Miten rippikoulussa opetetaan seksistä?

Kotimaa-lehti esitteli paneelikeskustelua, jossa kaksi liberaalia ja kaksi konservatiivia keskusteli kirkon rippikoulujen seksuaaliopetuksesta. Taustalla oli konservatiivien julkaisema kirja ”Kutsuvat sitä rakkaudeksi”. Kirjan linjaukset ovat herättäneet arvostelua. Keskustelussa kysyttiin, onko kirja vaarallinen.

Kirjan yksi tekijöistä totesi: ”Se meni minulla ihon alle, että kirja olisi vaarallista tai rikollista toimintaa.”

Itse en osaa ottaa tähän kysymykseen kantaa. En tunne kirjaa. Omasta mielestäni ei kuitenkaan vaikuta vaaralliselta keskustelussa esiin tuotu kirjan ajatus, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi tai että seksin oikea paikka on avioliitossa.

Toisaalta seksuaalielämän kysymykset ovat arkoja ja jyrkkä kategorisointi voi vahingoittaa syvältä. Kenenkään ihmisarvoa ei saa kyseenalaistaa esimerkiksi suuntautumisen perusteella.

Liberaalin puolen keskustelija katsoo, että kirkossa on syyllistytty kategorisointiin:
”Seurakuntaelämä ja kristityt ovat osanneet olla armottomia, kategorisoivia ja luokittelevia. Ihmisillä on aito kokemus siitä, että kristityt tuntuvat tietävän toisten asiat paremmin kuin he itse.”

Yksi kysymys keskustelussa sivusi seksin oikeaa aloitusikää.

Liberaalin puolen keskustelijat totesivat, ettei nuori odota aikuiselta päivämääriä vaan pohtijaa ja rinnalla kulkijaa sekä toisen kunnioittamista.

Entä, jos aikuinen odottaa nuorelta seksiä? Lain mukaan aikuisen ja alaikäisen seksi on rangaistava rikos. Parhaillaan eduskunta on uudistamassa lainsäädäntöä niin, että aikuisen seksi lapsen kanssa on lähtökohtaisesti raiskaus.

Olisiko tässä asiassa rippikoulussa oltava kuitenkin kategorinen ja annettava selviä rajoja? Toisenlainen opetus saattaisi olla ”vaarallista tai rikollista toimintaa”?

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Pekka olloshuoleton en henk.koht sulle näitä kirjoittele, siis jos täällä ei olis oikeaa evankeliumin Sanaa niin mitä sitten muut lukijat saisivat, pelkän voimattoman valhe evankeliumin.

    Ylpeys oli juutalaisilla esteenä evankeliumin vastaanottamiseen, samoin tänäpäivänä ei nöyrrytä tunnustamaan että MINÄ OLEN VÄÄRÄSSÄ enkä ole koskaan kuullut Jeesuksen ääntä enkä ymmärtänyt Jeesuksen Sanoja.

    En toivo kenellekkään mitään pahaa mutta kuitenkin elämän täydellinen romahtaminen on joskus parasta sillä silloin voi nöyrtyä huutamaan puhtaalla sydämellä Jumaalta apua, näin kävi minulle ja se on parasta mitä minulle on tapahtunut.

    • ”Tänä päivänä ei nöyrrytä tunnustamaan että ’minä olen väärässä enkä ole koskaan kuullut Jeesuksen ääntä enkä ymmärtänyt Jeesuksen sanoja’.” Oletko ajatellut, että voisit itse tehdä tuon nöyrtymisen harjoituksen?

    • ”Tein sen jo liki 20 vuotta sitten nelikymppisenä.” Olet sen kertonutkin. Luuletko, että nöyryys tulee kertaharjoituksella valmiiksi?

    • ”Siinä meidän ero.” Sinun ja minun eroko? Tuskinpa. Meidän eromme on minun käsittääkseni siinä, että sinä olet kokenut voimakkaan uskoontulon kokemuksen ja minä olen kasvanut kristittynä kristityssä kodissa ja kristillisen seurakunnan keskellä. Ero välillämme ei taida olla niin ’aikamoinen’ kuin haluat kuvitella; samaa Herraa me seuraamme.

      Toivoisin vain, että viimeinkin avaisit silmäsi ja katsoisit ympärillesi. Olet toisaalta jäänyt tuijottamaan kääntymisesi mullistavaan elämykseen ja toisaalta kauan sitten tapahtuneeseen kirkkohistorian synkkään vaiheeseen. Kumpikin tapahtuma on takanapäin. Usko Kristukseen on tätä päivää tässä maailmassa.

    • Ero lienee tuossa ’ns’ -lisäyksessäsi. Kun en tiedä elämäntarinastasi muuta kuin itsesi kertomat viittaukset – en haluakaan tietää – ´minun on mahdoton sanoa, miksi jäit nuoruudessasi vieraaksi sanomalle Kristuksesta. Kenties sisimpääsi jäi kuitenkin itämään jotakin, joka puhkesi esiin uskoontulon kokemuksesi myötä. Voisit olla siitä kiitollinen jatkuvan syyttelysi sijasta.

    • Martti Pentti peruskysymykseni onkin MIKSI SINÄ sait samalta perustalta ns ”oikean” kristillisyyden ja minäkö en?

      Mistä näin perustelet, kuka sen määräsi, en kai minä itse tai sinä omalta kohdaltasi?

      Voitko kuvitella että me molemmat olimme sokeita ns ”luterilaisen kristillisyytemme” aikaan (sinä yhä) ja kun löysin parantajan niin Hän paransi että aloin nähdä ja näin missä pimeydessä ennen elin (luterilaisuudessa), tätä tuon esille että luterilainen ns ”kristillisyys on pimeyttä, ei se anna oikeaa Tietä kulkea vai voiko kaikki ns ”luterilaiset kristityt” seurata samaa herraa kun toiset elävät kuin ellun kanat ja toiset tuomitsevat heidät?

    • ”Miksi sinä sait samalta perustalta ns ’oikean’ kristillisyyden ja minä en?” Ei ole oikeaa ja väärää kristillisyyttä. On vain kristillisyytä, joka saa eri muotoja yhteisöjen ja yksilöiden erilaisuuden vuoksi. Ei ole myöskään erilaisia perustoja. ”Perustus on jo laskettu, ja se on Jeesus Kristus. Muuta perustusta ei kukaan voi laskea.” Varhaisessa lapsuudessani tuo perustus tuli tutuksi muun muassa näin: https://www.youtube.com/watch?v=GFby3nWwcKE

  2. Martti Pentti löyhiä puhut, siis Jeesuksen seuraaminen on kunkin ”yksilön ja yhteisön” muotoilemaa, heh heh, siis etkö itsekkin tajua että kun seurataan jotain niin ei siinnä itse sooloilla?

    Mielestäsi ennen sai ”kristyt” tappaa ja vainota kun yhteiskunta sen salli, mitä väliä mitä Jeesus Sanoo?

    Ennen sai ”kristityt” kohdella homoja miten kovin tahtoivat kun siis ynteiskunta sen salli?

    Ennen sai ”kristityt” pakottaa omaan ”oikeaan kristinuskoonsa” koko maan kun yhteiskunta sen salli?

    • ”Löyhiä puhut, siis Jeesuksen seuraaminen on kunkin ’yksilön ja yhteisön’ muotoilemaa.” Ymmärsit minut väärin. Kristillisyyden erilaiset ulkoiset muodot ovat Pyhän Hengen työtä, ei yksin ihmisen ’muotoilua’. Mitä sooloiluun tulee, pidän sinua kirjoitustesi perusteella jonkinlaisena ’eksyneenä lampaana’, jolle mikään ’lauma’ ei ole kelvannut. Sooloilua kai sekin on.

    • Muistanet, että Jeesus nosti vuorisaarnassa riman vielä korkeammalle: ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ’Senkin hölmö’, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. – – – Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” Jos näiden sääntöjen perusteella määritellään ’todelliset kristityt Jeesuksen seuraajat’, taitaa joukko huveta todella vähiin. Usko Jeesuksen sovitukseen pelastaa eikä käskyjen noudattaminen.

    • ”Kun uskoo Jeesuksen sovitukseen niin voi tehdä mitä syntiä tahansa, ei tarvitse kymmenestä käskystä piitata, näinkö se on?” Eipä tietenkään ole. Synnin orjuudesta vapautuminen merkitsee kuitenkin myös lain orjuudesta vapautumista. Tiedät varsin hyvin, että rippikoulussa opiskellaan katekismuksesta käskyt selityksineen, mutta ei helvetillä pelotellen vaan rikkaaseen ja hyvään elämään ohjaten.

  3. Martti Pentti no mitä syntejä EI SAA tehdä?

    Pitääkö Jeesuksen Sanat paikkaansa?

    14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
    15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.(Ilm.22)

    Onko siis murhaajat (vainoojat) ja huorintekijät pelastuksen ulkopuolella vai ei?

    Ja selitäppä ketkä ovat huorintekijät?

    • Luetellaanko tuossa syntejä, joita ei saa tehdä vai synnin orjia, joille tarjottu puhdistautuminen ei kelpaa? Elää synnissä ja rakastaa valhetta on eri asia kuin langeta syntiin, katua ja saada anteeksi.

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.