Mutta mihin katosivat miehet?

Lukijani.

Raamattu heijastaa aina oman aikansa käsityksiä. Mistä siis kertoo se, että moni mies on kadonnut takavasemmalle vuoden 1992 käännöksen (KR92) myötä?

Vuoden 1938 käännöstä (KR38) pidetään uskollisena alkukielen ilmaisuille. Joihinkin kohtiin on silti lisätty sanoja, jotka aikoinaan auttoivat ymmärtämistä. Niinpä ilmaus ”usko ei ole joka miehen” (2. Tess. 3:2) on voitu käsittää jokamiehenoikeuksien tapaan eikä sukupuoleen sidottuna asiana.

Nykysuomi suosii sensitiivisyyttä. Lakimies on muuttunut juristiksi ja lehtimies journalistiksi. Siksi miehinen ilmaus on nyt poissa ja tilalle on tullut alkukielen tapaan neutraali ”kaikkihan eivät usko”.

Myöskään Jeesuksen ristintielllä ei enää korosteta miestä. Kyreneläinen Simon oli KR38 mukaan ”ohikulkeva mies” (Mark. 15:21). Simonista kerrotaan samassa jakeessa, että hän on ”Aleksandroksen ja Rufuksen isä”. Siksi riittää, että KR92 kuvaa hänet kreikan mukaisesti vain ”ohikulkijaksi”.

Filippiläiskirje osoittaa, mihin johtaa, kun jokin sana voi olla sekä erisnimi että yleisnimi. Aivan kuten meillä voidaan juhannuksen alla juhlia niin Aattoa kuin aattoa. KR38 puhuttelee Paavalin iestoveria nimellä Synsygus ja selittää alaviitteessä, että nimi merkitsee ”apumies” (Fil. 4:3). KR92 tulkitsee, että kyseessä on nimetön ”työtoveri”. Samalla tosin hämärtyy se, että muista ”työtovereistaan” Paavali käytti sanaa ’synergos’.

Henkilönnimiä on tulkittu myös roomalaiskirjettä suomennettaessa. Silloin, kun pappiskutsumus oli vain miesten asia, Paavali lähetti tervehdyksen Juniaalle (Room. 16:7, KR38). Vuonna 1992 palattiin ikivanhaan tulkintaan ja niin terveisiä saakin Junia. Alaviitteessä tosin mainitaan, että naisennimen Junia sijaan kysymys voi olla miehennimestä Junias.

Luukkaan kuvaus Ihmisen Pojan päivästä on muuttunut melkoisesti. Vanhan kirkkoraamatun mukaan ”sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella” (Luuk. 17:34). Jae 36 puuttuu. KR92 ei kerro, ketkä kaksi vuoteella ovat. Jakeen 36 mukaan kaksi miestä on pellolla.

Sanat jakeissa 34 ja 36 ovat kreikan kielessä aivan samoja. Miesten pitäisi kai näkyä tai puuttua sekä vuoteesta että pellolta! Pelastumiseen asia ei vaikuta: joka tapauksessa vain toinen ”korjataan talteen” / ”otetaan” ja toinen ”jätetään”.

Yllätyitkö Sinä?

Sinun

Harmaa rovasti

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Kerrohan Riitta yksikin asia missä ihmiset maailmassa taikka pienemmissä ympyröissä ovat yksimielisiä. Elämämme jatkuu kaikkialla ihmisten enemmistön päätöksien, ratkaisujen, pohjalta.

      Tietoisuus maallisen elämän päättymisestä on poikkeus säännöstä.

  1. Ihan sama, mistä nippelikäytännöstä Vatikaanissa kiistellään, sillä kirkko ei voi muuttaa yhtäkään kiveen hakattua dogmiaan. Mikäli tehtäisiin muutos edellisten paavien päättämiin asioihin, niin myönnettäisiin heidän erehtyneen. Katolisen opin mukaan paavi Jumalan sijaisena ei voi erehtyä. Mikäli erehtyminen on mahdollista, koko katolinen korttitalo sortuu.

    Uuden paavin kädet on edeltäjien kautta sidottu. Mutta ei se estä antamasta median kautta kuvaa, että katolinen kirkko muuttuu, odottakaa vain.

    Jesuiitta paaviksi oli nerokas veto Vatikaanilta.

    • Osa muutoksista selittyy varmasti kielen kehittymisellä. Mutta tavallaan on tärkeää ryhtyä yhdessä pohtimaan tätä miesten ”katoamistemppua”.

    • Huomasin juuri, että kieli on muuttunut miehiä korostamattomaksi myös tänään 5.11. vietettävän päivän osalta. Vanha kansa muistaa, että nimi oli ennen pyhäinmiestenpäivä. Nyt siis pyhäinpäivä.

  2. Kiitos harmaa rovasti yllättämisestä. Varsinkin tuo Lu17:34 on mielenkiintoinen. Jakeen 36 uudelleen ottamisen syyt olisi mukava kuulla, jaehan ei todellakaan esiinny vanhoissa käsikirjoituksissa, kuten KR92 kyllä toteaakin.

    En saanut alkutekstistä syitä mies-sanan käyttöön, tietotaitoni kun loppuivat. Englantilaisista käännöksistä osa käyttää ja osa puhuu vain ”kahdesta” ilman sukupuolioerottelua. Mikähän mahtaa näissä kreikankielisissä sanoissa ”δύο ἔσομαι” viitata maskuliinisuuteen? Tietääkö kukaan?

    Jakeessa 35 puhutaan sitten kahdesta naisesta ja näyttää siltä, että jälleen samaa ilmausta ”δύο ἔσομαι” käyttäen. Ja nyt sitten käännökset laidasta laitaan puhuvat ”kahdesta naisesta”, myös KR92. Olisipa mukava tietää syy tähän käännösratkaisuun? Varmasti perustelut ovat olemassa.

    Otit esille myös tuon pappeuskeskusteluissa esille nostetun pointin. Tiituskirje kertoo alkuseurakunnan tilanteesta opettaen, että ”Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies”(Tiit1;6) Tällä kohden teksti on varsin selkeä: ἀνήρ μία γυνή. Sanan ἀνήρ viittauksesta ei voi olla montaa mieltä, mieheen se selkeästi viittaa.

    Esimerkiksi Paavalin kirjeissä puhutaan ikäänkuin vain ”veljille” annetuista ohjeista. Jo muutaman yksittäinen esimerkki osoittaa, että kristityt naiset saavat ihan samoja suuntaviittoja elämäänsä, vaikka terminologia onkin Raamatussa maskuliinisuuteen päin kallellaan.

    • Kreikan kielessä jakeissa 34 ja 36 käytetään lukusanoissa ilmaisuja ’ho eis’ / ’eis’ sekä ’ho heteros’. Jakeessa 35 vastaavasti ’hee mia’ ja ’hee hetera’. Jakeen 35 kohdalla naispuolen korostaminen on siis hyvin perusteltua.

  3. Vielä toistaiseksi miehellä on joku merkitys geenipankkina. Kai Raamattu alunperin viitoitti tien, jota olisi ollut hyvä käydä. Miehen piti edustaa perheessä turvaa, voimaa, toimeentuloa. Vaimon piti edustaa perheen sisällä hoivaa, kodin henkeä ja kaikkea kaunista, joka piti kuulua perheessä viihtymiseen.

    Gamla-aadam on tehnyt kuitenkin tepposensa siinä, että mies on käyttänyt asmaansa ja voimaansa väärin, ottaen osan vaimon hyvinvoinnista laittomasti itselleen. Tämä on poistanut vaimolle kuuluneen alamaisuuden ja toisen rooli on alkanut tuntua paremmalta ja tavoittelemisen arvoiselta.

    Nyt olemme tulleet tiedostamisen vaiheeseen, jolloin miesten synnit ovat kasvaneet paratiisista tähän päivään ja meidän aikalaisten pitäisi makssa kokopotin, mutta onko parilla-kolmella nais-sukupolvella oikeus ottaa koko hyvitys itselleen?

    Onko nyt siis käymässä niin, että mies täyttää typpisäiliöiden pipettejä siihen asti, että voidaan iholta tai kieleltä raapaista nalli, joka käynnistää biologisen solunjakautumisen? Markkinajumala on saanut paljon toimintaa aikaiseksi, mutta onko hän kykenevä korvaamaan sen, mitä perheen sisäisestä harmoniasta on menetetty?

    • Kuinkahan pian saamme lukea, että joku on onnistunut tuottamaan nisäkkäälle jälkeläisen hedelmöittämällä munasolun munasolulla. Vai onko se jo eilisen uutinen?

    • Monet kommentit sopisivat erinomaisesti blogiksi. Blogin kirjoittajalla on vain se lisävastuu, mikä tulee moderoinnista eli ylilyönteihin puuttumisesta.

    • Mielenkiintoa Raamatun omaehtoiseen tutkimiseen toivottavasti lisää se, että suomeksikin on saatavissa jo useita käännöksiä. Luotan siihen, että eri sukupolvien kääntäjillä on ollut ja on vilpitön pyrkimys välittää alkuperäinen sanoma nykyajan ihmiselle.

      Ja Pyhä Henki kuitenkin viime kädessä avaa sydämen ja ymmärryksen ovet.

    • ”Ja Pyhä Henki kuitenkin viime kädessä avaa sydämen ja ymmärryksen ovet.”

      Tuohon ISO aamen.

    • Salme. ”Iso aamen” nostaa mieleeni kauniita muistoja.

      Kun aikoinaan pidin varusmiehille hartauksia ja jumalanpalveluksia, kerroin että ”iso aamen” (kolminkertaisena laulettava aamen) seuraa alkusiunausta, synninpäästöä, ehtoollisen asetussanoja ja Herran siunausta. Muulloin on tapana laulaa pikkuaamenta eli kaksinkertaista aamenta.

    • Kari-Matti. Kiitos osuvasta teologisesta täsmennyksestä!

      Kirjahyllystä löytyvä Seppo A. Teinosen Teologian sanakirja (Pieksämäki 1975) sai käyttöä.

      Teinonen selittää s. 114 termin näin: ”Illuminaatio, (lat. illuminatio) valaistus, valistus, valaisu, valistaminen.”

      ”I[lluminatio] Spiritus Sancti, Pyhän Hengen (antama) i[lluminaatio]. Lut[erilaisessa] puhd[as] opp[isuudessa]: pelastusjärjestyksen eräs vaihe t[ai] kääntymyksen synonyymi.”

      Kaarisulkeet Teinosen, hakasulkeissa kirjoittajan selvennyksiä.

Jouni Parviainen
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.