Muistelen Rauhalaa

Tullessani vankilalähetystyöhön sain olla Jarmo Rauhalan ohjauksessa jonkin aikaa. Häntä muistan lämmöllä. Kun lueskelen näitä juttuja ja keskusteluja täällä ja muilla ”hengellisillä” palstoilla, joudun toteamaan, että hän oli eri planeetalta. Hän oli lempeä käytökseltään ja puheiltaan. Hän piti opetuspuheita meille, jotka koitimme tutustua siihen maailmaan, joka useimmilta on suljettu. Hän opetti myös suhtautumista erilaisuuteen ja niihin veljiin ja sisariin, jotka olivat elämässään kokeneet lukon taakse johtavia asioita.

Mieleeni tulee toinen vastaavanlainen Herran palvelija, johon sain tutustua Hämeenlinnassa. Hän sanoi oudon lauseen: Valitettavasti emme kaikki ole vielä jääneet kiinni! Jouduin maistelemaan sitä tovin, kunnes se aukesi! Sanan mukaan on autuasta se, että tässä ajassa Lain koura ottaa niskasta kiinni, koska Armahtaja on silloin lähellä! Hän, joka pois otti maailman synnin! Voimmeko siis palvella vielä syntiä ja olla keskenämme riitaisia?

 

  1. Näihin Laurin kokemuksiin Jarmo Rauhalasta on helppo yhtyä. Tulin kohta Jarmon jäätyä eläkkeelle itse vankilapapiksi ja hänen työnsä jatkajaksi Turun vankilaan (silloiseen Lounais-Suomen vankilaan) ja niissä kohtaamisissa joita sain Jarmon kanssa jakaa koin saavani lämmintä tukea työhön josta hänellä oli jo pitkä kokemus. Jarmo osasi rakentavalla tavalla myös kriittisesti tarkastella monia vankilatyöhön liittyviä asioita ja kysymyksiä.

Kirjoittaja

Lahtinen Lauri
Lahtinen Laurihttps://laurileevi.wordpress.com/,%20Lauri%20Leevi%20Mikael%20Lahtinen%20youtube.com
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, Kun corona esti kokoontumisen...Olen jatkanut torstai juttuja otsikolla. Torstaihartaus.