Miksi äänestää eurovaaleissa?

Posti toi tänään äänestyslipun 26.5. pidettäviin eurovaaleihin. Mietin syitä, minkä vuoksi äänestäminen näissä vaaleissa on merkittävää.

Signaalit eri puolilta Eurooppaa kertovat siitä, että politiikan tekemisen ilmapiiri on muuttunut ja sen eräänlainen arvokkuus vähentynyt viime aikoina. Suomessakin moni kansanedustajista kuvasi viimeisintä kautta ajanjaksoksi, jolloin äänenpainot kovenivat, ääripäät etääntyivät toisistaan ja asiallinen keskustelu väheni. Brexit vaikuttaa yhdeltä suurelta näytelmältä ja monessa muussa Euroopan maassa hämmentää myös suoranaisia valheita ja disinformaatiota syöttävien populististen ehdokkaiden menestys sekä ihmisten kyvyttömyys ottaa selvää ehdokkaidensa lupausten taustoista.

Politiikan arvokkuuden vähenemisen myötä uhkaa vähetä myös sen uskottavuus. Kyynistymisen vaara on suuri, mutta demokratian suhteen ei silti saa luovuttaa. Etenkin eurovaaleissa suurin vaalitaisto on äänestäjien innostaminen vaaliuurnille.

EU-vaalit ovat yksi maailman suurimpia demokraattisia tapahtumia. On sääli, että joissain maissa äänestysprosentti on tähän mennessä jäänyt jopa alle kahdenkymmenen ja Suomessakin alle neljänkymmenen. EU-asioita sanotaan arkisen elämän kannalta kaukaisiksi, vaikka EU:n päätökset säätelevät arkisia asioita aina tuoteturvallisuudesta kalatalouteen ja liikennehankkeisiin. Koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, kuten pakolaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. EU-tiedotustoimisto on laatinut mielenkiintoiset sivut, joissa voi tarkastella EU:n rahoittamia projekteja omalla alueella sekä tutustua siihen, millaisiin arkisiin asioihin EU-päätökset vaikuttavat. En tiedä, mikä on kun monesti tällainen fiksusti paketoitu asiatieto ei tunnu ihmisiä kiinnostavan.

Itselleni eurovaaleissa äänestäminen on erityisen tärkeää juuri nyt, sillä näissä vaaleissa ratkaistaan paljon. Se, säilyykö Euroopan parlamentti suvaitsevaisuuden, ihmisarvon ja demokraattisten arvojen edistäjänä vai vahvistuvatko sellaiset poliittiset suuntaukset, joiden kampanjat perustuvat perusteettomille väitteille, katteettomille lupauksille sekä ihmisryhmien välisten vastakkainasetteluiden vahvistamiselle.

Onko kirkolla jotain roolia EU-vaaleissa, kun eduskuntavaaleissakin oli hallitusohjelmatavoitteet?

EU-vaalien ennakkoäänestysaika on jo pian käynnissä. Olisipa hienoa, jos kirkon ihmiset, kuten yhteiskunnallisen työn työntekijät aktivoituisivat herättelemään kansalaisia vaaliuurnille. Vaikkapa vaalitentti puolueiden puheenjohtajille eurooppalaisista arvoista olisi hieno kulttuuriteko toukokuun 26:tta kohti mentäessä. Lieneekö mitään tällaista suunnitteilla?

  1. Aamusatu Arkadianmäen virtuaalisen uuden pehumiehen puheesta:

    ”Hyvät kansalaiset, kära medborgare. Olemme tänään aloittamassa uutta poliittista nelivuotiskautta puhtaalta pöydältä kuten neljän vuoden välein tapana on. Edessämme on työntäyteinen kausi välikysymyksineen, välivastauksineen, välitöineen ja Välimerineen välipäämistereistä tai –puoluejohtajista puhumattakaan.

    Muistakaa, että tasa-arvoisina kilpailijoina jokainen ryhmä etenee euro edellä kohti seuraavaa vaalivoittoa tavoitteena euron kilahtaminen oman ryhmän kirstuun. Älkää välittäkö satunnaisista tiellenne asetetuista lisääntyneistä itsemurha- tai muista sellaisista esteistä. Muistakaa yhden menneiden vuosien valtiovarainministerin sanoja ”Valehdella voi monella tapaa” ja työministerin sanoja ”Meissä jokaisessa asuu pieni jormaollila”.

    On tärkeää, että kansalaisten epäsopua ja hajaannusta ylläpidetään kaikin mahdollisin keinoin myös uskonnollisissa yhteisöissä puoluetoimistojenne strategisten suunnitelmien mukaisesti. Puheet Neitsyt Mariasta, apostolisesta suksessiosta tai uskontunnustusten tärkeydestä ovat pelkkää satua, kun vaarassa ovat saavutetut etumme. Tärkeämpää on huolehtia siitä, että kansalaiset sijoittavat varojaan talletussuojan ulkopuolella oleviin sijoitustuottosidonnaisiin finassi-instrumentteihin, jolloin moninkertaisesti maapallon tuotantokyvyn ylittävässä finanssimaailman bittiavaruudessa sijoitustappioiden maksattamiseen voidaan veronkorotusten lisäksi uhrata myös piensijoittajien pienet sijoitukset tai omaisuudet.”

  2. Poliittisen identiteetin tulisi nykyjärjestelmässä olla kolmikerroksinen. Olemme kotikuntamme jäseniä, Suomen kansalaisia ja Euroopan Unionin kansalaisia. Tietoisuus tästä eurooppalaisuudesta on vielä nykyisin liian heikko, ja sitä tulisi vahvistaa niin, että samoin kuin kuntalaisina edustamme kaikkialla Suomessa omaa kotiseutuamme ja Euroopassa edustamme Suomea niin Euroopan ulkopuolella edustamme nimenomaan Eurooppaa. Eurooppaa yhdistää yhteinen kulttuuriperintö, jonka entinen arkkipiispamme John Vikström kerran luonnehti sattuvasti: Ateena, Rooma, Jerusalem. Meillä suomalaisillakin on oikeus sanoa ”Romanus sum.”

    • Yrjön kanssa olen usein ollut eri mieltä, mutta nyt ihan samaa mieltä. Kiitos Yrjö, että tiivistetyisti kirjoitit, mitä eurooppalaisuus merkitsee.

Mannert Minna
Mannert Minna
MATKALLA KIRKOLLE Helsinkiläinen pappi ja aktiivinen kansalainen. Jaan ajatuksia yhteiskunnasta ja kirkon merkityksestä, arvoista ja kaupunkilaisen nuoren aikuisen arjesta.

Posti toi tänään äänestyslipun 26.5. pidettäviin eurovaaleihin. Mietin syitä, minkä vuoksi äänestäminen näissä vaaleissa on merkittävää.

Signaalit eri puolilta Eurooppaa kertovat siitä, että politiikan tekemisen ilmapiiri on muuttunut ja sen eräänlainen arvokkuus vähentynyt viime aikoina. Suomessakin moni kansanedustajista kuvasi viimeisintä kautta ajanjaksoksi, jolloin äänenpainot kovenivat, ääripäät etääntyivät toisistaan ja asiallinen keskustelu väheni. Brexit vaikuttaa yhdeltä suurelta näytelmältä ja monessa muussa Euroopan maassa hämmentää myös suoranaisia valheita ja disinformaatiota syöttävien populististen ehdokkaiden menestys sekä ihmisten kyvyttömyys ottaa selvää ehdokkaidensa lupausten taustoista.

Politiikan arvokkuuden vähenemisen myötä uhkaa vähetä myös sen uskottavuus. Kyynistymisen vaara on suuri, mutta demokratian suhteen ei silti saa luovuttaa. Etenkin eurovaaleissa suurin vaalitaisto on äänestäjien innostaminen vaaliuurnille.

EU-vaalit ovat yksi maailman suurimpia demokraattisia tapahtumia. On sääli, että joissain maissa äänestysprosentti on tähän mennessä jäänyt jopa alle kahdenkymmenen ja Suomessakin alle neljänkymmenen. EU-asioita sanotaan arkisen elämän kannalta kaukaisiksi, vaikka EU:n päätökset säätelevät arkisia asioita aina tuoteturvallisuudesta kalatalouteen ja liikennehankkeisiin. Koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, kuten pakolaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta puhumattakaan. EU-tiedotustoimisto on laatinut mielenkiintoiset sivut, joissa voi tarkastella EU:n rahoittamia projekteja omalla alueella sekä tutustua siihen, millaisiin arkisiin asioihin EU-päätökset vaikuttavat. En tiedä, mikä on kun monesti tällainen fiksusti paketoitu asiatieto ei tunnu ihmisiä kiinnostavan.

Itselleni eurovaaleissa äänestäminen on erityisen tärkeää juuri nyt, sillä näissä vaaleissa ratkaistaan paljon. Se, säilyykö Euroopan parlamentti suvaitsevaisuuden, ihmisarvon ja demokraattisten arvojen edistäjänä vai vahvistuvatko sellaiset poliittiset suuntaukset, joiden kampanjat perustuvat perusteettomille väitteille, katteettomille lupauksille sekä ihmisryhmien välisten vastakkainasetteluiden vahvistamiselle.

Onko kirkolla jotain roolia EU-vaaleissa, kun eduskuntavaaleissakin oli hallitusohjelmatavoitteet?

EU-vaalien ennakkoäänestysaika on jo pian käynnissä. Olisipa hienoa, jos kirkon ihmiset, kuten yhteiskunnallisen työn työntekijät aktivoituisivat herättelemään kansalaisia vaaliuurnille. Vaikkapa vaalitentti puolueiden puheenjohtajille eurooppalaisista arvoista olisi hieno kulttuuriteko toukokuun 26:tta kohti mentäessä. Lieneekö mitään tällaista suunnitteilla?