Historiasta muistamme Mikael Agricolan, joka on ollut suomenkielisten tuotosten kehittäjä. Hänen uudissanojaan on pääsiäinen, joka tarkoittaa tietyn pituisen paastonajan loppumista. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot. Olemme oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Ymmärrämme, että pääsiäisen paikka vaihtelee. Pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta vuonna 2010, nyt puolestaan 27. maaliskuuta.
Puheissa kysytään: ”Miksi pääsiäistä, jonka liturginen väri on valkea, vietetään? Mitä tapahtui kiirastorstaina ja pitkänäperjantaina, jonka liturginen väri on musta?” Monia kiinnostavat pääsiäisen kielivastineet, joita ovat muun muassa påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Saksalaisen Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäisen paikka voidaan määrittää matemaattisesti oikeaan paikkaan kalenterissa. Opiskelijoita kiinnostaa Gaussin käyrän ohella matemaatikon henkilöhistoria. Hän suoriutui 10-vuotiaana opettajansa antamasta tehtävästä, jossa oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä ”rauhassa omia töitään”, kun antaa kyllin vaikean matemaattisen tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei kuitenkaan toteutunut.
Pääsiäisen paikasta muistuu mieleeni julkisuudessa ollut tieto, että Saturnus on saamassa uuden kuun. Tutkijoiden mukaan Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi.
Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva.
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Hiljaisen viikon läheisyys tuli kerran tutuksi vuorovaikutustilanteessa, kun virpojat soittivat ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. Sade ei näyttänyt virpojia haittaavan. He kysyivät reippaasti, saammeko virpoa ja suorittivat tehtävän:
”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”
Hiljaisen viikon jokaiselle päivälle on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen seuraa toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Pääsiäisen aikoinakin on pidettävä mielessä, että yhteiskunnassa on pohdittava huolella perustuslain mukaisten arvojen pohjalta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä ja kotouttamista. Oikeudenmukaisesti on ratkaistava muitakin arvoihin liittyviä, ”vaiheessa olevia asioita”, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, kuntarakenteita, velkaantumista, työllisyyden parantamista ja koulutusta.
Opiskelijat ovat lausuneet voimakkaasti mielenosoituksin omat käsityksensä koulutusasioiden järjestämisestä. Traktorimarsseja on toteutettu. Välikysymys on tulossa eduskuntaan, jolla on ”piinaavia asioita”, jotka on ratkaistava oikeudenmukaisesti. Hyvinvointivaltion periaatteet on sisäistettävä kunnolla. ”Ymmärtävät ajatukset” ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Jeesus joutui ristille 3 hetkellä, aurinko pimeni 6 hetkellä ja hän kuoli 9 hetkellä. Jos nämä 12 tunnin neljännekset laajennetaan vuosikierroksi tulevat esiin syyspäivän tasaus. talvipäivän seisaus ja kevätpäiväntasaus.
Ei sattumaa…
Nämä vuorokauden hetket ovat matemaattisesti ymmärrettävissä muinaisen Mesopotamian matematiikan 60 -järjestelmään liittyen. Tuon matemaattisen järjestelmän jäänteinä meillä vieläkin on ajanlaskussamme minuutti ja sekunti, 60s ja 60*60s osa tunnista.
Vuorokauden rytmistä käsin nuo päivän hetkirukousten ajat taas nousevat suoraan auringon kierron havainnoista:
auringon nousu, ensimmäinen tunti, auringon lasku 12 tunti, aurinko korkeimmillaan kuudes tunti, ja sitten aurinko puolessa välissä nousemassa kolmas tunti sekä aurinko puolessa välissä laskemassa yhdeksäs tunti.
Matias Roto :”Nämä vuorokauden hetket ovat matemaattisesti ymmärrettävissä muinaisen Mesopotamian matematiikan 60 -järjestelmään liittyen.”
Sumerilaisen kulttuurin lukujärjestelmän kantaluku oli 6 ja ”ihmisen ja pedon luvussa” nuo kantaluvut ovat vierekkäin 666. Kun elämme kymmenjärjestelmän aikaa, voisimme omassa kulttuurissamme merkitä saman asian muodossa 101010. Douglas Adamsin kirjassa ”Linnunradan käsikirja liftareille” elämän tarkoitukseksi sanottu luku 42 on binäärijärjestelmässä juuri tuo 101010.
Pääsiäisen tapahtumiin liittyen syyrialaisen Aarteiden luolan kirjaan perustuvan ortodoksisen perimätiedon mukaan ”Perjantain kolmannella hetkellä kunnian kruunu laskettiin Aadamin otsalle; perjantain kolmannella hetkellä piikkikruunu nostettiin Messiaan otsalle. Nämä kolme hetkeä Aadam oli paratiisissa ja loisti kirkkautta; kolme hetkeä Kristuskin oli tuomiosalissa tomusta muovattujen olentojen lyötävänä.
Kristus kiinnitettiin ristiin kuudennen hetken aikaan. Samalla hetkellä, jolloin Aadam ahneudessaan hätäisesti ojensi kätensä poimiakseen kielletyn hedelmän, Kristus ojensi kätensä ristin puulle ja otti vastaan kärsimyksen Aadamin rikkomuksen tähden.
Kuudennella hetkellä Eeva astui rikkomuksen puun eteen, ja kuudennella hetkellä Messias nousi ristille, elämän puulle. Kuudennella hetkellä Eeva antoi Aadamille kuoleman kitkeryyden hedelmän, ja paha väkijoukko Messiaalle viinietikan. Kolme tuntia Aadam oli alastomana puun varjossa ja kolme tuntia Kristus oli alastomana ristin puulla.
