Ongelmana ylösnousemusruumis

Teoloogisissa keskusteluissa käydään kovaa kiistaa ylösnousemusruumiin olemuksesta.

Tämä oli ja ehkä vieläkin on hyvin keskeinen kysymys kristityille joille kuoleman  ja kuolemanpelon voittaminen oli se ydinkysymys.

Protestantit ovat jääneet kiini sovitusoppiin ja vanhurskauttamiseen ja harvoin yritetään kuvata sitä,miten ja missä muodossa se iankaikkisuus johon armon kautta on pelastuttu, vietetään.

Onko iankaikisuusruumis samanlainen atomeista ja molekyyleistä koostuva kokonaisuus kun nykyinen kehomme? Vai onko ylösnousemusruumiimme hengellinen tai peräti henki?

Loogisesti ottaen ylösnousemus ruumiimme i ole se sama jossa olemme eläneet. Jokainen atomi ja molekyyli on miljoonien vuosien takaista lainatavaraa ollen rakennuspalikkana monissa miljoonissa luonnon kappaleissa sekä ennen syntymäämme että syntymämme jälkeen. Jos elämme normaalit 70 raamatullista vuotta ,niin valtaosa kehomme molekyyleistä on sekä tullut että mennyt useampaan kertaan. Kehomme on vain näennäisesti pysyvä rakennelma.

Siis kehomme ei voi toistua ylösnousemuksessa, koska miljoonat ja miljoonat kilpailevat samoista atomeista ja molekyyleistä.Ylösnousemusruumiin on siis kirjaimellisesti oltava uusi luomus jos se  olemukseltaan koostuu näkyvän maailman rakeenuspalikoista. Ongelmana on Jeesuksen malli  näkyvänä ja kosketeltavissa olevana kehona elämän siihen jättämien arpien myötä. Onko se esimerkki mitä tuleman pitää vai oliko hän ainutlaatuinen tässäkin?

Hän jopa nousi sananmukaisesti ylös taivaisiin opetuslasten nähden.Siis mihin ja minne? Jossain ylhäällä on siis paikka,taivas ,johon meidät nostetaan?

No , jos Paavaliin on uskomista ,niin kasteen kautta  me tulimme yhdeksi (mysteeriseksi ?)ruumiiksi  Kristuksen kanssa. Näkemys, jota harvemmin saarnataan.Olemme sitä yhtä ruumista Kristuksessa kuolemassakin. Korintolaiskirje kertoo tästä pitkästi.

Miksi tämä selitys ei kelpaa ? Onko tarpeemme säilyttää yksilöllinen identiteettimme niin suuri, että emme halua ymmärtää sitä vapautusta minkä vaihtoehto antaa ? Siis sitä, että olemuksemme yhtyy kaikkeuden Luojaan ollen osana taivaallisesta kokonaisuudesta.

Elämä joka meissä elää , lähti kerran liikkeelle yhdestä solusta ja olemme kaikki osallisia samasta elämästä ollen sen viestinkantajia. Me ylläpdämme elämää kehossamme yhdessä luomakunnan elämän moninaisuuden kanssa. Vaikka me kuolemme ,niin elämä jatkuu jälkeläisissämme.Vanhempina olemme täyttäneet yhden elämään kuluvan tehtävän.

On hyvä muistaa että olemme myöskin elämänsanoman viestikantajia ja ylläpitäjiä ja meillä voi olla lukemattomia hengellisiä lapsia jos oikein olemme aikamme viettäneet.

Aikojen lopussa tämä elämä loppuu ja parhaan uskomme mukaan olemme ehkä palaneet elämän alkuperäiseen yhteyteen sen luojan kanssa.

Yhteys Kristukseen merkitsee henkilökohtaisen identiteetin muuttumisen yhteiseksi ja lopulta yhdeksi identiteetiksi Kristuksessa.Tämä on kapinaa herättävä asia. Mutta tässä kuoleminen (identiteetin kuoleminen) on uuden elämän siemen.

Lupaus uskoville on se, että hän elää, kuolee ja nousee ylös kuolleista yhdessä Kristuksen kanssa.Tämä on mysteerio joka on niille tietona ja haasteena uskottu jotka ovat valmiit luopumaan itsestään suuremman asian hyväksi.

