Viime sunnuntaina sain minulle harvinaisen mahdollisuuden pitää saarna, oikein pöntössä. Aikaa sen valmistamiseen oli puoli vuotta, joten materiaalia kertyi paljon enemmän, kuin mitä pienessä hetkessä kykenee jakamaan kansalle. Ehkäpä nyt on sitten aikaa toiset puolivuotta makustella kaikkea sitä mitä prosessissa sain. Evankeliumitekstin yksi keskeinen ajatus on tuo kadotus, josta jotkut sanovat, ettei siitä pitäisi puhua kirkossa yhtään mitään.
Kadotuksen tulisi kuitenkin olla julistuksen yksi keskeinen asia. Koska vain sen olemassaolon tunnustaminen voi avata sovitustyön oikean merkityksen. Jollei kadotusta olisi, niin mitään sovitustahan ei tarvittaisi. Emme tarvitsisi mitään pelastusta, ristinsovitusta, ylösnousemusta, emmekä Jumalan ihmiseksi syntymistä. Kaikki se olisi vain köykäistä rekvisiittaa kauniissa tarinassa.
Nyt kuitenkin on Helvetti, jota myös kadotukseksi ja Tulijärveksi kutsutaan. Väite siitä, ettei tästä saisi puhua merkitsee sitä, että koko kristillisen uskon perusta murtuisi. Mihin tarvitsisimme pelastusta, jos kerran meitä ei uhkaa mikään tuomio, eikä tulijärvi? Kristitylle jää vain hyvän ihmisen malli jota tulee seurata. Kristityn velvollisuus on pyrkiä kaikkeen hyvään. Siihen hyvään ei tarjolla ole kuitenkaan mitään todellisia voimavaroja. Niinpä julistuksessa ei voi pitää esillä mitään ehdottomia näköalojakaan.
Uskovia ei siksi voi erottaa mitenkään muista. Uskovan tuntomerkitkin häivytetään, Näin on palattu siihen pakanalliseen ajatukseen, että kaikki tulevat omalla uskollaan autuaiksi. Ettei kukaan vain loukkaantuisi ja kokisi, ettei hänen uskonsa ole oikeaa kristillistä uskoa.
Juuri tuo kohta tekee tuosta evankeliumitekstistä vaikean. Joudummehan siinä Jumalan tuomioistuimen eteen. Eikä siinä mitkään puolustelut auta. Sellaiseen ei edes anneta mahdollisuutta.
Lisäksi teksti nostaa esiin vain laiminlyöntimme. Niitä jokaisella riittää.
Olisikohan niin että kuoleman pelkokin on pohjimmiltaan tietoisuutta siitä, että , että kuolemassa menemme suoraan tämän tuomioistuimen eteen.
Saarnassa mainitsin kadotuksesta lyhyesti jotenkin näin : Jotkut sanovat ettei kadotuksesta pitäisi puhua mitään ja eihän Jumala voi olla niin sadistinen , että tahtoisi kiduttaa ihmisiä loputtomasti jossakin tulessa. No näin hän ei todellakaan ole. Juuri siksi Jumala lähetti oman poikansa Jessuksen maailmaan, ettei yksikään joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Niinpä Jumala on tehnyt kaikki voitavansa, ettei kukaan joutuisi kadotukseen.
Pöntössä minulla oli edessäni vain saarnateksti ja siinä tärkeimmät kohdat alleviivattuina. Lisäksi paperin sivussa joitakin merkintöjä. Joten ihan tarkkaan en muista mitä sanoin.
Ihmisellä on kuitenkin suuri osuus, kutsun vastaanottamisessa Se on vastaan hangoitteleminen. Kuitenkin jos avaa sydämensä Jumalan pojan käydä sisään , niin saa Hänen mukanaan uskon. Ihminen ei uskoa kykene itsestään puristamaan. Usko on lahja.
Ei Jumala summa mutikassa ketään paaduta. Vain jos torjuu hänen kutsunsa niin silloin Jumala paaduttaa.
Raamattua on tutkittava kokonaisuutena, ei yksittäisten kohtien varassa.
”Ei Jumala summa mutikassa ketään paaduta.”
