Naispappeuden vastustaminen elää ja voi hyvin tulevaisuudessakin

Nuoruus ja liberaalius eivät kulje aina käsi kädessä.

Teologian opiskelijoissa on hämmästyttävän ja hälyttävän paljon nuoria miehiä, jotka vastustavat naispappeutta. Vaikka kirkossa pappissukupolvet vaihtuvat, ei vastustajian määrä kuitenkaan merkittävästi vähene vaikka kuvittelisi asian olevan päinvastoin.

Naispappeutta vastustavan nuoren miehen taustalta löytyy usein jokin herätysliike. Kaikki kunnia erilaisille herätysliikkeille ja moniääniselle kansankirkolle, mutta silloin kun kirkon yhteisestä järjestyksestä, virasta ja hallinnosta lähdetään luistamaan, alkaa mantra kansankirkon rikkaasta moniäänisyydestä tuntua diipa-daapalta.

Ulospäin näkyvä sisäinen riitely ja kirkon johdon epämääräiset höttölinjaukset päivänpolttavissa keskusteluissa eivät ainakaan lisää kirkon uskottavuutta ja houkuttelevuutta sellaisen ihmisen silmissä, joka noudattaa Raamattua soveltaen sitä tähän aikaan ja elämään.

Naispappeus on asia, jonka pitäisi olla itsestään selvä modernissa yhteiskunnassa. Valitettavasti se tulee olemaan kirkon sisäinen kiistakapula vielä pitkään tällä menolla.

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Martti,

    En ehdota sen suurempaa kriminalisointia patriarkalisteille ja homofoobikoille kuin rasisteille ja antisemitisteillekään.
    Voimme todennäköisesti luottaa siihen, että patriarkalisteja, homofoobikkoja, antisemitistejä ja rasisteja tulee olemaan jatkossakin kristittyjen keskuudessa. Ja niitä jotka pahoinpitelevät ruumiillisesti lapsiaan. Kaikkiin näihin löytyy niin paljon tukea Raamatusta. Kristinuskon historia todistaa tämän väkevästi.
    Syrjinnän vastaisella työllä voidaan kuitenkin saavuttaa paljon vaikka 100%:sesti syrjinnästä vapaa maailma onkin varmasti utopia. Toivottavasti naisiin ja homoihin kohdistuvan rasismin suhteen toimitaan samalla tavalla kuin muunkin rasismin kanssa. Yhdenvertaisuustyötä, tasa-arvotyötä, syrjinnän vastaista työtä. Kuten esim. KIVA-kouluprojektit (kiusaamisesta vapaa koulu), joiden kautta kiusaamista on saatu merkittävästi vähennettyä (esim. poikani koulussa). Toinen esimerkki on nyt juuri aloitteleva (Plan:in toimeenpanema) vihapuheen vastainen hanke, joka kokoaa paljon eri järjestöjä ja suuntautuu erityisesti nuorille.

  2. Siksipä olisikin tärkeää toistaa, että alla oleva väittämä on väärin, se on yleistävä ja yksipuolisesti leimaava. On siis syrjintää edistävää toistaa seuraavaa valheellista mantraa:
    ” Kirkko muun muassa tukee ja rahoittaa uusien naispappeutta vastustavien ja homofobisten sukupolvien kasvattamista esim. konservatiivisten herätysliikkeiden opistoissa jne.”

    Seuraavaa mantraa ”meillä on suurempiakin ongelmia kuin rasismi; kyllä varmaan löytyy ihan riittävästi niitä, jotka suostuvat tekemään töitä mustien kanssa”, en ole kuullut kertaakaan, joten sitä ei ole varmaan toisteltukaan.
    Ymmärsin kyllä, että Sari viittasi sillä edellisen kommenttini lauseeseen ”Eiköhän niitä miehiä, jotka tekevät yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa, löydy tarpeeksi paljon jatkossakin.” Mutta lausumat eivät ole yhteismitallisia, koska pappisoikeuden vain miehille teologisin perustein sallivat eivät ole rasistisia.

    Tämä rasistikortti vedetään esille liian heppoisin perustein.

  3. Sari,

    kysyn konkreettisia toimenpiteitä. En myöskään puhu lasten enkä naisten pahoinpiteljiöistä, enkä homojen. Puhun minusta ja kaltaisistani, jotka ilmeisesti haluaisit kriminalisoida.

    Jos onnistut ohjelmasi läpiviemisessä, ja naispappeuden ja homoliittojen vastustaminen on kriminalisoitu ja rangaistuksin sanktioitu, kuinka ehdotat yhteiskunnan ja kirkon toimivan, kun me vain itsepintaisesti, julkisesti ja kovaan ääneen sanomme, että ”naispappeus on Jumalan tahdon vastaista” ja että ”homoseksisuhteet ovat synti”?

    Pyydän konkreettista vastausta.

  4. Martti,

    Jatkuvasti löytyy paljonkin ihmisiä jotka, sinua lainatakseni, ”itsepintaisesti, julkisesti ja kovaan ääneen” sanovat rasistisia kannanottoja, enkä ole itse ehdottomassa, että tämä pitäisi kriminalisoida. Paitsi tietyissä tilanteissa (kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai vihapuhe).

    En edelleenkään osaa vastata muutoin kuin edellisessä kommentissani. Tärkeimpiä Konkreettisia toimia myös seksismiä (seksismi=naisiin kohdistuva rasismi) ja homofobiaa kohtaan ovat valistustyö ja tasa-arvo-ja yhdenvertaisuustyö. Tämä olisi tärkeää yhtälailla kirkossa kuin muuallakin yhteiskunnassa.

  5. Sarin logiikkaa käyttäen myös ilmaisu: ”Kirkko muun muassa tukee ja rahoittaa uusien naispappeutta vastustavien ja homofobisten sukupolvien kasvattamista esim. konservatiivisten herätysliikkeiden opistoissa jne.”
    sisältää rasistisen kannanoton väittäessänn että herätysliikkeiden opistoissa kasvatetaan naispappeutta vastustavia ja homofoobikkoja.
    Ilmaisu on rasistinen siksi, että siinä leimataan kaikki herätysliikkeiden opistot tavalla, mikä ei ole totta vaan vääristelyä. Näin toimitaan rasistisesti eli syrjivästi yhtä ihmisryhmää eli kirkon herätysliikkeisiin kuuluvia kohtaan.
    Väite, että kirkon herätysliikkeiden opistoissa kasvatetaan naisten vihaajia ja homofoobikkoja vaatii kyllä selkeät perustelut opintosuunnitelmineen ja teksteineen. Se on samassa sarjassa sen väitteen kanssa, että ko. herätysliikkeiden lähetystyöntekijät syrjivät kentillä naisia, mutta ei esitetä yhtään todistusainesta väitteen perusteluksi ja väitteen perusteella järjestöjen lähetysmäärärahat tulee ottaa pois.

  6. Kiitos Johannalle hyvästä avauksesta!

    Juha Heinilän kommenttiinsa liittämä ponsi on nähdäkseni oiva esimerkki kirkon höttölinjauksista.

    Ei siis ihme, että:
    ”Työhyvinvointi koetaan kirkossa haasteena. Erityisesti tärkeänä kirkossa pidetään työelämän ja perheen yhteensovittamista, työkyvyn ylläpitämistä ja ammatillisen osaamisen edistämistä.” (evl.fi, kirkko työnantajana)

    Kirkko on työpaikka siinä missä mikä tahansa virasto tai laitos. Työpaikkakiusaamista esiintyy varmasti jokaisessa työyhteisössä, mutta minun on vaikea kuvitella, että esimerkiksi valtion virastoissa kieltäydyttäisiin yhteistyöstä sukupuolen perusteella – tai että sellaista edes pidettäisiin soveliaana.

    Naispapeilta vaaditaan usein poikkeuksellista rohkeutta ja omanarvontuntoa, jotta työskentely vanhoillisessa ympäristössä sujuisi kitkatta. Kuitenkin ammattikunta on saanut siunauksensa kirkolta, joten pulinat pois.

  7. Sari, katson, että todistajavastuu on sinulla, koska sinä väitit, että herätysliikkeiden opistoissa kasvatetaan naisiin vihamielisesti suhtautuvia ja homofoobikkoja ja olet edelleen sitä mieltä ilman minkäänlaisia todisteita siitä, miten ja missä näin tapahtuu.
    Mielestäni heiluttelet myös rasistikorttia uusin. itsemääritellyin perustein.
    Martti sanoi: ”kun me vain itsepintaisesti, julkisesti ja kovaan ääneen sanomme, että ”naispappeus on Jumalan tahdon vastaista” ja että ”homoseksisuhteet ovat synti”?”
    Sari vastasi: ”Jatkuvasti löytyy paljonkin ihmisiä jotka, sinua lainatakseni, ”itsepintaisesti, julkisesti ja kovaan ääneen” sanovat rasistisia kannanottoja”.
    Ts. Sarin mielestä ”naispappeus on Jumalan tahdon vastaista” ja että ”homoseksisuhteet ovat synti” ovat rasisitisia kannanottoja.
    Milloin Raamattuun perustuvat käsitykset ovat muuttuneet rasistisiksi kannanotoiksi? Sehän tarkoittaa, että Raamattu on rasistinen kirja?

Kirjoittaja