39 kommenttia

  • Lauri Frosti sanoo:

    Ovatko kadotukseen tuomitut helvetissä henkinä/sieluina vai onko heillä(kin) fyysiseksi käsitettävä ruumis? Jos, niin onko heillä samanlainen ylösnousemusruumis, jollainen Kristuksellakin on esikoisena ylösnousseiden joukossa? Kärsiikö tuo ylösnousemusruumis iankaikkisesti kadotuksessa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Niin, kukapa tuohon osaa vastata ? Voi spekuloida että se on kadotus jos on tuomittu olemaan ilman ylösnousemusruumista koska ei ole kristusyhteydessä. Millaista sellainen eksistenssi sitten on vai onko sitä lainkaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hirn. ”Miksi tämä selitys ei kelpaa ? Onko tarpeemme säilyttää yksilöllinen identiteettimme niin suuri, että emme halua ymmärtää sitä vapautusta minkä vaihtoehto antaa ? Siis sitä, että olemuksemme yhtyy kaikkeuden Luojaan ollen osana taivaallisesta kokonaisuudesta.”

      Idän uskonnoissahan ihmisen persoonaallisuus ja minuus on kaikkien ongelmien äiti. Niinpä siitä on päästävä eroon, ja siksi Atman sulautuu Brahmaniin, vaivutaan Nirvanaan ja koetaan samadhi, jossa yksilöllisyys katoaa yhdyttäessä maailman Henkeen jne.

      Kristillisyys kyllä eri lailla korostaa ihmisen persoonallisuutta ja ruumiillisuutta myös iankaikkisuudessa. Kun kerran uskomme tällaisia juttuja, minusta yksityiskohdat kannattaa jättää Herran hoidettavaksi. Ei meistä taida olla häntä auttamaan. Minä vanhenevan aihmisenä ajattelen, että kuollaan nyt ensin rauhassa. Sitenhän kaikki tällainen selkenee, kun ”usko muuttuu näkemiseksi”. Nyt ”näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, lopulta kasvoista kasvoihin,,,,, 1 Kor 13:12. Nyt saammekin monista asioista tyytyä aavistuksiin, kaipaukseen ja toiveisiin. Tämä maanpäällinen elämä minulle on kuin iankaikkisuuden odotushuone, ”hetkisen kestävä kevyt ahdistus”, 2 Kor 4:17. Ajattelen, että nyt meidän ei tarvitsekaan tietää kovin paljon tällaisista asioista, mutta on hyvä, jos sydämemme pysyy rauhassa ja levossa. Kuoleman suhteen ei ole tarkoitus, että meissä uskovissa on pelkoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Taisi olla Henry Ford kun sanoi aikoinaan ”Näkymättömään hyvään työhön meillä ei ole varaa” ja niin tämä välineiden maailma on täynnä roinaa, roskaa ja sälää, jolla ei ole muuta merkitystä kuin kasvattaa taloudellisen tuottavuuden ylivaltaa keinoja kaihtamatta, mutta ”todellisuus sen takaa puuttuu”.

    Yhteys Jumalaan ”ei arvotu kysynnän ja tarjonnan mukaan” kuten miltei kaikki muu on tällä välineiden maailman Telluksella jo saatukin vallankäyttäjien toimesta ”arvottumaan”.

    Välineiden maailman vallankäyttäjät, tervemenoa takaisin sinne, mistä olette tulleetkin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korybantit

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Loogisesti ottaen ei ylönousemusruumiimme todellakaan ole se ‘telttamaja’ tai kotelo missä olemme ajallisen elämämme eläneet. Jo pelkästään 1. Korintolaiskirjeen 15 luku ja sen jakeet 50-53, kertovat ymmärrettävästi, tyhjentävästi uskovan osan tämän ajallisen jälkeen:

    50 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.

    51 Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,

    52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.

    53 Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

    Tässä Paavalin kirjeessä tiivistyy koko ihmisenä oleminen. Kotelolle, telttamajalle, atomeille on varattu vain aika. Sitten me muutumme, eli karistelemme kaiken epäolennaisen ja uskova muuttuu Hänen kaltaisekseen. Uskomaton karistelee samat luodut elementit ja muuttuu kestämään ikuista eroa Jeesuksesta. Sitä Raamattu kuvaa monella tavalla ja kutsuu esimerkiksi helvetiksi, missä mikään henkinen ja ruumiillinen tuska saa lohdutusta saatikka, että se lakkaisi, poistuisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Mielenkiintoisen aiheen olet Markku Hirn poiminut. Ja samalla myös naulannut keskustelun jatkon tukevasti Raamattuun. Lienee nimittäin ainoa luotettava tietolähde, josta ylösnousemusruumiin laatua voidaan arvioida.

    Totesit, että nykyinen liharuumiimme ”on vain näennäisesti pysyvä rakennelma”. Olen täysin samaa mieltä. Solujen uudistumisvauhti toki vaihtelee, mutta yksikään atomi niissä ei ole sama läpi nykyisen elämämme. Ylösnousemus ei siis tarvitse sitä materiaa, josta nykyinen tomumajamme koostuu.

    Reijo Mänttäri viittasi 1.Korinttilaiskirjeen 15. lukuun, joka on suoranainen tietopaketti plogistin esille ottamaan aiheeseen. Jatkan saman tietoläteen käyttöä.

    Jakeessa 35 esitetään kysymys: ”Millä tavoin kuolleet heräjävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat?”

    Paavali vastaa aluksi, että ylösnousemus koskee tietenkin vain kuolleita, eiväthän elossa olevat mitään henkiin herättämistä tarvitse: ”Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole! Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä tahansa.”

    Tämä nykyinen lihaa ja verta oleva ruumiimme on siis kuin siemenperuna, jota ei sellaisenaan hyödynnetä jatkossa. Uudet perunat ovat saaneet elämän lahjan tuolta maahan laitetulta, ylösnousemuksessa elämä tulee suoraan Jumalalta.

    Raamattu kertoo edelleen ylösnousemusprosessista: ”Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren. ” Millaisia ”varsia” sitten Tekijällämme on tarjota? Tasan kahta eri laatua:

    ”Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.”

    Raamatussa on kerrottu ylösnoumustapahtumia, joista tunnetuimmat koskevat Jeesuksen kuolleista herättämiä. Kaikissa niissä ylösnousemusruumis oli laatua ”maallinen ruumis”. Ja kyllähän lämpimissä olosuhteissa ”neljättä päivää” elottomana ollut Lasarus tarvitsikin ”uuden varren”, entinen ei olisi tuonut häntä haudasta ulos.

    Olisikohan tuossa Lasaruksen haudasta uloskävelyssä eräänlainen prototyyppi siitä laajamittaisesta ”maallisten ruumiiden” ylösnousemuksesta, johon Lasaruksen sisko uskoi: ”Tiedän kyllä, että hän nousee viimeisenä päivänä, ylösnousemuksessa.” (Joh11:24) Tai josta Jesaja profetoi: ”Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään. ””(Jes26:19)

    Paavali mainitsee kuitenkin myös toisenlaisen ”varren”, jonka Jumala voi ylösnousemuksessa antaa. Reijo tuossa siteerasikin jakeita 50-53. Olen Reijon kanssa samaa mieltä siitä, että ne ”todellakin kertovat ymmärrettävästi, tyhjentävästi uskovan osan tämän ajallisen jälkeen”. Kun puhutaan ylösnousemuksesta taivaaseen, sen ”taivaallisen varren” saamisesta.

    Plogin otsikkona oli ”Ongelmana ylösnousemusruumis”. Olen sitä mieltä, ettei Raamatun perusteella ylösnousemusruumis ole mikään ongelma. Mutta jos ajatellaan sitä konkreettista prosessia, jolla Kaikkivaltias nuo kaksi erilaista elämänmallia ylösnousemuskessa tuottaa, se on takuulla meidän ymmärryksellemme ongelma. Ja ratkaisematonta laatua, luulisin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Rauli Toivonen. ”Plogin otsikkona oli ”Ongelmana ylösnousemusruumis”. Olen sitä mieltä, ettei Raamatun perusteella ylösnousemusruumis ole mikään ongelma. Mutta jos ajatellaan sitä konkreettista prosessia, jolla Kaikkivaltias nuo kaksi erilaista elämänmallia ylösnousemuskessa tuottaa, se on takuulla meidän ymmärryksellemme ongelma. Ja ratkaisematonta laatua, luulisin”.

      Minustakin ylösnousemusruumis on enemmän mahdollisuus kuin ongelma. Itse ajattelen taivasta vaikkapa Disneyn piirroselekuvan Lumikin ja seitsemän kääpiön kautta. Kaikki kääpiöthän ovat erilaisia persoonallisuuksia, ja sellaisenaan ihan mukavia. Mielelläni ajattelen, että persoonallisuutemme on iankaikkisuudessa parhaimmillaan, ja että jopa tämän elämän luonteenmuokkausopetukset jotenkin olisivat iankaikkisia, siis Jumalan valtakunnan juttuja.

