Opas parempaan lähimmäisyyteen

Kuinka saat rahaa, vaikutusvaltaa ja ystäviä? Menestys, mitä se sitten kellekin tarkoittaa, on yksi ihmiskunnan tavoitelluimmista päämääristä. Erityisesti anglo-amerikkalainen kirjallisuus ja lehdistö tarjoavat paljon erilaisia itsensä kehittämiseen tähtääviä oppaita.

Törmäsin viikonloppuna talouslehti Forbesin artikkeliin, jossa oli listattuna neljätoista asiaa, joita menestyvät ihmiset tekevät viikonloppuisin.

Jos et ehtinyt avata linkkiä, millaisia asioita luulisit listalta löytyvän? Oma ennakkoluuloni nimittäin tällaisista ”näin menestyt” –konsepteista oli kyyninen. Maailmassa menestyy kyynärpäätaktiikalla.

Tällaisia ohjeita myös varmasti löytyy. Forbesin juttu johdattaa kuitenkin aivan toiseen suuntaan.

Kuinka siis menestyt? Forbesin mukaan ensimmäinen askel on viettää riittävästi aikaa perheen kanssa. Toinen askel on liikunta, kolmas intohimojen toteuttaminen harrastusten kautta. Jos pidät intohimoisesti vaikkapa dekkareista, lue niitä. Itse harrastan intohimoisesti kameran käyttöä.

Lomaile, älä lue sähköpostiasi tai sosiaalista mediaa ainakaan työtarkoituksiin. Tee vapaaehtoistöitä, sillä niistä saa mielihyvää ja saat hyvää ja rentoa sosiaalisuutta. Verkostoidu, mutta älä ota siitä stressiä, vaan sosiaalinen elämäntapa. Lataa akkuja.

Forbesin listaus muistuttaa, ettei ihminen ole kone. Välillä on niin sanotusti vaihdettava vapaalle tai viihteelle.

Kirjoituksen otsikko on muuten mukailtu Dale Carnegien jo vuonna 1937 julkaiseman kirjan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa (How to Win Friends and Influence People) nimestä. Kirjaa pidetään usein kaikkien elämäntaito-oppaiden isänä tai ainakin alan klassikkona. Nimestään huolimatta teos ei ole kyyninen kuvaus kyynärpäätaktiikasta elämästä, vaan korostaa hyviä tapoja ja ihmissuhdetaitojen merkitystä.

Millainen elämäntaito neuvo tähän kirjoitukseen voisi siis sisältyä? Ainakin se, että latteudet ja itsestäänselvyydet kannattaa joskus sanoa ääneen. On hyvä kysyä itseltään, ovatko esimerkiksi hyvät käytöstavat minulle niin itsestään selviä, kuin haluan kuvitella.

Se mikä kysymyksessä lopulta ahdistaa, on varmasti asetelman itsekeskeisyys. Mutta mitä se haittaa? Ohjeita noudattamalla jokainen levittää varmasti hyvää oloa myös läheisilleen. Itsensä kanssa tasapainossa olevan ihmisen kanssa on paljon helpompi tulla toimeen, kuin huonosti käyttäytyvän.

Levänneenä jaksaa olla myös helpompi lähimmäinen.

Lampun henki eli kuinka rentoudutaan kameran ja taskulampun kanssa.

  1. Joonas Raudaskoski :”Kuinka saat rahaa, vaikutusvaltaa ja ystäviä? Menestys, mitä se sitten kellekin tarkoittaa, on yksi ihmiskunnan tavoitelluimmista päämääristä.”

    Henk.koht. olen sitä mieltä, että ihmiskunnan tärkein päämäärä ei ole tavoitella ”rahaa, vaikutusvaltaa ja ystäviä”, vaan se, että jokainen ihminen ymmärtää, että hän on oman itsensä paras ystävä ja hänen on ensin hyväksyttävä ja rakastettava myös omaa minäänsä, että hän pystyy rakastamaan myös samanlaisen ”minän” omaavia lähimmäisiään. Itserakkaudeksi sanottu itsekkyys ei mielestäni ole rakkautta vaan sen puutetta.

  2. Tuula Hölttä, olen kanssasi samaa mieltä, raha ja valta ovat melko huonoja elämän päämääriä. Valitsin tuon lauseen alkuun tavoitellen ironista sävyä. Menestyksen, jota kaikki vaikuttaisimme lopulta tavoittelevan, voidaan määritellä monella tavalla. Yhdelle menestys voi olla rahaa ja valtaa, toiselle hyvää lähimmäisyyttä. Kumpi on parempi, on arvovalinta.

    Blogitekstiä kirjoittaessani mietin, että koko ”menestyksen tavoittelun” asetelma on itsekäs, mutta voi silti palvella hyvää päämäärää. Vaikka se lähtee liikkeelle yksilön jossain määrin itseriittoisesta hyvän tavoittelusta, se voi johtaa lähimmäisyyden kannalta hyviin lopputuloksiin. Tämän Forbesin esimerkki mielestäni jossain määrin osoittaa.

    Se, onko hyvä ja jalo motiivi hyvän tuottamiselle itsessään hyvän tuottamisen edellytys, on jo mielestäni sitten toinen keskustelu. Voi kuitenkin kysyä, missä määrin hyvää tarkoitusta kannattaa raadolliselta ihmiseltä vaatia. Silloin saattaisi paljon hyvää jäädä toteutumatta.

  3. Ei tämä ” juutalainen joulu” -nimitys aivan pielessä ole. Paitsi ajankohdaltaan ja viettotavaltaan hanukka-juhla muistuttaa joulua myös sanomaltaan: talven pimeydessä valo voittaa.

    Siinä, missä juutalaiset viettävät valon juhlaa temppelissä tapahtuneen öljyihmeen vuoksi (temppelissä tarvittava lamppuöljy ei makkabilaissodissa loppunut eikä näin ollen valo sammunut ennen kuin uusi öljy valmistui), me kristityt vietämme valon juhlaa Jeesuksen syntymän johdosta, kun hän ”Maailman Valo” syntyi ihmiseksi.

    Ihmeitä molemmat – järjelle selittämättömät.

Raudaskoski Joona
Raudaskoski Joonahttp://raudaskoski.kuvat.fi
Valtiotieteen ja teologian opiskelija: viestintä ja uskonnonfilosofia. Ongelmia tarkennuksessa, kameralla ja ajatuksilla. Blogissa myöhään heränneitä ajatuksia opiskelijan todellisuudesta. Twitterissä @raudaskoskij