Natoon vaan ja ollaan turvassa?

Suomen Natojäsenyyttä tuntuu vaivaavan aikatauluongelmat.

Kun on seesteistä, suurin osa kansalaisista ei kannata jäsenyyttä, koska uskoo, että se lisäisi Venäjän aggressiota ja vaurioittaisi "hyviä suhteita".

Kun on sota lähellä, enemmistö alkaa kannattaa Natoa ja sanoo, että siitä tulee turva.

Luulen, että Nato lisäisi huoltovarmuutta ja aseiden saantia, mutta se ei merkitsisi suurten sotajoukkojen saapumista Suomeen kriisitilanteessa.

En tiedä, mikä olisi viisasta. Mutta uskon, että puhe turvatakuista on aika spekulatiivista. En oikein löydä sellaisia Natosta. Uskon, että Suomi tulisi olemaan melko yksin, joskin vahvan armeijan puolustama, sodassa.

Nyt sitten toivotaan pikaista liittymistä siihen. Oletetaan, että Nato on tosissaan ja puuttuu Ukrainan tilanteeseen. Oletetaan, että Suomi on liittynyt siihen nopealla aikataululla. Tällaisessa tilanteessa Suomi olisi sodassa Venäjän kanssa. Olisiko turvallista?

Kansainvälisen tuen option kannalta on hyvä katsoa historiaa.

Tali-Ihantalan torjuntataistelun tarina on sellainen, että Sortavalan radiotiedustelu sai käsiinsä venäläisen radiosanoman, jossa ilmoitettiin aloitettava hyökkäys. Tämän jälkeen suomalaiset joukot ryhmitettiin torjumaan hyökkäystä ja suunniteltiin aiemman,majuri Jukka Malmivaaran Kusrajärven taisteluun tekemän tykistösuunnitelman pohjalta tykistökeskitys.

Viimemainittu tarkoitti sitä, että 200 putkea osoitettiin ampumaan räjähteitä yhdestä tulenjohdosta käsin venäläisten hyökkäysasemaan. Tulikomentoina olivat Mekka1, Mekka2 ja Mekka3 sekä koko putkiston keskitetyssä tulessa ”Koko Mekka ampukaa”.

”Koko Mekka ampukaa” tarkoitti sitä, että 200 putkea ampuivat samaan pistemaaliin noin hehtaarin kokoiselle alueelle. Tätä sanotaan myös murskaavaksi tuleksi. Keskitys suoritettiin hieman ennen radiotiedustelusta saatua hyökkäyksen ajankohtaa. Hyökkäys pysäytettiin tällä lähtöasemaan.

Paikalla oli myös saksalainen ilmavoimien osasto Kuhlhey. Sen tuki hyökkäykselle oli yksi laivue, johon kuului 40 konetta. Koneet surrasivat edestakaisin alueelle sekä hakemaan ampumatarvikkeita.

Ei ole suinkaan syytä vähätellä tämän lentolaivueen panosta Tali-Ihantalan toiminnassa. Mutta en pitäisi sitä kovinkaan ratkaisevana. Ratkaisu oli tiedustelu ja tykistötuli sekä valmiina ollut suunnitelma.

Kun nykyisin keskustellaan siitä, että Suomen turvallisuutta auttaisi Natojäsenyys, suhtaudun tähän keskusteluun hieman välinpitämättömästi. Voi olla hyvä, voi olla niin ja näin.

Ei ole olemassa Natoarmeijaa. Sen sijaan Natojoukot koostuvat kansallisista joukoista. Niiden käyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Pykälä, jonka mukaan hyökkäys yhtä Natomaata kohtaan on hyökkäys kaikkia niitä kohtaan, ei velvoita yhtään jäsenmaata. Ne saavat omavalintaisesti päättää, auttavatko ne ja missä muodossa hyökkäyksen kohdetta.

Suomella on jo isäntämaasopimus sekä niin Natoyhteensopiva puolustuslaitos, että vain kokardi tarvitsi vaihtaa.

Isäntämaasopimuksen perusteella Nato voi Suomen suostumuksella perustaa Suomen tukikohtia sekä kuljettaa täällä joukkojaan.

Jäsenyys maksaa ja lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että se kriisin syntyessä tuottaisi apua. Historiallisesti ei ole merkkejä siitä, että Suomi olisi kiinnostava avun kohde.

Meillä oli Euroopassa äskettäin Jugoslavian kriisi, joka päättyi lännen pommituksiin. Tämän hetkinen tilanne on mittakaavaltaan toinen. Kukaan ei aidosti toivo tilannetta, jossa Venäjä ja Yhdysvallat alkavat taistella Ukrainasta. Siinä ei kukaan voittaisi. Nato ja EU ovat pikkupeliä tuossa ympäristössä pelaavia.

Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain toiminta tämän hetkisessä Ukrainan tilanteessa on ollut heiveröistä ja viittaa siihen, että on tahdottu suojella itseä sekaantumasta kriisiin.

Eiköhän noin kävisi Suomenkin osalta, jos sota syttyisi.

Huoltovarmuus Naton jäsenenä olisi varmaankin parempi ja myös aseiden ostamisen mahdollisuudet, mutta konkreettinen sotilaallinen apu jäisi luultavasti vähäiseksi. Pari ambulanssia tulisi jostakin ja muutama pataljoona reserviin seikkailunhaluiselle nuorisolle kansainvälisen tuen ilmaisuna.

On syntynyt mielikuva, että Venäjän teurarointi on meidän rajavaltioiden kysymys. Ystävällisiä ja vakuuttavia puheita luonnollisesti katsomossa esiintyy kovinkin.

Fiksuin Natolausunto on mielestäni ollut vitsi: Julistetaan sota Norjalle ja antaudutaan heti seuraavan aamukahvin aikana. Näin olemme tulleet Naton jäseniksi Norjan valloittamana maana.

24 kommenttia

  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Entäpä jos kävisikin niin, että ärsytettynä Venäjän eräs sotilas-tekninen toimenpide Suomen osalta noudattelisi Valko-Venäjän äskettäistä operaatiota Puolan rajalla. Lisäksi, kun muistetaan hallituksen linjaus siitä, että ainakin yksi portti Suomeen on oltava aivan ehdottomasti ammosen selällään, niin mikä estäisi pakolaisten rajanylitystä, mikäli heitä työnnettäisiin yli ”väkisin”? Esimakua tästä saatiin Venäjältä, kuten hyvin muistamme 2015, eikä pakolaisia tarvinnut edes työntää rajan yli. He taisivat tulla tänne ihan mielellään. Ehkä tämäkin ”optio” on hyvä ottaa huomioon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Joona Ojanen sanoo:

    Suomi ei ole sodissa koskaan pärjännyt yksin, apua on aina tarvittu ja viimeksi jouduimme liittoutumaan Hitlerin kanssa saadaksemme apua, joka todellakin tuli tarpeeseen. Jokainen sota on hävitty ja olemme menettäneen mm. silloisen toiseksi suurimman kaupunkimme Viipurin.

    Naton turvatakuita ei ole koskaan testattu ja nato itsessään luo hyökkääjälle tehokkaan pelotteen ja riskinä liian suuren. Itse uskon että Nato joukot, etenkin USA tulisi apuun sillä liittolaisten hylkääminen ja Naton antamien turvatakuiden vesittäminen olisi sille liian iso arvovaltatappio.

    Venäjä on arvaamaton ja vaikka nyt Suomeen ei kohdistuisi välitöntä uhkaa niin tilanne voi muuttua. Putin ei ole vallassa ikuisesti ja emme voi tietää millaisella mielenlaadulla varustettu diktaattori asettuu seuraavaksi Venäjän johtoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Talvisodan taustalla oli Stalinin ja Hitlerin elokuussa 1939 toteuttama etupiirijako sekä silloisen Neuvostoliiton voimistuminen 1930-luvun aikana. Stalin taipui rauhaan, kun alkoi uhkaavasti näyttää siltä, että Neuvostoliitto voisi joutua sotaan länsivaltoja vastaan Saksan rinnalla. Huhtikuun 1940 jälkeen Suomella ei ollut tosiasiallista vaihtoehtoa jommankumman diktaattorin lisäksi eikä Staliniin, ymmärrettävää kyllä, luotettu. Jatkosotaan toki hakeuduttiin mielihyvin ja aktiivisesti, mutta samalla etsittiin nimenomaan turvatakuita Saksalta, kuten Mauno Jokipii osoitti jo 1980-luvulla. Totta kai OLISI voitu alun perinkin valita vaikkapa Viron tie, mutta seurauksetkin olisivat olleet sen mukaiset: eliitin, sotilaiden ja suojeluskuntalaisten kyyditykset Siperiaan, maan liittäminen neuvostokansojen suureen perheeseen sekä pakkokollektivisointi. Ilman omaa puolustustahtoa ja -kykyä ei sotavuosina tietenkään olisi selvitty. Kristillisestä näkökulmasta käsin on joka tapauksessa muistettava, että pelkkä ihmisiin, liittokuntiin ja poliittiseen taitoon turvaaminen ei riitä, jos Jumala unohdetaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Jos Suomi liittyy Natoon ja suomalaiset miehet joutuvat taistelemaan Nato-joukoissa jossakin päin maailmaa kun käsky käy ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Joona Ojanen sanoo:

      Periaatteessa näin koska jokainen puolustaa sitä kenen kimppuun hyökätään. Todellisuudessa ei sillä kukaan ei kaipaa jotain 6kk koulutuksen saaneita varusmiehiä kuolemaan ja luomaan huonoa julkisuutta. Tällaisen tilanteen sattuessa polittinen ja taloudellinen tuki olisi se mitä liittolaiset Suomelta kaipaisivat. Ehkä esimerkiksi Viroon kohdistuneessa hyökkäyksessä, jonkun alueen käyttöä lentokoneiden tukikohtana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Suomen maantieteellinen asema on sellainen, että Suomen sotilaat tarvitaan oman rajamme koskemattomuutta turvaamaan. Mahdollisessa konfliktissa olisimme avun vastaanottajia, ei antajia. Olennaisinta on kuitenkin Naton pelotevaikutus: yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty koko järjestön olemassaolon aikana.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Jos ukrainalaiset saavat nyt pikakäsittelynä Euroopan unionin jäsenyyden, silloin nähdään onko Euroopalla minkäänlaista yhteistä puolustusta.

    Jos on, niin voisi olettaa, että joukkoja lähetetään Ukrainaan. Tästä syystä luulen, että jäsenyys anomus seisoo pöydällä niin kauan kuin sota kestää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Mistä ne Natojoukot tänne saataisiin, jos niitä jossain olisi ?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Mitähän Sauli Niinistö tarkoitti sillä, kun hän sanoi, että päättäjät joutuvat pohtiman myös päätöksen seurauksia? Keskustelussa oli esillä mm. tuore Nato-gallup.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Joona Ojanen sanoo:

      Venäjän ilkeilyä jos Suomi olisi naton jäsen. Ilkeäähän se toiminta on paikkapaikoin ollut vaikka emme ole jäsen ja varmasti panokset kovenisivat sillä rintamalla. Mitään kauppaahan meillä ei juurikaan ole Venäjän kanssa ja potentiaaliakaan siihen ei ole niinkauan kuin Venäjä käyttää kaikki resurssinsa muuhuin kuin maan kehittämiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jorma Hentilä sanoo:

      Rohkenen olettaa, että SN. tarkoitti jotakin enempää, pidemmälle katsovaa kuin vain ilkeilyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Järveläinen sanoo:

    Niinistöllä näyttää mielessään olevan enemmän liikkumavaraa kuin niillä, jotka tulkitsevat Suomen puolustuksen vahvistamista yksiviivaisesti Natojäsenyyden kautta. Toisin kuin osa asiantuntijatulkitsijoista, Niinistö sanoi, että Washingtonin matkassa ei ollut kyse jäsenyysasioista, joskin ovi on auki sinnekinpäin. Ei ollut myöskään kyse erityisasemasta Natossa. Sen sijaan aloitettiin prosessi Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämiseksi ja siinä on mukana myös Ruotsi. Myös Ruotsin pääministerin vierailun aikana ei valmisteltu suoraan Natojäsenyyttä. Ruotsin pääministeri totesi suoraan, että on parempi toimia muuta kautta kuin voimakkaiden julkilausumien avulla. Tämä viritelmä on kiinnostava ja mielestäni sen parempi, mitä kryptisemmin Niinistö puhuu.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Diplomatian taidoista tämä uusi tilanne ei kuitenkaan ole kiinni?

      Pohdin, ollaanko todella sitä mieltä, että NATO uhkaa Venäjää? Uhka voisi olla vain siinä tilanteessa kun mietitään kumpi ehtii aloittamaan ydinsodan ensin?

      Naapurimme päämiehen valheet ovat käsittämättömät. Valhetta jatketaan seuraavalla valheella. Kukaan ei osaa lukea Putinia oikein? Hänet on nyt ahdistettu nurkkaan. Nurkkaan ahdettu on vaarallinen omassa uhossa. Putin kieltää olevansa ansassa. Mitä enemmän hän kieltää totuutta vallitsevasta tilanteesta, sitä vaarallisemmaksi hän käy?

      Vaihtoehtoja on vain yksi, ja sekin huono? Asioita voidaan pyöritellä, ja usein se on viisautta, onko nyt myös? Ovi on auki.

      Ilmoita asiaton kommentti