      Minun seurakunta ei kovasti tarjoa minulle mahdollisuuksia tehdä sellaista mikä on ollut kutsumustyöni. Minulle parasta antia siellä onkin kaunis hautausmaa. Siellä jokaisen jalat sojottavat oikeaan suuntaan ylösnousemuksen aamua ajatellen. Pidän tästä kovasti, ja mielelläni ajattelen päätyväni niihin multiin.

      Sitten pidän kovasti Fil 3:20-21 ” Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itselleen alamaiseksi”. Tässä aivan ilmeisesti kuvataan Kor 1: 15 luvun kuvaamaa tapahtumaa. Minä mielelläni ajattelen nykyisen ruumiini ja ylösnousemusruumiin yhtäläisyyttä.

      Tällaisissa asioissa minusta voimme myös antaa hengellisen mielikuvituksen toimia. On myös hauska ajatella itse taivaallisia toimia, pelkkää haroun soittoa vai hallitsemista kristuksen kanssa luovissa prosesseissa ilman synnin rajoituksia?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Bror Osvald Nyman sanoo:

    Tuntuu siltä, että tässä blogissa on saavutettu yhteisymmärrys siitä, että kuolemassa me menetämme kaiken sen mitä me olemme olleet. Kun näin on niin eikö tilanne ole aivan sama kuin se, että kuoleman jälkeen meitä ei enää ole olemassa. Mitä lohtua tämä tällainen antaa ihmiselle joka yrittää elää tässä maailmassa niiden ominaisuuksiensa ja kykyjensä mukaan mitä hänelle on siunaantunut. Elää miten elää niin lopputulos on se, että mitään toivoa ei ole. Kaikki on ollut turhaa.

    Ei kai se näin voi mennä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Kyllähän tässä jatkuvuuttakin tuli pohdiskeltua. Eiköhän uskovan iankaikkisuus ole aika luova olotila.

      ”Mielelläni ajattelen, että persoonallisuutemme on iankaikkisuudessa parhaimmillaan, ja että jopa tämän elämän luonteenmuokkausopetukset jotenkin olisivat iankaikkisia, siis Jumalan valtakunnan juttuja.

      Tällaisissa asioissa minusta voimme myös antaa hengellisen mielikuvituksen toimia. On myös hauska ajatella itse taivaallisia toimia, pelkkää harpun soittoa vai hallitsemista kristuksen kanssa luovissa prosesseissa ilman synnin rajoituksia?”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Ei toki menekään.

      Tämän blogin keskustelussa on tarkasteltu ylösnousmusruumiin olemusta. Kiinniti huomion merkittävään ja oleellisesti asiaan liittyvään: Kuinka meidän nykyisille mieltymyksillemme, muistoillemme ja muulle persoonallisuudellemme käy ylösnousemuksessa? Mitä merkitystä todellakaan on sellaisella ylösnousemuksella, jonka kohde on aiemmasta identiteetistään täysin irrallaan!

      Lasaruksen tapauskertomuksessa todetaan hänen sisartensa lähestyneen Jeesusta ilmoituksella ”Herra, katso, se, joka on sinulle rakas, sairastaa”(Joh11:3). On varsin ilmeistä, että Lasarus ja Jeesus olivat vähntään yhtä rakkaita toisilleen myös Lasaruksen herättyä kuolleista. Uudelleen luotuun aivokoneistoon epäilemättä oli tallennettu aiemmat muistikuvat.

      Kun Jeesus herätti Jairuksen tyttären, Raamattu kertoo, että ”tytön vanhemmat olivat hämmästyksestä suunniltaan”. (Lu8:56) Tuskin riemua olisi piisannut, jos tytär olisi kysynyt vanhemmat nähdessään: ”Keitäs te olette?”

      Myös kolmannessa Jeesuksen kuolleen herättämistilanteessa lähiomainen oli tervehtimässä ”unesta” herätettyä. (Lu7:11-15) Nainin lesken ainoa poika tietenkin tunnisti oman äitinsä.

