltä he olivat halunneet säästää ihmiskunnan.

Mutta nyt siis kuvaan astui Pandora, joka ilman muuta tahtoi tietää, mitä ruukussa oikein oli. Lopulta hän ei enää kyennyt hillitsemään uteliaisuuttaan vaan mursi sinetin. Samassa ruukusta lennähtivät ulos kaikki ihmiskunnan vitsaukset ja onnettomuudet, jotka yhä tänäkin päivänä täyttävät meidänkin elämämme kärsimyksillä.

”Hupsista keikkaa!” huudahti kauhistunut Pandora ja sulki kiireen vilkkaa ruukun. Ruukun pohjalle jäi yksinään vangiksi Toivo. Pandora kuuli ruukusta heikkoa valitusta ja päästi Toivon vapaaksi viemään lohdutusta ihmiskunnalle.

Tällä tarinalla on kaksi yhtymäkohtaa Suomeen. Jos suomalaiset pandora-insinöörit eivät olisi keksineet Nokiaa eikä yksi nokialainen olisi keksinyt tekstiviestiä, niin me voisimme  elää paljon onnellisempina - vaikkakin takapajuisemmin - kuin nyt.  Herää kysymys: Pitääkö ihan oikeasti aina mennä keksimään kaikkea sellaista, mikä voidaan keksiä, viis veisaamatta seurauksista?

Siksi toisekseen: Prometheuksen suurin saavutus on ns. Protu-leirit, joilla rippikouluikäisille suomalaisille opetetaan, miten Jumalan tuli voidaan yhä varastaa, humanismin nimissä. Toisaalta: Eräässä Uuden testamentin kaanonin ulkopuolelle jääneessä evankeliumissa Jeesus vertaa itseään tuleen: ”Joka on lähellä minua, on lähellä tulta…”

Jeesus Raamatun ulkopuolella ja taivaan ylijumala Zeus samassa papin blogissa yhtä aikaa? Onko se Ruttopuiston rovasti todellakin kadottanut järkensä, kajahtantut, pimahtanut tai ainakin menettänyt muistinsa eikä ymmärrä, mitä kirjoittaa? No, ihan niin pitkällä ei sentään vielä olla, sillä Raamattu mainitsee Zeuksen Apostolien teoissa kaksi kertaa: Kun Paavali ja Barnabas olivat Lystran kaupungissa ja asukkaat näkivät Paavalin parantavan ramman miehen, he pitivät heitä jumalina ja sanoivat Paavalin olevan Hermes ja Barnabaan Zeus (Apt. 14:8-13). Laiva, jolla Paavalia lähdettiin viemään Roomaan, oli nimeltään "Zeuksen pojat” (Apostolien teot 28:11).

Mitä me tästä opimme? Lukijasta en tiedä, mutta mä ainakin opin tämän: Myytti Pandoran lippaasta kertoo pahuuden synnystä tai alkuperästä.  Kyse on asioista, joita ei kannattaisi kokeilla, koska siitä seuraa ikävyyksiä. Ihmisellä on luontaista uteliaisuutta ja houkutusta uusien asioiden kokeiluun. Kuuliainen ihminen säästyy ikäviltä seurauksilta. Tätä ristiriitaa kutsutaan Pandoran lippaaksi.

”Onko Jumala todellakin sanonut…?”

12 kommenttia

  • Tarja Aarnio sanoo:

    Ei ole Ruttopuiston rovasti todellakaan kajahtanut tai muutakaan sellaista. Hyvä kirjoitus, jota voi todella pohtia.

    ”Joko mä oon kalkkis tai tyhmä tai molempia, mutta kun musta tuntuu nykyään aika usein siltä, että mä putoan kärryiltä niin kuin eno aikoinaan tipahti veneestä. Ehkä mulla ei ole kaikki muumit laaksossa tai inkkarit kanootissa, ehkä mä oon pihalla kuin lumiukko tai sekaisin kuin seinäkello, mutta kun mä muistelen, että ennen ei kyllä ollut ihan tällaista menoa kuin nyt. Tänä päivänä elo on kuin juoksuhaudoissa ravaamista. Ollaan poteroissa ja kaikki tappelee kaikkien kanssa kaiken aikaa kaikkialla.”

    Tuntui mukavalta lukea tuo heti alkuunsa. Suunnilleen samaa ikäpolvea rovastin kanssa olevana ja tietty omat ystävät samaa ikäluokkaa myös niin keskenämme olemme todenneet monesti suorastaan vihaisina, että kyllä on maailma sekaisin. Eihän se meidän nuoruudessa ollenkaan täydellinen ollut, korjattavaa riitti ja paljon, mutta nyt meno tuntuu lähes pähkähullulta.

    Eikä kyse ole siitä ”muutosvastarinnasta”! Eräs kaveri sanoi, että taidetaan olla ensimmäinen ja viimeinen sotiemme jälkeinen sukupolvi, joka sai elää edes jotenkin tolkullisessa maailmassa. Liekö oikeassa vai väärässä. Vaan näiden kansainvaellusten, ilmastonmuutoksen ja väestöräjähdyksen keskellä saattaapi olla oikeassakin…?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Mutta, Tarja, onneksi meillä on Toivo! Niin kauan kuin on elämää, on myös Toivoa! Vaikka Toivo jäikin Pandoran lippaassa pahnanpohjimmaiseksi. Miten se Toivo muuten oli siihen lippaaseen / ruukkuun joutunutkin?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Emilia Karhu sanoo:

    Kiintoisa blogikirjoitus! Ainakin tästä voin olla yhtä mieltä: ”Mä niin haluaisin, että me suomalaiset muuttuisimme takaisin kunnon tuppisuukansaksi. Nimittäin nyt kun meillä on nämä älypuhelimet ja netit ja kaikki, niin on jo käynyt liiankin selväksi, miten juntteja me tosiasiassa olemme.” Aamen, aamen, aa-aa-men. Ja kohdistan kritiikin itseeni yhtä lailla kuin kaikkiin muihinkin suomalaisiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Niin, Emilia. Tilanne on karmea. Pahemmaksi se menisi vain siinä tapauksessa, että oppisimme lukemaan toistemme ajatukset! Se olisi kyllä sietämättömyyden huippu, terrorismia ihan pahimmasta päästä!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Hannu

    Kiitos kirjoituksestasi.

    Omalta puoleltani olen huomannut etten ehdi paneutumaan kaikkeen mistä haluaisin saada selvää. Niinpä olen aivan harkitusti jättänyt muutamat asiat sivuun ja yrittänyt seurata vain sellaisia asioita joihin edes joten kuten ehdin ja jaksan tutustua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Asian ytimeen osuva kirjoitus.

    Sitä minä vaan, että miten tarinassa oli taas Pandora, nainen, joka sai aikaan liialla uteliaisuudellaan pahaa sotkua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tänä aamuna Toivo oli sohvan pohjalla mutta kömpi sieltä ylös ja lähtee kohta jopa ulos! 🙂

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    No semmoisiksihan se kristinuskon Jumala meidät loi – Nokian insinöörien kaltaisiksi utelliaiksi pölvästeiksi. Täydellisiksi omiksi kuvikseenko?

    Luulisi ettei Kaikkivaltias tee moisia mokia. Tai ainakin jossain vaiheessa korjaa ne.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      KImmo: Muuan pikku poika pohdiskeli syntyjä syviä: Jos me kaikki ihmiset olemme Jumalan luomia, niin silloin Jumalalla täytyy olla tosi iso pää!

      En tiedä, miten iso pää Jumalalla on, onko peräti niin iso, että sinne voidaan tallettaa meidän kaikki sanomisemme ja tekemisemme. Tuskin Jumalalla mitään tietotekniikkaa (kovalevyjä yms.) on käytössään. Koska en millään keksi, millainen taltiointijärjestelmä taivaassa on, olen hyvin innokas aikanaan sen näkemään.

      Täällä maan päällä minua on kovasti kiinnostanut Konevitsan luostari. Petyin käydessäni kerran paikan päällä. Ei siellä mitään koneellista selkäänantolaitetta näkynyt. Eli jos munkit vielä pruukaisivat ruoskia itseään, saisivat tehdä sen itsepalveluna.

      Mitä taas tulee meidän ihmisten ja Jumalan väliseen eroon, niin totean: Erehtyminen on inhimillistä (sanovat ihmiset), kun taas Jumalalle riittää, että hän sanoo: Minä Olen (se mikä olen). Tätä jälkimmäistä lausahdusta ei pidä sekoittaa Carolan esittämään iskelmään Mä oon mikä oon (en voi muuksi tulla).

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      ”Minä Olen (se mikä olen).”

      Niin minäkin. Ja jos olen täydellinen Jumalan kuva – joksi Hän kai minutkin loi -, täytyy sen Jumalankin olla ihan tavallinen pöljä pakana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121