Päätöksenteon laatua arvioidaan

Yhteiskunnan hyvinvointipalveluista keskustellaan. Taloudellisten voimavarojen heikentyessä on pohdittu, miten palvelujen tuottaminen ja rahoittaminen järjestyy tulevaisuudessa. Päätöksenteossa on mietitty, minkä osuuden toiminnoista julkisen sektorin eli valtion ja kuntien tulisi rahoittaa.

Hyvinvointipalvelujen tarkastelu johdattaa ajattelun priorisoinnin ja julkistalouden kriisiytymisen kysymyksiin, jotka ovat ajankohtaisia aiheita. Terveysasioiden kohdalla mietitään tarkkaan, miten koronavirusten aiheuttamia ongelmia pidetään hallinnassa.

Universaalisen hyvinvointimallin kohdalla pohditaan, miten otetaan huomioon yksilöllinen vastuu hyvinvoinnista. Asiassa mietitään vaihtoehtomalleja, joista erottuvat valtio- ja kuntakeskeinen, kansalaisyhteiskuntakeskeinen ja markkinaperusteinen hyvinvointimalli.

Yhteiskunnassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tähdennetään vastuuta, mikä olisi kansalaisten hyväksi. Esitetyt ja harkitut mallit heijastavat toimintatahojen intressejä. Arvioinneissa on käytetty perustellusti  hyödyksi tutkimuksista saatavaa palautetta.

Ajankohtaista on miettiä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja koulutuspalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa. Myönteisten menettelyjen avulla vaikutetaan syrjäytymiseen estävästi. Ratkaisut koskettavat yhteiskunnan asumisjärjestelyjä. Hyvä asuminen toimii resurssina muiden tarpeiden tyydyttämisessä.

Kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista ollaan kiinnostuneita. Toiminnoista tarvitaan laadullista ja määrällistä informaatiota. Järjestetyistä palveluista muodostuu kuva, joka on yhteydessä koetun hyvinvoinnin kanssa. Palvelut opitaan tuntemaan arkikokemuksen kautta.

Hyvinvointipalveluiden laatua arvioitaessa on pohdittava ja kehitettävä mittavälineitä, joiden avulla voidaan vertailla suunniteltuja ja päätettyjä tavoitteita keskenään. Kun nostetaan esille asiakas- ja henkilöstönäkökulmat, saadaan yleiskuva palvelujen tilanteesta.

Vaikuttavuuden arvioinnissa on mietittävä toiminnallisuuden toteutumista.  Esimerkiksi koulutuspalvelujen kohdalla tulisi ottaa huomioon peruskoulusta toisen asteen koulutukseen pääsy, sieltä edelleen korkea-asteen koulutukseen pääsy ja lopulta työelämään sijoittuminen.

Taloudelliset tekijät aiheuttavat reunaehtoja palveluja koskevien asioiden laadulliseen ja määrälliseen toteutumiseen. Suunniteltujen ja päätettyjen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida tutkimusten avulla ja havaintoihin perustuvan tiedon avulla.

Rakenneuudistuksia tehtäessä on arvioitava mahdollisimman hyvin, mitä seurausvaikutuksia tehdyillä ratkaisuilla on yhteiskunnassa. Palvelujärjestelmiä kehitettäessä tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointia.

 

Kansainvälisenä naistenpäivänä.

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

    • Oliko näin Heinola?
      1. Moos 3:21. Ja Herra Jumala teki Adamille ja hänen emännällensä nahoista hameet, ja puetti heidän yllensä.

    • ”Niin hän [Jeesus] sanoi heille: ’Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?’ Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.” – Luukas 24:25-27

      Kyseessä on tietenkin esikuva Kristuksesta niin, että Jumala tarjoaa häpeässä olevalle ihmisille suojan veriuhrin kautta. Uudessa liitossa ihminen pukeutuu Kristuksen vanhurskauteen.

      ”Vaeltakaamme säädyllisesti, niin kuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus…” – Roomalaiskirje 13:13-14

  1. Kaikki ihmiset ovat alastomia vauvoja syntyessään, mutta kyllä heidät sitten heti pestään ja puetaan. Myös arkkuun vainaja puetaan. Uutinen kertoo nudistien virkistysalueesta, joka on määrätty oma paikkansa alastomuudelle. Se tiedetään yleisesti alastomuusalueeksi, joten siellä kai voi mennä myös kirkkoon alastomana. Ymmärtääkseni nudistileirin ulkopuolelle mentäessä on kaikkien pukeuduttava.

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.