      Raamattu kertoo, että kuolleista herätetty Jeesus itse sai ”taivaallisen ruumiin”. Meitä opetetaan, että ”viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki”(1.Ko15:40,45)

      Lienee selvää, ettei Jeesus ollut unohtanut ihmisenä viettämäänsä reilua 30 vuotta. Itse asiassa ihmiselämä koitui hänelle opiksi, kertoo Raamattu: ”Ihmiselämänsä päivinä Jeesus…joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.”(Hepr5:7-10)

      ”Esikoisena” kuolleista herätetty Jeesus Kristus on paras esimerkki siitä, ettei ole suinkaan hukkaan heitettyä ”yrittää elää tässä maailmassa niiden ominaisuuksiensa ja kykyjensä mukaan mitä hänelle on siunaantunut”. Tietenkin edellyttäen, että kykyjä pyritään käyttämään Kaikkivaltiaan antamien ohjeiden suuntaan – Kristuksen esimerkin mukaisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Rauli, Kun Raamattu puhuu ylösnousemusruumiista, se tarkoittaa Ylös Taivaaseen nousevaa ja sinne kelpaavaa ‘ruumista’. Jeesus, Lasarus, lesken poika, jne, heräsivät kuolleista maalliseen ruumiiseensa. Vain se oli mahdollista, koska kukaan ei ennen Jeesusta ole noussut taivaaseen, eikä ole noussut Jeesuksen jälkeenkään. Se, mikä ei ollut eikä ole vielä mahdollista, on taivaaseen pääsy. Vasta, kun Jeesus tulee pilvissä ja Kristuksessa kuolleet kohtaavat Hänet ynnä ne, jotka ajallista kuolemaa kokematta, nousevat yhdessä kuolleista herätettyjen kanssa “tuuliin ja pilviin”. Tämä joukko pilvissä kohtaa Jeesuksen, koska he ovat pesty Jeesuksen verellä ja näin tehty täydelliseksi, vailla lihaa ja verta, eli katoavaisuutta, joka ei voi periä Jumalan valtakuntaa (1. Kor. 15:50). Mistään katoavasta ei kasva vartta taivaalliseen, vt. vertauksesi siemenperunasta. Vain uudestisyntynyt henkemme kestää taivaan kirkkauden.

    Kun Jeesus kohotettiin ylös opetuslasten nähden, hän oli ensimmäinen ihminen, joka hänkin, muuttui, niinkuin uudestisyntynyt ihminenkin muuttuu ylösnousemuksessa, vt. 1. Kor.15:51,52, “… me muutumme”.

    Kun olen keskustellut muslimien kanssa, niin hekin viittaavat Raamattuun ja ovat kanssani samaa mieltä. Samoin myötäilevät mormoonit, kun Jeesuksesta on kyse. Kuitenkin näillä kummallakin uskomuksella on erilainen Jeesus niinkuin on Jehovalaisillakin (Mikael). On myös tärkeää ottaa huomioon helvetti, joka on valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen ja jossa, erossa Jeesuksesta, uskomattomat, jumalattomat viettävät ikuisuuden.

    Otin nämä kaksi keskeistä asiaa Raamatusta, jotka laistetaan Vartiotornin ohjeitten mukaan ja selitetään Jeesus pois Jumalasta. Ei uskota, että Isä ja minä olemme yksi, Joh. 10:30, “.. esmen heis”. Jos Jeesuksen jumaluus (yksi Isän kanssa) ja helvetti ei ole niinkuin Raamattun sen sanoo, niin ei ole muutakaan, ei ole mitään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marjaana Järvinen sanoo:

    Rauli: ”Tämä nykyinen lihaa ja verta oleva ruumiimme on siis kuin siemenperuna, jota ei sellaisenaan hyödynnetä jatkossa. Uudet perunat ovat saaneet elämän lahjan tuolta maahan laitetulta, ylösnousemuksessa elämä tulee suoraan Jumalalta.”

    Hyvä vertaus. Sillä kuten perunoissa, ylösnousemuksessakaan ihminen ei olisi enää sama kuin alkuperäinen, vaan alkuperäisestä johdettu kopio. Opin mukaan Raulin kopio viilettää ikuisesti paratiisissa, mutta Rauli itse ei.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      i Piet 1:22-23″….te, jotka olette udestisyntuneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta….Kaikki liha on kyin ruoho, ja kaikkisen kauneus kuin ruohon kukkanen, ruoho kuivuu, ja kukanen varisee, mutta herran sana pysyy iankaikkisesti”.

