Turun Sanomat referoi tutkimusta, jossa vertailtiin 63 maata siitä näkökulmasta, kuinka empaattista väki niissä on. Vertailussa Suomi sijoitui hännille. Mitä tästä pitäisi ajatella?
”Maailman vähiten empaattisimmaksi maaksi paljastui Liettua, jonka jälkeen huonoimmat empatiapisteet saivat Venezuela, Viro, Puola ja Bulgaria. Suomi sai 63 maan vertailussa kuudenneksi kehnoimmat empatiapisteet.”
Vastaavasti maailman empaattisimpia maita ovat tutkimuksen mukaan Ecuador, Saudi-Arabia ja Peru.
Uskonto ei selvästikään ole selittävä tekijä.
Tutkimus johon uutisessa viitaaan julkaistiin tiedelehdessä nimeltä Journal of Cross-Cultural Psychology.
Olli Seppälä
”Vastaavasti maailman empaattisimpia maita ovat tutkimuksen mukaan….., Saudi-Arabia,,,,”
Saudi-Arabia on todella empaattinen naisia sekä toisinajattelevia kohtaan. Ruoskaa ei säästetä.
Tutkimus on vitsi. Varmaan Saudi-Arabia tilannut. Jottei kukaan tajuaisi, niin saudeja ei ihan empaattisimmaksi maaksi listattu.
Päivän naurut 🙂
Asuttuani Kamerunissa kuutisen vuotta ja sen jälkeen tultuani Suomeen huomasin valtavan muutoksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Maamme oli muuttunut ilmapiiriltään todella kovaksi.
Kun olen ollut paljon tekemisissä eri kulttuureihin kuuluvien ihmisten kanssa niin tuo Suomen sijoitus ei minua ihmetytä.
Tapiolle voinen sanoa, että olen elämäni aikana kohdannut hyvinkin monenlaisia arabikulttuuriin kuuluvia ihmisiä. Itse en pystyisi panemaan näitä arabeja minkäänlaiseen vertailuun keskenään, koska järjestään olen tavannut erittäin miellyttävästi käyttäytyviä ihmisiä.
Että tuo tutkimusryhmä on päätynyt nimenomaan Saudi-Arabian tuonne Ecuadorin jälkeen ei minun kokemusmaailmani mukaan ole mikään yllätys vaan sopii kokemuspiiriini.
Olen myös kohdannut erittäin monia latinalaiseen kulttuuriin kuuluvia ihmisiä. Tapaamani perulaiset ovat olleet huippumiellyttäviä persoonallisuuksia. Perun musikaalisesta kulttuurista olemme nauttineet täällä Somerollakin, kun muutama vuosi sitten toimitimme kaksikielisen messun suomeksi ja espanjaksi. Sen liturgia laulettiin perulaisen Missa Creolen mukaisesti. Meidän torstaikuoromme lauloi espanjaksi, minä toimitin liturgian kaksikielisesti ja Tom Säilä piti saarnan suomeksi.
Väkeä oli paikalla paljon ja perulainen elämäniloinen ote tarttui paikalla olleisiin.
Venezuelan alhainen sijainti selittyy maan poliittisten levottomuuksien aiheuttamasta sekasorrosta. Ennen vallan vaihtumista tapaamani venezuelalaiset ovat olleet järjestään mukavia.
Roto: ”Asuttuani Kamerunissa kuutisen vuotta ja sen jälkeen tultuani Suomeen huomasin valtavan muutoksen suomalaisessa yhteiskunnassa. Maamme oli muuttunut ilmapiiriltään todella kovaksi.”
Tässä tutkimuksessa ei tuloksien perusteella oteta huomioon kansallisia perusominaisuuksia, genetiikkaa, vaan mitataan eräänlaista smalltalkia. Toki myönnän, että kovuutta on tullut katolilaisen Timo Soinin mukana suomalaiseen yhteiskuntaan. Soini teki rasismista hallituskelpoisen ja sai siihen mukaan Keskustan lestadiolaisen Sipilän sekä Kokoomuksen.
Laaksonen: ”Jonkin maan poliittis-uskonnollinen konservatiivisuus on on eri asia kuin sen kansalaisten keskimääräinen empaattisuus eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä keskenään.”
Tämä on itsestään selvä asia. Pidän saudien empatian korkeaa lukua osoituksena välinpitämättömyydestä tyyliin ”ei se minua haittaa, vaikka naisia alistetaan ja tosin ajattelevia ruoskitaan, nautitaan elämästä eikä anneta minkään häiritä, kun on vielä, millä mällätä”. Oikeamielisyyden eli vanhurskauden puute nähdään empatiana. Jos tutkittaisiin saudien kolmansista maista olevien kotiorjien mielipiteitä saudien empatiasta, niin kuva empatiasta kääntyisi varmasti päälaelleen.
Psykologiset opit ovat rinnastettavissa uskonnollisiin oppeihin. Niillä vääristellään monasti todellisuutta, kun ne eivät pysty ottamaan huomioon monimutkaisia pinnan alaisia vaikuttimia. Kansallisiin ja kulttuurisiin perehtyvä psykologia ei pysty tutkimaan kuin pintakiillotettuja rakenteita. Nimittäin millään taholla ei voi olla sen enempää taloudellisia kuin älyllisiä voimavaroja syvällisempään analyysiin. Ehkä sitten, kun saavat rakennettua kvanttitietokoneen.
Tapio
Onko logiikkasi:
Koska tutkimuksen tulos asetti maamme huonoon valoon, niin se on ihan mätä tutkimus
vai
Koska tutkimuksen tulos asetti hyvään valoon sellaisen maan, josta minun oma mielikuvani on huono ja jonka arvomaailma ei vastaa minun omiani, niin tutkimus on tehty virheellisesti.
Eikö olisi aiheellista myöntää että maailma on monitahoisempi kuin vain yhdestä näkökulmasta tarkastellen.
Tutkimus vaikuttaa pätevältä. Hofsteden jalanjäljissä mennään. Sitäpaitsi Journal of Cross-Cultural Psychology on tunnettu/arvostettu julkaisu kulttuurien välisessä psykologiassa.
Jonkin maan poliittis-uskonnollinen konservatiivisuus on on eri asia kuin sen kansalaisten keskimääräinen empaattisuus eikä niillä välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Kulttuurien välinen psykologia tutkimussuuntauksena on siitä kova juttu, että se kyseenalaistaa monta naivia kulttuurista stereotypiaa ja ennakkoasennetta.
Koska työnkuvaani kuuluu mm. tieteellisen kirjallisuuden seuraaminen, katsoin alkuperäisen tutkimuksen läpi kriittisesti (Differences in Empathic Concern and Perspective Taking Across 63 CountriesJournal of Cross-Cultural Psychology – William J. Chopik, Ed O’Brien, Sara H. Konrath, 2017 [Internet]. [viitattu 17. lokakuuta 2017]. Saatavissa: http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/0022022116673910 ).
Tutkimuksen aineisto oli kerätty nettilomakkeella (”who completed a survey online (via the third author’s website).”). Siihen osallistui mm. 428 suomalaista. Kyse ei siis ole missään mielessä edustavasta otoksesta sen enempää suomalaisista kuin minkään muunkaan maan väestöstä.
Aineiston keruutavasta johtuen tutkimuksen tulokset ovat siis epäluotettavia, eikä niiden perusteella ole
syytä vetää mitään yleisempiä johtopäätöksiä.
PS. Tällaisissa jutuissa olisi hyvä antaa alkuperäinen lähde. Olisi myös hyvä, että journalistit tuntisivat edes hieman tieteellisten artikkeleiden kriittisen arvioimisen perusteita. Artikkelin julkaiseminen arvostetussakaan tieteellisessä lehdessä ei nimittäin takaa tutkimuksen laatua.