Raamattu sanoo,että Jumala paaduttaa kenet hän t a h t o o, siis Jumala tahtoo paadutta jonkun ihmisen !!!!! Ei tästä nyt mihinkään pääse. Sillä jos joku ei ota omasta tahdostaan kutsua vastaan, niin silloinhan hän on itse paaduttanut itsensä eikä Jumala…
Seppo tulkitsee oikein.
9:11 ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin – että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden
9:12 sanottiin hänelle: ”Vanhempi on palveleva nuorempaa”,
9:13 niinkuin kirjoitettu on: ”Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin.”
9:14 Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!
9:15 Sillä Moosekselle hän sanoo: ”Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan.”
9:16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
Eivät jakeet mitätöi muuta sisältöä, joten lainaus samaisesta Roomalaiskijeestä:
”Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään.”
Jokainen Raamatun lupaus on voimassa. Kannattaisi sovittaa jokainen jae sellaisenaan omaan oppiinsa.koska ei Raamatussa ole ristiriitaa, ne ovat päässä, opeissa.
Mitä tulee helvetin tuleen, niin Jumala on kuluttava tuli. Iäsyydessä Jumalan kasvojen edessä kohdataan tuli, jota ihminen ei voi edes käsittää. Tulen tehtävä on polttaa pois kaikki se, joka estää Jumalan kohtaamisen. Vt:ssa puhutaan, miten Jumala polttaa tulella omiaan, kuten kulta poltetaan ja puhdistetaan. Ellei hyväksy tulta, niin miten voi hyväksyä iäisyyden?
Katolinen kirkko vanhimpana kirkkona on pystynyt säilyttämään jotain oleellista, mitä he kutsuvat kiirastuleksi. Siellä vietetään se aika kuin rangaistus edellyttää. Voi sen ymmärtää myös niin, että vietetään se aika, minkä kuonan poisto vaatii.
Uskovat joutuvat käymään tulen lävitse, oli millainen pyhimys tahansa. Valitut käyvät tulen lävitse eläessään, joten tuli on tehnyt heihin tehtävänsä, otaksun.
Miksi pelätä Jumalan tulta? Se on rakastavan Jumalan tuli, jolla Hän puhdistaa koko luomakunnan, jotta se voisi uutena periä uuden luomakunnan.
Rauli: ”Mielenkiintoista seurata keskustelua helvetistä täällä yli 10km korkeudessa.”
Saako lentokoneissa käyttää nykyään nettiä? 🙂
Kyllä vaan, ja hyvin toimikin elen pitkän matkan.
Nyt lämpötila täällä maassa on edelleen Helvetti-keskusteluun sopiva
En ihmettele jos Jehovan todistajat, tai muut ajattelijat, eivät usko helvetin olemassaoloon. Kummallista sen sijaan on että kirkossa harvoin kuulee mitään puhetta kadotuksesta. Asian tulisi kuitenkin olla yksi keskeinen elementti opetuksessa.
Ymmärrän J-todistajien tarpeen selittää kadotus toisin, siksi että jos ei ole helvettiä, niin silloin Jeesuksen olemus ja merkitys voidaan selittää toisin, kuin se mitä kristillinen usko asian näkee. Tällöin tarve sovituksesta jää sivuun ja tilalle tulee loputon määrä vaatimuksia, joita todistajien on toteutettava.
Kristitty sijaan on vapaa kaikista lain vaatimuksista. Koska Kristus on ne jo täyttänyt. Kristittyä Jumalan laki ei ole tuomitsemassa kadotukseen vaan ohjaamassa hyvään elämään. Kristitty voi olla vapaa kuoleman – ja helvetin pelosta, koska Kristus on kuoleman voittaja ja kärsinyt kadotuksen puolestamme.
Pekka,käsitykseni ko asiassa ei perustu käsitykseeni Jumalasta vaan tuohon Raamatun tekstiin ja yksinkertaiseen lauseopilliseen johdonmukaisuuteen. Enkä lisää tekstin sitten niin mitään… Raamatussa on monen monta muuta paikkaa, josta ns. ennaltamäärääminen käy selvästi ilmi.
Seppo:” Raamattu sanoo,että Jumala paaduttaa kenet hän t a h t o o, siis Jumala tahtoo paadutta jonkun ihmisen !!!!! Raamattu sanoo,että Jumala paaduttaa kenet hän t a h t o o, siis Jumala tahtoo paadutta jonkun ihmisen !!!!! ”
Johtopäätös , jonka teet on oma mielipiteesi ja perustuu omaan käsitykseesi Jumalasta. Raamatun tekstien väärin ymmärtämisessä on tyypillistä se, että tekstiin lisätään jotain mitä se ei sisällä. Johtopäätöksiä ja vääriä tulkintoja syntyy paljon, juuri näin.
Jumala ei ole itsensä kanssa ristiriidassa, niin kuin me usein olemme.
Oikeampi paikka:
Pekka,käsitykseni ko asiassa ei perustu käsitykseeni Jumalasta vaan tuohon Raamatun tekstiin ja yksinkertaiseen lauseopilliseen johdonmukaisuuteen. Enkä lisää tekstin sitten niin mitään… Raamatussa on monen monta muuta paikkaa, josta ns. ennaltamäärääminen käy selvästi ilmi.
Pesonen: ”Raamatun tekstien väärin ymmärtämisessä on tyypillistä se, että tekstiin lisätään jotain mitä se ei sisällä.”
Jep. Kirkko tekee niin johdonmukaisesti Ut:n k/väännöksessään.
Kun halua ei löydy, että itse tarkistaisi Ut:sta, niin keskustelua on turha jatkaa. Kiitos.
Kiitos kuitenkin mukanaolosta Tapio. Vähän yllätti tämän aiheen suosio. Lukijoita on hämmästyttävän paljon. Olenkin kaivannut kunnon keskusteluja, joita viimeaikoina on ollut vähän laisesti. Luulin sinun kykenevän helposti löytämään netin avulla paikat, joissa Helvetistä on mainittu. Joten en vaivautunut niitä itse ottamaan esiin. Suonet anteeksi laiskuuteni ja muut esteeni.
Seppo H. sinun tapasi lukea Raamattua on erilainen , kuin minun. Siksi tulet aivan erilaisiin johtopäätöksiin. Löydät tekstistä asioita, jotka tukevat omaa ajatteluasi Vapahtajan merkityksestä. Jolloin kaikki muukin lukemasi muotoutuu se ympärille.
”Seppo H. sinun tapasi lukea Raamattua on erilainen , kuin minun..”
Varmaan, tässä tapauksessa luen juurikin täsmälleen niin kuin Sanaan on kirjoitettu ja kieliperheemme kieleemme liittyvän yleisimmän ymmärryksen mukaan.
Mielenkiintoisia puheenvuoroja… Käsittääkseen Jumalan Kaikkivaltaisuuden, niin on myös hyäksyttävä Raamatun ilmoitus sellaisena, kuin se on. Tässä olen Sepon ja Tapion kanssa samoilla linjoilla. Meidän on hyväksyttävä myös se, että Jumala voi pelastaa ja paaduttaa kenet tahtoo ja Hän seuloo meitä, niinkuin jyviä ja akanoita erotellaan. Pahat ja kelvottomat heittää tuleen ja niitä ei enää ole.
Paavalilla oli se käsitys, mikä Raamatusta nousee selkeästi, nimittäin, että kaikki ihmiset joutuvat ylösnousemukseen. Ihminen ei siis pääse pakoon Jumalaa, vaikka tekisi itsemurhan. (Joka oli antiikissa tapa, jolla ihminen kuvitteli vapauttavansa itsensä elämän kahleista.) Jokainen joutuu kerran Luojansa eteen, kun tämä maallinen maja hajoitetaan.
Paavali:
”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.
Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä. Apost.24:14-16
On siis nähtävä Jumalan Rakkaus ja Armo Kristuksessa, Toivon ja Pelastuksen näkökulmasta, sillä Jumala lupaus on Kristuksessa vahva. Eikä niin, että alamme kyselemään, kuka sitten joutuu Jumalan vihan kohteeksi.
Kaikki me joudumme kerran Jumalan eteen Tuomiolle Raamatun mukaan, niin hyvää tehneet, kuin pahaa tehneet.
Kuka meistä sitten voi Pelastua, sillä olemme kaikki vääryydestä osallisia?
Lopulta ihminen ei voi päättää, kuinka Jumala kohtelee meitä, kun sen aika tulee, mutta voimme uskoa, että kohtelee oman Vanhurskautensa mukaan.