      Kun uudestisynnyin, vataanotin , Kristuksen, Jumalan Sanana /siemenen. MInuun tuli iankaikkisuus. Tästä eteenpäin olen taivastiellä. Kyllä se olen nimenomaan minä, joka nyt on pelastunut iankaikkiseen yhteyteen Kristuksen kanssa. Olen siis Kristuksessa. Nyt kun kuolen, Kuolen Kristuksessa, eli en oikeastaan kuole, vaan ruumiini kuolee, ja kuopataan. Itse pysyn Krisuksessa iankaikkisesti.

      Kun Jeesus kuoli, Jerusalemissa monia poisnukkuneita pyhiä nousi haudoistaan ja he ilmestyivät monille ruumiillisessa hamossa. Tämä ”profetia” nspiroi minua uskomaan ruumiiden ylösnousemiseen jopa haudoista.

      Oli miten oli, en olisi oikein tyytyväinen pelastukseen, jos en tietäisi, että kun olen pelastunut, se olen juuri minä, joka elän iankaikkisesti. Sitten yksityiskohtaisesti miten tämä toimii, on kyllä Herran asia. En usko, että se on mikään ongelma Hänelle.

      Kristillisyydessä kyllä ruumiillisuus on tärkeä. Tulihan Jeesuskin ihmiseksi, ja sovitti syntimme ruumiissaan. Kristillinen hengellisyys ei ole samanlaista kuin gnostilainen tai kreikalainen, jossa mieluiten kohotaan ruumiin yläpuolelle hengen svääreihin. Meillä ruumis on Pyhän Hengen temppeli, ja suhtautuminen kehoomme on myönteinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Osuit naulan kantaan kirjoittaessasi, että ”Raulin kopio viilettää ikuisesti paratiisissa.” Hienoa, jos niin käy. Sitä kohti ollaan menossa.

      Biljoonat soluni ovat itse asiassa lähes kaikki kopioita niistä rakennusosista, jotka pitivät minua kasassa vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Ja sellainen kopio se sinäkin olet.

      Omalta kohdaltani voin kertoa, että oma kopioni on jonkin verran huonompi kuin se kymmenen vuoden takainen Rauli oli. Ylösnousemusruumiisssa on Raamatun mukaan se myönteinen piirre, että tuossa kopiossa asiat on laitettu kuntoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Mänttäri: ”On myös tärkeää ottaa huomioon helvetti, joka on valmistettu Perkeleelle ja hänen enkeleilleen ja jossa, erossa Jeesuksesta, uskomattomat, jumalattomat viettävät ikuisuuden.” Voitko kertoa, miten kukaan voi joutua helvettiin, kun sen tuli on sammunut noin 1900 vuotta sitten? Entä missä kerrotaan, että jumalattomat viettävät ikuisuuden helvetissä? Helluntailaisten opissa mennään railakkaasti yli kirjoitetun. Ei edes katolinen oppi ole yhtä julma kuin Mänttärin. Tämä varmaan johtuu siitä, että katolisuudessa tunnetaan pyhät tekstit, joten ei kehdata tulkita niin yli kirjoitetun kuin mistä Mänttäri antoi esimerkin.

    Muistan, miten helluntailaisaikoinani järjestettiin lapsille helvettikävely. Touhu on ollut välillä sairasta. Varmaan johtuu siitä, että perushellari rakastaa helvettiä, kun hänelle uskotellaan, että hän pelastuu, mutta ei-uskova, joka ei ota vastaan hellarin tyrkyttämää ”elämää” joutuu helvettiin.

    Mitä tulee ylösnousemisruumiiseen, niin liittyisikö tämä mitenkään asiaan:

    ”Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.”

    Miksi hiukset ovat luetut Jos on hiukset luettu, niin varmaan paljon muutakin. Miksi?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Erinomainen poiminta Tapiolta Raamatun sanaan viitaten: ”Jos on hiukset luettu, niin varmaan paljon muutakin.”

      Kaikkivaltialla on epäilemättä rajattoman kapasiteetin omaava kiintolevy, joka sisältää hiusten lukumäärän lisäksi informaation meidän identiteettiimme. Niinpä Hän voi yhdellä klikkauksella palauttaa ylösnousmusruumiiseen myös sen henkisen ja hengellisen sisällön.

      Mutta tuo ”helvettikävely” ei liene kaikkein oleellisinta silloin, kun keskustelemme aiheesta ylösnousemusruumis ja se olemus? Eiköhän pysytä vaan tiukemmin otsikossa ilman negatiivisia puheeenvuoroja toinen toisistamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Vaikutttaa siltä, että kaikki Raamatun sanaan uskovat kommentoijat ovat yhtä mieltä siitä, että ylösnousemuksessa toteutuu seuraava analogia: ”Kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen.”(1.Ko15:37). Samoja aineksia ei ole meissä ylösnousemuksen jälkeen.

    Lienee myös selvää kaikille, että ylösnoussut tunnistaa itsensä ja persoonallisuutensa, hän säilyttää ylösnousemuksessa identitettinsä. Muutenhan Brorin tekemän johtopäätöksen mukaan ”Mitä lohtua tämä tällainen (ylösnousemus) antaa ihmiselle?”

    Reijo vierasti sitä, että ylösnousemusruumis voisi olla ”lihaa ja verta”. Mutta näin kuitenkin oli kaikissa niissä tapauksissa, joita Raamatun aikana tapahtui, eikös vain? Jeesuksen omaa ylösnousemusta lukuunottamatta. Hänen ylösnousemusruumistaan kuvaillaan Raamatussa, että ”tuli eläväksi tekevä henki. ”(1.Ko15:45) Ja samanlainen ruumis on kaikilla niillä, jotka herätetään taivaaseen: ”Millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset.”(jae 48)

    Reijo on aivan Raamatun linjoilla siinä, että Jeesus oli ensimmäinen ylösnousemusruumiin saanut, joka herätettiin pysyvästi ja taivaaseen. Evankeliumi kertoo tämän suoraan: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.”(Joh3:13) Ja kuten Korinttilaiskirje taivaaseen herättämisjärjestyksen muotoilee: ”jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus”(jae 23)

    Mutta Jeesus viittasi kyllä myös maan päälle tapahtuvaan, hänen muutaman mallikappaleensa laajamittaiseen esiintymiseen: ”Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin”(Joh5:28,29a) Tuo kuolleiden ”esiintuleminen” (kreik. Ekporeuomai ) on jotakin erilaista kuin ihmissilmille näkymätön taivaaseen herättäminen.

    Raamatun heprealaiselta puolelta löytyy myös jotakin, joka kertoo maallista lajia olevasta ylösnousemusruumiista. Job oli saanut Kaikkivaltiaalta tietoa asiasta ja kertoi odotteestaan. Ensin hän kertoo 33. luvussa kuinka nykyisin vanhuus ja sairaus vie meitä ikävään suuntaan: ”Hänen ruumiinsa kuihtuu olemattomiin, kaikki hänen luunsa erottuvat nahkan alta. Hänen tiensä käy hautaa kohden, tuonelan mahdit odottavat häntä.”(Jakeet 21,22)

    Mutta sitten Kaikkivaltias voi todeta: Olen saanut hänestä lunnaat”(jae25) Ja mikä on seuraus? ”Silloin hänen ruumiinsa elpyy, hänestä tulee yhtä uljas kuin hän oli nuoruutensa päivinä”, kerrotaan jakeessa 25 ylösnousemusruumista kuvaillen.

    Vastaavalla tavallahan noissa Jeesuksen suorittamissa henkiin herättämisissä kävi. Lasaruksen mädäntyneet solut toimivat jälleen moitteettomasti, kuumeesta ei ollut enää tietoakaan. Ei Jeesus herättänyt mallikappaleitaan minään ”puolikuolleina”, vaikka he tietenkin aikaa myöten kuolivat uudelleen.

    En siis missään tapauksessa halua siis sanoa, ettei uudestisyntynyt ja uskossa kestävä krititty ole ehdolla taivaaseen herätettäväksi. Haluan vain tuoda Raamatusta esille sen toisen ”varren”, josta Korinttilaiskirjeessäkin puhutaan. Myös Danielille annettu lupaus eräänä päivänä toteutuu, kun hänelle luodaan uusi tomumaja: ”Mutta mene sinä siksi kunnes loppu tulee, lepää ja nouse saamaan osasi aikojen lopussa.” (Dan12: 13)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kristinusko on Jeesuksen ylösnousemuksen todistajien uskoa ja siitä uskosta mekin olemme saaneet lahjaksi osamme. Johannes sanoo: ” Vielä ei ole käynyt ilmi mitä meistä tulee? (1.Joh.3.2)

    ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.” Saarn.3:11

    Ilmoita asiaton kommentti