Ministeri todistaa: kirkko käyttää valtaa kulisseissa

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kertoi lauantaina 6.2. Hesarissa uutisen: arkkipiispa ja kirkko ovat kulissien takainen vallankäyttäjä.

Haastattelussa ministeri vastaa toimittajan kysymykseen: paljasta kulissien takainen vallankäyttäjä. Ja näin Rehn vastaa:

”Sellainen on arkkipiispa. Hän ja kirkko ovat merkittäviä vallankäyttäjiä työmarkkinakysymyksissä. Arkkipiispa kuuluu työmarkkinakentän nelikantaan.”

Siis kaikista mahdollisista kulisseissa hääräävistä vallankäyttäjistä elinkeinoministeri nostaa tikun nenään juuri kirkon. Aikana kun kirkossa itketään, että valta vähenee, väki vähenee, talous vähenee.

Kirkolle tämä on itsetuntokysymys, josta on syytä olla ylpeä. Ei kirkkoa ole tungettu marginaaliin, kyllä kirkon kannanotoilla on merkitystä. Jos ei ihan kolmikannassa, niin ainakin Rehnin nimeämässä työmarkkinakentän nelikannassa.

Toki Rehnillä on tässä asiassa oma tavoitteensa. Häntä hiertävät arkipyhät: ”Olen itse tässä koivistolaisella kannalla. Arkipyhät olisi syytä siirtää viikonloppuihin,” hän toteaa haastattelussa.

Loppiaisen ja helatorstain siirto viikonloppuun on ollut taas esillä osana pääministeri Juha Sipilän ajamaa yhteiskuntasopimusta. Kirkko vastustaa siirtoa, koska se olisi ongelmallinen kristillisen perinteen ja ekumeenisen yhteistyön näkökulmasta. Myös arkkipiispa Kari Mäkinen on korostanut arjen ja pyhän vuorottelun tarpeellisuutta. Eikä siirto olennaisesti lisäisi Suomen kilpailukykyä verrattuna muihin eurooppalaisiin maihin, joissa kaikissa arkipyhiä on suunnilleen saman verran.

Elinkeinoministerin älähdys on hyvä muistutus arkkipiispan ja kirkon roolista tässä yhteiskunnassa. On tärkeää, että joku muistuttaa siitä, että on muitakin arvoja kuin vain taloudellisia. Myös aikana, jolloin taloudessa on tiukkaa.

9 kommenttia

  • Tarja Aarnio sanoo:

    ”Sellainen on arkkipiispa. Hän ja kirkko ovat merkittäviä vallankäyttäjiä työmarkkinakysymyksissä. Arkkipiispa kuuluu työmarkkinakentän nelikantaan.”

    Korkein kirkollinen päätäjä on kirkolliskokous eli senhän nelikantaan pitäisi tarvittaessa kuulua. Vai onko kirkolliskokous jotenkin valtuuttanut arkkipiispan hoitamaan asiaa? Toivottavasti joku osaa vastata.

    Yleinen erheellinen käsitys kansalaisen keskuudessa näyttää olevan, että arkkipiispa on korkein päättäjä ev.lut. kirkossamme. Ajatteleekohan Rehn samoin?

    Uutinen on aika erikoinen ja siihen lienee tulossa täsmennys.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Parahin Tarja ! Tietääkseni on edelleen voimassa päätös, että kirkolliskokouksella ei ole mitään valtaa mm. oppikysymyksissä vaan ne aina lopulta päätyväy arkkipiispan johtamaan piispojen kokoukselle. Kirkon valtaa yhteiskunnassamme kuvaa hyvin vuotuisen kalenterimme rakennelma. On meidän kaikkien ihmisten edun mukaista kirkon vallan, opin, väheneminen meidän kaikkien ihmisten tasa-arvostuksen ja lähimmäosen rakkauden noudattamisen merkityksen realistisessa ymmärtämisessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Esa Löytömäki sanoo:

    Hyvä, että meillä on arkkipiispa, joka osaa ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin kirkon näkökulmasta. Hän on primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukossa ja hänen roolinsa on korostunut viime vuosina. Hän tulkitsee omasta roolistaan käsin kirkon uskoa ja kantoja. Näen niin, että kirkolliskokous luo puitteet ja rakenteet kirkon ja seurakuntien toiminnalle. Se ei kuitenkaan ehdi kyytiin nopeissa kannanotoissa. Tiedotusmaailma on täynnä informaatiota, disinformaatiota ja haasteita. Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja perustaa toimikunnan miettimään asiaa. Lisäksi Kirkkohallitus ja sen viranhaltijat tekevät tärkeää vaikuttamistyötä taustalla ja ovat yhteydessä eduskuntaan ja päättäviin elimiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    No tietoni perustuvat ev.lut. kirkon omiin sivuihin. Alla arkkipiispan tehtävistä:

    Arkkipiispa (kreik. arkhos, päämies) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa paitsi Turun arkkihiippakunnan piispa myös eräiden kirkon yhteisten elinten, kuten kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja. Arkkipiispa vastaa kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista.

    Eli puheenjohtaja erilaisissa elimissä, ei muuta. Mikä ei tietysti estä häntä käyttämästä vaikutusvaltaansa.

    Alla litania sitten päätöksentekijöistä.

    Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se käsittelee kirkon oppia, työtä, lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Kirkolliskokous tekee periaatteellisia linjapäätöksiä ja voi antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja toivomuksia valtioneuvostolle eri teemoista.

    Piispainkokous on kirkon uskoa ja oppia koskevien asioiden asiantuntijaelin. Piispainkokous tekee esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle.

    Eli ei päätä, vaan tekee esityksiä ja antaa lausuntoja.

    Kirkkohallitus antaa valtioneuvoston kirkolta pyytämät lausunnot, jollei lausunnon antaminen ole kirkolliskokouksen tehtävä.

    Kirkkohallitus tai kirkolliskokous siis antaa valtioneuvostolle pyydetyt lausunnot, ei arkkipiispa. Mikä ei tietysti estä häntä tai ketä tahansa kirkon nokkavaikuttajaa toimimasta taustalla

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Tarja Aarnion selvityksestä näkyy että arkkipiispa ei käytä kirkon puhevaltaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kuosmanen sanoo:

      Siis mikä tässä oikein mättää? Ihanko tosissaan Tarja ja Juhani olette sitä mieltä, että arkkipiispalla kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen ja esimerkiksi kirkon tiedotuskeskuksen puheenjohtajana ei ole kirkon puhevaltaa.

      Lobbauksestahan tässä on kysymys. Aivan samalla tavalla kuin minkä tahansa yrityksen toimitusjohtajalla tai järjestön puheenjohtajalla on oikeus ja velvollisuus edistää edustamansa yrityksen toimintaa.

      Ja ihan selvyyden vuoksi. Ainakaan minun tietojeni mukaan valtioneuvosto ei ole pyytänyt asiasta kirkolta lausuntoa. Eikä kirkkolain muuttamisesta arkipyhien osalta ole tehty esitystä.

      Keskusteltu toki on erilaisissa työryhmissä. Ja siinä keskustelussa arkkipiispa on yksi keskustelukumppani, aivan samoin kuin muutkin piispat tai kirkkohallituksen kansliapäällikkö.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Puhevallalla tarkoitan sitä että kun arkkipiispa puhuu, hän esittää omia käsityksiään eivätkä hänen lausumansa ole kirkkoa sitovia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Salme&Juhani. Vähän olen rivien välistä lukevinani, että jos arkkipiispa puhuu teidän kannastanne poikkeavasti, niin hän puhuu omiaan. Mutta eihän se näin varmaankaan mene?

    Mielellään näkisin kyllä pari konkreettista esimerkkiä, missä ja milloin arkkipiispa on puhunut jotain, mikä ei ole kirkon virallinen kanta. Ei ainakaan arkipyhäkysymyksessä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Hannu Kuosmanen

    Olen eläkkeellä oleva sitoutumaton toimittaja ja tiedotuspäällikkö, aikoinaan Kotimaan uutispäällikkö ja Uuden Suomen kirkollisista vastaava toimittaja. Toisenlaista näkökulmaa tarjosi tiedotuspäällikön työ suomalaisen kuljetusvälineteollisuuden palveluksessa. Nykyisin katselen maailman menoa kaikkien kuplien ulkopuolelta Kehä III:n tuntumasta, josta näkee hyvin joka suuntaan. Kirkon menoja seuraan julkisuuden ja median muodostaman mielikuvan kautta.