Katsokaa, sillä ei Hän säästänyt edes omaa Poikaansa! Sanoi Apostoli. (Room.8:32) Kuinka me kuvittelemme selviävämme kerran Hänen edessään omissa teioissamme, sillä paadutti jopa oman kansansa, että me pakanat saisimme sen mikä oli Luvattu jo alussa ihmiselle Pelastukseksi? (Room 11 luku) Kuolema tuli jo Lankeemuksessa ihmisen osaksi, mutta niin tuli myös Lupaus Pelastuksesta, jota myös Adamin lapset ovat alusta asti odottaneet. Kun aika tuli täyteen, Hän Lehetti Poikansa Lupauksen sinetiksi ja Varmisti näin niiden Pelastuksen, jotka uskovat Hänen nimeensä.
Siis jos joku kuittelee pelastuvansa sen tähden, että kuuluu oikeaan porukkaan ja on tehnyt oikeat valinnat ja näin ollen vertaa itseeän niihin jotka ovat tämän oman porukan ulkopuolella, saattaa erehtyä vakavasti. Jumala Pelastaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo ja siihen on ihmisen tyytyminen, sillä muussa tapauksessa Pelastus ei ole Armosta vaan ansiosta.
Ja kuitenkin Herran Apostoli Pietari sanoo: ”Valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.
Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,
sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen. 1.Piet.1:1-9
Luther ilmaisi Jumalan tahdosta, että Jumalan Rakkaus ja tahto tulee nähdä yksin Kristuksen kautta, sillä meidän tulee luottaa yksin Hänen Vanhurskauteensa.
Oletko Ismo sinäkin siinä käsityksessä ettei uskon kautta voi saada puhdasta sydäntä ja sitä vanhurskautta, eli Jumalalalle otollisuutta, joka uskosta tulee. Ja että Jumala sulkee taivaan toisilta, joilla siten ei ole muuta mahdollisuutta , kuin joutua kadotukseen?
Pekka, en suinkaan ole sulkemassa keneltäkään Taivasta. Ei ole meidän ihmisten vallassa. Me olemme kaikki kuolemaan matkalla jo luontomme perusteella, eli ei ketään tarvitse erikseen tuomita. Emmekö kaikki kuole?
Jumala poimii omansa maailmasta, ihminen ei siihen voi mitään lisätä, eikä pois ottaa. Usko tulee siis kuulemisesta Evankeliumin kautta. Kuka kuulee meidän saarnamme ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan? Jumala yksin tietää, sillä sen minkä Jumala on kylvänyt, sen hedelmän Hän myös sadonkorjuussa kerran korjaa.
Kohtalomme ei ole sattuman varassa, vaan Rakastavan Jumalan. Rakkaus ei tarkoita sitä, että olisimme siitä kärsimyksestä osattomat, joka maailmass synnin tähden vallitsee, vaan, että voimme kestää sen ja ymmärtää, että kuolema ja kaikki onnettomuus maailmassa ovat synnin seurausta. Me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Tuo Hänen aivoituksensa on tässä merkityksellistä, sillä me olemme Hän Luomistyönsä, jotka Hän on Sanallaan synnyttänyt. Esikoisena Kristus ja me, jotka Hänen kauttaan olemme saanet saman toivon, sillä Hän on noussut ylös kuolleista.
Jos joku siis Pelastuu, niin tuon Pelastuksen on Jumala säätänyt, sillä Lähetti Poikansa maailmaan Evankeliumia julistamaan. Jos joku uskoo Julistetun Sanan (Kristuksen), niin hän saa lahjaksi sen Uskon joka on kertakaikkiaan Pyhille annettu, vaikka toiset yrittävätkin sen tyhjäksi tehdä, sillä kieltävät Jumalan Armon ja pyrkivät pystyttämään omaa vanhurskauttaan.
Niin on, ettei ihminen voi ymmärtää Jumala töitä maailmassa oman järkensä varassa. Meidän on siis turha liikaa pohtia, miksi niin moni rakastaa maailmaa enemmän kuin Jumalaa. Jeesus sanoo: ”Seuraa sinä minua.”
Tämä nousi vielä mieleeni tuota kirjoittaessa: ”Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.” Juud.1:3-4