Mitäpä jos sä pelkäät aivan turhaan?

Maanantaina 19.9.2022 kuulin Samuli Putron kappaleen Mitäpä jos. Siinä sanotaan: "Mitäpä jos sä pelkäät turhaan, turhaan, turhaan, turhaan, turhaan. Mitäpä jos sä pelkäät turhaan?"

Kappale pysäytti, se kosketti. Mitä kaikkea me pelkäämme turhaan? Mitä hyvää estämme tapahtumasta itsellemme, toiselle, lähimmäiselle, kirkolle jos pelkäämme turhaan? Mitä sinä pelkäät turhaan? Mitä minä pelkään turhaan? Mitä me pelkäämme turhaan?

Sain mahdollisuuden kuulla Samuli Putroa ekan kerran livenä, läsnänä. Minulle oli Helsingin Tuomiokirkon ovi kutsuvasti auki ja penkeissä hyvin tilaa kun Putro esitti kappaleita hääorkesterissa. Tämä hääorkesteri soitti koskettavaa juhlamusiikkia Mustien morsiamien tarinoiden välissä.

Helsinkiin oli saapunut hailuotolaisia vieraita. He olivat pukeutuneet mustaan häähuntuun ja kertoivat tarinoita siitä kuinka kristilliseen avioliittoon aikovia on syrjitty, sivuutettu, loukattu, ohitettu ja lannistettu. Esiin tuli kuinka sorto ja ulossulkeminen lannistaa ja satuttaa.

Kuvittele: Elämän suuri juhla, ilo ja riemu. Asian, jonka pitäisi olla hersyvän kaunis ja onnellinen. Ja todellisuus on ovia sulkeva, ei löydy kirkkotilaa, ei rohkeaa pappia tai tervetulon toivotusta.

Eräs morsian pohti, että ei kait kirkkoa haittaa kirkosta eronneet kun miettii miten kirkko kohtelee normista poikkeavaa. Ja toinen, että miten rakkaus voi olla väärä asia kirkossa. Ja kolmas, että ei kait Jumala ole kuitenkaan kiinnostunut hänen seksielämästään.

Mitenköhän näille mustille morsiamille olisi pitänyt, voinut, saanut vastata? Miten sinä vastaisit?

Kirkko, mitäpä sinä pelkäät turhaan?

9 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kyllä, ei tästä kauas tarvitse muistella kun kuuron heteroparin täytyi esittää toisen sterilointitodistus ennenkuin kirkkomme pappi suopesi vihkimään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anna-Leena Klemetti-Falenius sanoo:

    Kiitos Jouni linkistä. Tärkeää kuulla näitä todellisia tarinoita. Julmaa on ollut. Ja valitettavasti edelleen kamppaillaan näiden syrjintä ja loukkaamis teemojen kanssa. Onko niin, että aina halutaan jättää osa ns. kakkosluokan kansalaisiksi?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Anna-Leena. Eräs näkökulma kysymyksesi johdosta.

      On kurjaa, jos jokin ryhmä tieten tahtoen yhä haluaa jättää osan kansasta kakkosluokkaan. Ainakaan toisen luokan kristityksi päätyminen ei johdu siitä, että Jeesus olisi perustetta sellaiseen opettanut.

      Luukkaan evankeliumissa kyllä on kaksi näennäisesti vastakkaista sanaa, joiden väliin voi joku jauhautua. Tarkoitan mahdollisuutta, että keskustelun toinen osapuoli leimataan kärjistetysti typistetyillä Jeesuksen sanoilla: Joko leimalla Luuk. 9:50 ”Joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne.” tai leimalla Luuk. 11:23 ”Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan.”

      Asiayhteydelle uskollinen tulkinta lähtee ymmärtääkseni siitä, että vastustajiksi luetaan vain ne, joille nimi Jeesus on ns. punainen vaate. Siis kristittyjen suoranaiset vainoajat. Samalla puolella olijoiksi tulisi lukea vastaavasti jokainen, jolle kaikki se, mikä tehdään Jeesuksen nimessä, on arvokasta ja tärkeää. Näin riippumatta siitä, minkä nimiseen uskonyhteisöön kanssakulkija kuuluu vai kuuluuko mihinkään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Anna-Leena Klemetti-Falenius

    "Etuoikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen. Se on tärkeää." Minä olen keski-ikäinen valkoihoinen keskivartalolihava täti-ihminen. Onneksi elämän matkalla oppinut ja oivaltanut niin itsestäni kuin maailmasta. Oppimisen ja oivaltamisen matka on kuitenkin koko ajan kesken, vaiheessa ja siksi tarvitsemme ympärillemme ihmisiä. Vahva usko rakkauden, lempeyden ja ystävällisyyden voimaan. Tärkeinä pidän myös uskallusta ja rohkeutta niin kirkossa kuin laajemmin yhteiskunnassa ja yhteisessä maailmassa.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit