Nyt riittää, törkyturvat!

Helsingin Yliopiston teologisen tiedekunnan esitys myöntää kunniatohtorin arvo ruotsalaiselle ympäristöaktivisti Greta Thunbergille on herättänyt raivoisan keskustelun niin kirkollisilla kuin maallisillakin keskustelupalstoilla.

Kerta ei ole toki ensimmäinen eikä sekään, että keskustelu on hetkessä kiihtynyt ylikierroksille. Ja kuten näissä turbovaihteella käyvissä keskusteluissa yleensä, on siirrytty henkilökohtaisuuksiin, vähättelyyn, ylimielisyyteen, nälvimiseen, tahalliseen ja tahattomaan väärinymmärtämiseen, puhtaaseen tietämättömyyteen.

Pitkäaikainen kollegani, suuresti arvostamani toimittaja Sirkku Nyström kirjoitti 14.3. Aikakauslehti Vartijaan artikkelin, jonka hän oli otsikoinut Miksi sietää sietämätöntä köytöstä? Tuossa jutussa hän kuvasi nykyistä niin herkästi syttyvää kirkollista nettiraivoa ja kielenkäyttöä näin:

”Olen sitä mieltä, ettei meidän kilttien kirkon ihmisten tarvitse ottaa vastaan kaikkea kuvotusta, minkä vihaa täynnä olevat ihmiset haluavat päällemme kaataa.”

Olen seurannut Greta Thunbergin kunniatohtoriuudesta käytävää keskustelua nyt muutamalla areenalla. Tunnistan Sirkun kuvaaman asetelman. Olen samaa mieltä: on tullut aika tässä ja nyt kieltäytyä ottamasta vastaan sitä kuvotusta, jota monet niin akateemisesti sivistyneet ja teologisesti korkeaoppineet kuin sydämen uskossaan vahvat, teologiasta mitään tietämättömät ja vakaumuksessaan ehdottomat yrittävät päällemme kaataa.

Sirkku kirjoitti myös:

”Ehdotan, että lakataan olemasta huonosti voivan kristikansan roskasanko ja lopetetaan heidän loputon ymmärtämisensä.”

Entisenä kilttinä kirkon ihmisenä olen myös tästä samaa mieltä. On aika lopettaa loputtoman vihapuheen ymmärtäminen ja roskasankona toimiminen. Asioista voidaan olla ja tulee olla eri mieltä. Mutta kaikkea ei todellakaan tarvitse ymmärtää ja sietää.

Joten kaikki te kaikkitietävät rikkiviisaat setämiehet ja räävittömät vanhat naiset ja muut ivalliset mölytoosat, niin jumaluusoppineet kuin jumalattomat, katsokaa peiliin ja kysykää itseltänne, minkälaisia esikuvia te ja kielenkäyttönne olette nuorisollemme.

Ja olkaa hiljaa. Juuri nyt.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Siihen vaientamiseenhan sitä törkypuhetta kai koetetaan käyttää. Tuloksena on kuitenkin entistä kovempi meteli.

Hannu Kuosmanen
Hannu Kuosmanen
Olen eläkkeellä oleva sitoutumaton toimittaja ja tiedotuspäällikkö, aikoinaan Kotimaan uutispäällikkö ja Uuden Suomen kirkollisista vastaava toimittaja. Toisenlaista näkökulmaa tarjosi tiedotuspäällikön työ suomalaisen kuljetusvälineteollisuuden palveluksessa. Nykyisin katselen maailman menoa kaikkien kuplien ulkopuolelta Kehä III:n tuntumasta, josta näkee hyvin joka suuntaan. Kirkon menoja seuraan julkisuuden ja median muodostaman mielikuvan kautta.