Yhdeksännellä hetkellä Aadam astui paratiisin korkeuksista alas maan alhaisimpiin syvyyksiin ja yhdeksännellä hetkellä Kristus astui ristin korkeuksista alas maan alhaisimpiin syvyyksiin, tomussa makaavien luokse.” [lainaus munkki Serafimin kirjasta Paratiisi on idässä]
Että siten Matias kerroit toisin sanoin saman kuin minä edellä…
Arvoisat lukijat
Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa: Uuden testamentin suomennos on huomattava kulttuuriteko. Hänen tekemisiään korostettiin kansallisromanttisena aikana. Mikael Agricola on julkaissut lukemisen oppimista ja kristinoppia palvelevan kirjan ymmärtäen kirjojen sivistävän merkityksen. Hän on joutunut miettimään tekstiensä suomenkielisiä vastineita ja pohtinut tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä, mikä on ollut haastava tehtävä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Agricolan käännöksiinkannattaa palata muistakin syistä,sillä hän ei aina ole huonanut olla varovainen ja on jättänyt lähtötekstinsä suoria merkityksiä luettaviksi.
Agricolan saavutus suomen kirjakielen asemaan on sitäkin suuremmin arvostettava kun ottaa huomioon että hän Pernajan Torsbyn asukkina on täysin ruotsinkielisestä kylästä lähteneenä pystynyt oppimaan niinkin hyvää suomea, kuin mitä hänen tuotantonsa osoittaa.
Toki Pernajan pitäjä tuohon aikaan ulottui aina nykyiseen Artjärveen ja Iittiin asti, joten pitäjässä oli myös suomenkielistä kansaa, jotka ainakin silloin tällöin tulivat kirkonkylään.
Viimeisimmät hänen julkaisemansa kirjat sidottiin asiakkaita varten vasta parisen sataa vuotta nippujen painatuksen jälkeen. Muutaman sadan teoksen painosta siis riitti varastossa pitkäksi aikaa.
Veikko
Kiitos mielenkiintoisesta tekstistäsi.
Arvoisat lukijat
Mikael Agricola saavutti monipuolisen koulusivistyksen. Hän lähti opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa sai virikkeitä toimintaansa ja uskonpuhdistusta varten. Ihmiset ovat oppineet tuntemaan uskonpuhdistuksen sanoman kirkon palvelujen ja kouluopetuksen yhteydessä. He ovat omaksuneet uskonpuhdistuksen opillinen sisällön vähitellen. Perusteltua on kysyä, millä tavalla Mikael Agricola olisi vaikuttanut uskonpuhdistuksen asioiden sisäistämiseen ja nopeutumiseen, jos hänellä olisi ollut käytettävissään nykyiset viestintävälineet.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Arvoisat lukijat
Nykyajan esimerkit osoittavat, että on melkoisia eroavuuksia opillisten kysymysten tulkinnoissa, vaikka on yhteinen opillinen lähtökohta. Mikael Agricolan taitoja tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mielenkiintoista on pohtia, minkälaisia ominaisuuksia välittäjillä tulee olla lopputulosten onnistumiseksi. Mitä opittavaa olisi Mikael Agricolasta?
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Arvoisat lukijat
Kiitän suuresti, kun olette lukeneet ”Pääsiäinen ja yhteiskunta”-artikkelini ja kommentoineet sen sisältöä.
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka uudissana on pääsiäinen.
Olemme lisäksi oppineet, että pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Nyt 20. maaliskuuta on kevätpäiväntasaus ja palmusunnuntai, josta alkaa hiljainen viikko. Odottelemme virpojia, jotka soittavat ovikelloa tänään virposunnuntaina ja virpovat tutuilla sanoilla:
”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”
Hyvää palmusunnuntaita ja pääsiäistä
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Arvoisat lukijat
Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.
Hiljainen viikko on lopuillaan. Nyt 26. maaliskuuta on lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.
Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.
Muutaman tunnin kuluttua siirrymme pääsiäiseen, jonka liturginen väri kertoo paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.
Hyvää lankalauantaita ja pääsiäistä
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
Arvoisat lukijat
Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.
Äskettäin 9.4.2016 vietettiin Mikael Agricolan päivää, joka on samalla tärkeä suomen kielen päivä. Perustellusti voidaan kysyä, millainen olisi suomen kielen kehittyneisyyden tilanne, jos Mikael Agricola ei olisi pohtinut suomen kielen kysymyksiä. Hän on luonut puitteet tälle kirjoitukselle ja näytelmälle ”Kivi kiveltä”, joka esitettiin viime viikolla 7.4.2016 Kuopion tuomiokirkon juhlatilaisuudessa.
Pääsiäinen
(Vilmi, Veikko 2016, sanat ja sävel)
Nyt on päivä tärkeä.
Pääsiäinen, tullut on.
—
Seitsemänkolmatta maaliskuuta.
—
Pyhä viikko muistetaan.
Hän ei ole täällä, mietitään.
—
Kysytään:
Mitä rukous, uskontunnustus tarkoittaa?
Miten kaikki mielletään?
—
Leipä, viini siunataan, tarjotaan.
Virsi, saarna tärkeä.
—
Pääsiäistä vietetään.
Iloitaan.
—
Hiljaista viikkoa kutsutaan myös pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kyseisen viikon päivillä on kansanomaisia nimiä: malkamaanantai, tikkutiistai kellokeskiviikko ja lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin.
Kiirastorstain ja pitkänperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme, mitä annettavaa on hiljaisella viikolla kiireisille ihmisille. Palmusunnuntain virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.
Lankalauantaista siirryttiin pääsiäiseen, joka oli tänä vuonna 27.3.2016. Liturginen väri kertoi paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio