Mikä kantaisi halvaantunutta?

Pälkäneläiset ylsivät upeaan saavutukseen viettäessään Suuren pohjansodan aikaisen taistelun muistoa. Runsaasta ohjelmasta ei tässä enempää. Ohessa lyhennelmä saarnastani Pälkäneen kirkossa 6.10. Kostianvirran taistelun 300 v. muistopalveluksessa.

Mallasveden ja Kostianvirran rannat olivat aamuhämärissä sankan sumun peitossa. Kenraali Armfeltin johtamat miehet olivat kaivautuneet asemiin. He olivat valmiina viivyttämään venäläisen sotaväen etenemistä. Yhtäkkiä sumuverho hälveni. Sotilaat rannalla näkivät järvenselän täynnä hirsilauttoja, jotka rantautuivat. Samaan aikaan venäläinen sotaväki ylitti myös Kostianvirran useasta kohtaa. 

_ _ _

Näillä Pälkäneen peltoaukeilla taisteltiin verisesti tasan 300 vuotta sitten. Kyse oli suurimmasta taistelusta Suomen maaperällä. Venäläisten ylivoima oli musertava ja kenraali Armfelt käski oman armeijansa vetäytymään. Taistelun jälkeen suomalaisia makasi kaatuneina yli 500 ja venäläisiäkin toistasataa. Lisäksi oli satoja haavoittuneita ja vangeiksi joutuneita. Luulen, että monet pälkäneläiset talot muuttuivat haavoittuneiden hoitopaikoiksi.

_ _ _

Kun ihminen on voimaton, hän tarvitsee auttajia. Avun pyytäminen on usein vaikeaa, kun jokainen haluaisi pärjätä itse ja olla vahva. Silloin on vain unohdettava luontainen ylpeytensä ja otettava apu vastaan. Äsken kuulimme evankeliumissa halvaantuneesta miehestä. Hän oli omana aikanaan melkeinpä toivottomassa tilanteessa, liikuntakyvyttömänä. Hän oli kuitenkin säilyttänyt jotain oleellista – hyviä ystäviä, toivon paranemisesta ja ennen kaikkea uskon Jumalan apuun.

_ _ _

Jeesusta kosketti se, kuinka kantajat vaivoja säästämättä halusivat tuoda halvaantuneen hänen luokseen.  Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle. ”Poikani, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.” Jeesus aloitti tärkeimmästä, ihmisen sisimmästä. Siksi hän antoi synnit anteeksi.

Synnin todellisuus on syvällä ihmisessä ja yhteiskunnassa. Se näkyy yhteyden katkeamisena Jumalaan ja toisiin ihmisiin, sekä koko muuhun luomakuntaan. Synnin valta saa ihmisen haluamaan vain itselleen. Itsestä tulee kaiken keskipiste. Tämä itsekkyys johtaa keskinäisiin riitoihin, vääriin tekoihin ja lopulta jopa sotiin.

Synnistä ei haluttaisi puhua, mutta tämän ajan ongelmat huutavat suureen ääneen synnin todellisuudesta: materialismista ja pinnallisista ihmissuhteista on etsitty onnea, mutta saatu pettymyksiä. Jäljellä ovat rikkoutuneet perheet ja kaatopaikoille hylätyt tavarat, joiden hetkeä aiemmin piti tuottaa onnea.

Ihmisessä oleva elämäntarkoituksen jano on jäänyt täyttymättä samalla kun olemme yhä tietoisempia oman elämäntapamme tuhoisuudesta. Elämme velaksi luonnon ja tulevien sukupolvien kustannuksella. Monet herkät ihmiset tuntevat tämän ristiriidan painostavana ja masentuvat

Evankeliumissa Jeesus antoi halvaantuneelle suurimman lahjan, hänen syntinsä anteeksi. Lainopettajat pitivät sitä kuitenkin jumalanpilkkana.  Silloin Jeesus paransi myös ruumiin sairauden kun hän sanoi: ” Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”  Näin hän osoitti olevansa Jumalan Poika, joka voi tehdä terveeksi koko ihmisen. Jeesus on edelleen syntien anteeksi antaja. Siksi hän kuoli ristillä ja voitti ylösnousemisellaan pahan vallan.

_ _ _

Palaan vielä Kostianvirran taisteluun. Sitä pidetään Suuren Pohjansodan ratkaisutaisteluna, jossa Ruotsi hävisi Venäjälle.  Sodan jälkeen Venäjän sotajoukot miehittivät Suomen ja vaivasivat monella tavalla maan asukkaita. Ihmiset piiloutuivat metsiin ja piilopirtteihin. Kyliin jääneet vangittiin ja surmattiin. Maa oli kuin halvaantunut ja etsi parantajaa.

Mistä löytyivät halvaantuneen kantajat? Kuinka suomalaiset nousivat isonvihan ahdistuksesta? Täällä Pälkäneellä muistetaan Daniel Medelplania, joka kaiversi puusta piispa Gezeliuksen aapisen painolaatat. Keskellä sotaa ja Isoavihaa haluttiin oppia lukutaitoa ja kristinoppia. Jumalanpalvelusten vietto kirkoissa oli vaikeaa, mutta rukous piilopirteissä oli sitäkin hartaampaa. Usko Jumalaan on kantanut vaikeina aikoina. Samoin on kantanut lähimmäisten apu.

Tänäkin päivänä tuntuu välillä siltä, että maa on halvaantunut. Hengellinen ja henkinen lamaannus näkyy eri tavoin. Kirkosta eroaminen ja hengellisen elämän oheneminen koettelevat seurakuntia talousvaikeuksien lisäksi. – Tosin Pälkäneen srk:ssa toiminta ja messuissa käynnit ovat säilyneet korkealla tasolla. - Kantajat ovat tänäänkin valmiina viemään halvaantuneen suuren parantajan luokse.

 Kantajia Jeesuksen luo ovat samat, koetellut asiat kuin ennenkin: Niitä ovat seurakunnan yhteydessä pysyminen ja jumalanpalveluksissa käyminen, kristillisen uskon siirtäminen lapsille ja iltarukouksen opettaminen – Hienoa, että te lapsikuorolaiset olette tänään kirkossa laulamassa.

Edelleen kantajia Kristuksen tuntemiseen ovat erilaiset vaivat ja vastoinkäymiset, jotka riisuvat omasta voimasta ja pakottavat etsimään Jumalan apua. Kantajia Kristuksen luo ovat myös hyvät lähimmäiset, jotka rakkaudellaan osoittavat uskonsa ja voivat jakaa siitä, mitä ovat itse Jumalalta saaneet.

 

 

 

21 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”Mielestäni Suomi ei ole ollut koskaan minkään suurvallan hyökkäysalusta”

    Jos tarkoitat Suomea itsenäisenä ja suvereenina valtiona, niin puhut 6.12.1917 jälkeisestä ajasta. Suomalaisilla oli omat kotiseutunsa ennen valtiollista itsenäistymistäkin ja esim. Stalin sanoi huhtikuussa -40: ”Olemme valloittaneet Suomen neljästi. Pietarin aikana valloitimme, ja metsäähän siellä oli, Katariinan jälkeen Elisabet valloitti, ja taas vastassa oli metsä, sitten oli vuorossa Aleksanteri I – ja taas oli metsää. Kyllä armeijamme olisi jo korkea aika tietää, että Suomi on metsäinen maa.”

    Metsäisen suomalaisalueen suomalainen väestö pakeni sotaa metsiin. Piilopirtteihin kätkeytyneet maanpuolustajat puolustivat kotejaan heittämällä vihollisia kivillä. Heitä kutsuttiin ”kivennakkaajiksi” eli ”kivekkäiksi”. Ehkä Aleksis Kiven laulu ”metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston” periytyy noilta sankarivuosisadoilta. Itsenäistymisen jälkeen kaiketi konkreettisin pyrkimys tehdä Suomesta suurvallan hyökkäysalue oli elokuussa 1940, jolloin Hangon sotilastukikohdan komentaja Belousov laati suunnitelman, jossa Hangon tukikohdan ensimmäinen tehtävä oli luoda puna-armeijalle lähtöalue hyökkäykselle Suomeen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Meillä on Tuula Höltän kanssa näitä kivoja historiallisia keskusteluja. Tartuin vain ajatukseen Suomi hyökkäysalustana. Sellaista mielestäni ei ole tapahtunut. Hyökkäysalustahan tarkoittaa eräänlaista sillanpäätä jotakin toista vastaan. Ainoa tilanne siis oli 1941 saksalaisten osalta….. Olen Tuulan kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi oli valtio jo ennen 6.12.1917, ja sillä oli kaikki valtion tunnusmerkit täyttä suvereniteettia lukuun ottamatta. Luulin ihan, että se Aleksi juoksi metsissä pupun ja oravan perässä pyssyineen….

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”Ainoa tilanne siis oli 1941 saksalaisten osalta…..”

    Kyllä Nl:n Hangon tukikohta -40 oli ensimmäinen suurvallan hyökkäysalusta Suomen valtion maaperällä. Mikä mielestäsi oli saksalaisten v. -41?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Kiitos viestistä Tuula H… Tuo Gangut ei mielestäni sovi pitkään listaasi, jonka teit… eikä sieltä edes hyökätty…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Pekka Särkiö, nykysuomen alueella ollut suurin taistelu oli sisällisodan aikainen Tampereen ratkaisutaistelu!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”Tuo Gangut ei mielestäni sovi pitkään listaasi, jonka teit… eikä sieltä edes hyökätty.”

    Sopi tai ei, niin jos tarkastelee tuon ”pitkäksi odotukseksi kuolemansellissä” nimitetyn 15 kuukauden ” pitkää listaa” suurvallan toimenpiteistä ml. säännöllisellä reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen matkustajakone Kalevan alasampuminen 14.6.40 ja muine Moskovan rauhansopimuksen rikkomisineen ja uhkauksineen, niin Nl rikkoi räikeästi kansainvälisen sotarikosoikeuden Nürnbergin ohjesääntöä, jossa määritellyt ihmiskunnan pahimmat koskaan vanhenemattomat rikokset ulotettiin koskemaan vuoden 1939 alun jälkeen tapahtuneita rikoksia. Nl tunnusti itsekin 14.11.1989 ”niiden raakalaismaisten tekojen rikollisen laittomuuden, jotka Stalinin hallitusvalta kohdisti joukkokarkotuksen uhreiksi joutuneisiin kansoihin”. Stalinin joukkokarkotuksen uhreja olivat myös esivanhemmilta perityn kotiseutunsa, omaisuutensa ja sosiaaliset yhteisönsä menettäneet karjalaisevakot.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Hyvä, Tuula. Kerrot painavaa asiaa, mutta tuo Gangut ei ollut siinä 1300-luvulta alkaneessa listassasi, koetin tähdentää. Evakot eivät olleet joukkokarkoituksen kohteena volgansaksalaisten ja tsetsheenien tapaan, uskallan sanoa. Paasikivi pyysi heille lupaa jäädä. Siitä olisikin tullut mielenkiintoinen sisäpoliittinen soppa, kun Ensosta alkaen rajan takana olisi ollut ”demokraattinen Suomi”, Minulla on jossakin arkistoni kätköissä muuten tuo suomalaisten laatima Sinivalkoinen kirja, siinä on lueteltu monta muutakin asiaa…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojala :”tuo Gangut ei ollut siinä 1300-luvulta alkaneessa listassasi, koetin tähdentää. Evakot eivät olleet joukkokarkoituksen kohteena volgansaksalaisten ja tsetsheenien tapaan…”

    1300-luvulta alkaneessa listassa ei ollut kysymys itsenäisen Suomen valtion alueesta. Mitä joukkokarkoituksiin tulee, niin siinäkin asiassa ihmisoikeuksia rikkova ”rikos on aina rikos” ainakin kansainvälisen oikeuden mukaan: ”Kun silloista evakuoinnin hoitoa on vaikea käsittää muuten, täytyy olettaa yhtenä syynä olleen myös sen, että pääministeri Ryti ja ulkoministeri Tanner vielä 3.3. [-40] asiasta käydyssä epävirallisessa keskustelussa esittivät sellaisen mielipiteen, että olisi parempi jos karjalaiset jäisivät luovutettavalle alueelle.- -13.3.40 allekirjoitetun sopimuksen jälkeenkin koettivat neuvottelijamme saada venäläisiltä sellaisen suostumuksen, että karjalaisia saisi jäädä Neuvostoliiton puolelle, mutta venäläiset eivät siihen suostuneet.” ((Juho Niukkanen: Talvisodan puolustusministeri kertoo, Porvoo 1951) Vielä v. 1947 Leningradin alueen työtätekevien edustajien toimeenpanevan komitean salaisessa istunnossa tehtiin päätös etnisten suomalaisten ja inkeriläisten poistamisesta Leningradin alueelta. Päätös velvoitti Leningradin alueen hallintopäällikkö Shiktorovin ”karkottamaan kahdessa viikossa entisiin kotipaikkoihinsa palanneet suomalaiset ja inkeriläiset Leningradin alueen ulkopuolelle passikomentojärjestyksessä”. Isältänikin oli pääsy kielletty rajan taakse jääneeseen kotikyläänsä 90-luvun alkupuolelle asti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    jorma ojalalle, Tässä listaa talvisodan jälkeisistä kylmän sodan tapahtumista:

    1940 12.3.- Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan päättävä Moskovan rauhansopimus allekirjoitetaan. 21.3. Molotov torjuu Ruotsin, Norjan ja Suomen välisen puolustusliiton. 9.4.- Saksa miehittää Tanskan ja nousee maihin Norjassa. 10.5. Saksa aloittaa suurhyökkäyksen länteen. 2.6. Neuvostoliitto vaatii Suomelta kaikkien suomalaisten Karjalasta ja Hankoniemeltä pois siirrettyjen valtiollisten ja yksityisten laitosten palauttamista Nl:lle . 14.6. Neuvostoliitto ampuu alas säännöllisellä reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin olleen matkustajakone Kalevan. Viron miehitys alkaa. 17.6. Neuvostojoukot olivat miehittäneet kaikki Baltian maat. 23.6. Neuvostoliitto vaatii Suomelta Petsamon nikkelikaivoksen toimiluvan siirtämistä Nl:lle. 27.6. Neuvostoliitto vaatii Ahvenanmaan demilitarisoimista tai varustamista yhdessä Nl:n kanssa. 28.6. Neuvostoliitto miehittää Molotov-Ribbentrop sopimukseen kuulumattoman Pohjois-Bukovinan 8.7. Neuvostoliitto vaatii Suomelta Moskovan rauhansopimukseen kuulumattoman joukkojen kauttakulkuoikeuden rajalta Hankoniemelle. 29.-31.7.- Hitler käynnistää hyökkäyssuunnittelun Neuvostoliittoon (lisäys: Hitler aloitti vastatoimenpiteiden [=Barbarossa] suunnittelun Nl:n suorittaman Pohjois-Bukovinan miehityksen jälkeen. [Aleksander Orlov]) 1.8.- Molotov ilmoittaa puheessaan, että on odotettavissa uusia aluevaltauksia. 18.8.- Saksa ehdottaa Suomelle saksalaisjoukkojen kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia. Elokuu -40: Nl:n Hangon sotilastukikohdan komentaja Belousov laatii suunnitelman, jossa Hangon tukikohdan ensimmäinen tehtävä on luoda puna-armeijalle lähtöalue hyökkäykselle Suomeen. Syyskuu -40: 10.9. Neuvostoliitto laatii Ahvenanmaan valtaussuunnitelman. 12.9.- Kauttakulkusopimuksen tekninen pöytäkirja allekirjoitetaan. 18.9. Neuvostoliiton strategiset hyökkäyssuunnitelmat uusitaan. Uusitun suunnitelman mukaisesti päävoimat tullaan keskittämään Brest-Litovskin suunnalle. 21.9.- Ensimmäiset Saksan kauttakulkujoukot saapuvat Vaasaan. 22.9.- Teknillinen sopimus vahvistetaan valtioiden väliseksi kauttakulkusopimukseksi. 23.9.- Kauttakulkusopimuksesta tiedotetaan Neuvostoliiton, Englannin ja Ruotsin lähettiläille. 26.9. Saksan asetoimitukset Suomeen alkavat. Syyskuussa Suomi aloittaa neuvottelut yhteisestä puolustusliitosta Ruotsin kanssa. Marras-joulukuu -40 12.-13.11.- Molotov palauttaa Berliinissä Hitlerin mieleen hyökkäämättömyyssopimuksen etupiirijaon. Molotov vaatii oikeutta valloittaa Suomi. Hitlerin kanta on jyrkän kielteinen. 21.11.- Uusi laajennettu kauttakulkusopimus allekirjoitetaan. 25.11. Molotov ilmoittaa Moskovasta Hitlerille, että Neuvostoliitto ei luovu vaatimuksistaan. 27.11.40: Neuvostoliitossa valmistuu suunnitelmakartta, johon on kuvattu joukkojen ryhmitys ja hyökkäyssuunnat Suomen miehittämiseksi. 6.12: Nl esittää uhkavaatimuksen, joka johtaa Ruotsin kanssa suunnitellun puolustusliiton kariutumiseen. 18.12.- Hitler allekirjoittaa Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sen mukaan saksalaiset hyökkäävät Pohjois-Suomen läpi Neuvostoliittoon. Suomen rooli on sitoa neuvostojoukkoja hyökkäämällä Lapin molemmin puolin ja Hankoon. Täsmennys: Ensimmäinen kappale Hitlerin Ohjeesta nro 21: ”On otaksuttavissa, että Romania ja Suomi tulevat osallistumaan sotaan Neuvosto-Venäjää vastaan; ne tulevat asettamaan käytettäväksi joukkoja maarintamamme kummallakin siivellä.(Ziemke) 19.12.- Risto Ryti valitaan presidentiksi. (Lisäys: Neuvostoliitto ilmoittaa, että se vastustaa vakavasti Tannerin, Kivimäen, Mannerheimin tai Svinhufvudin valintaa presidentiksi) Vuodenvaihde 40/41: Neuvostoliitto sanoo irti kaikki Suomen kanssa tehdyt kauppasopimukset syyttäen Suomea siitä, ettei se ole täyttänyt Moskovan rauhansopimuksen velvoitteita. 1941 Tammikuun puolivälissä Nl:n apulaisulkoministeri Vyšinski ilmoittaa Paasikivelle Moskovassa neuvostohallituksen kärsivällisyyden Petsamo-kiistassa olevan lopussa ja vaatii vastausta 23.1. mennessä. 30.-31.1- Saksan ja Suomen edustajat keskustelevat sotilaallisesta yhteistyöstä. 13.2.- Hitler luopuu maihinnoususta Englantiin. 14.-18.2- Saksalaiset sotilashenkilöt tutustuvat Suomen puolustukseen. Neuvottelut Petsamosta ajautuvat umpikujaan, ja helmikuussa Paasikivi ehdottaa Petsamon luovuttamista Nl:lle muita alueita vastaan. Mannerheim torjuu ehdotuksen 9.3- Saksa tekee aloitteen suomalaisen SS-osaston perustamisesta. Värväys aloitetaan huhtikuussa. Maaliskuun lopulla Saksa ilmoittaa, että Suomi ei ole vaarassa, vaikka neuvottelut nikkelistä katkeavat. 30.4- Hitler päättää Operaatio Barbarossan aloitusajaksi 22.6.1941. 14.5. Nl:n pääesikunnan ohjeet täydennettynä 15.5. hyväksytystä suunnitelmasta poimituilla täydennyksillä hyökkäyssuunnitelman operatiivista toimeenpanoa varten jaetaan läntisille sotilaspiireille ml. Leningrad ja Baltia. 25.5- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Salzburgissa yleisellä tasolla. Lisäys: Alkupuheessaan Saksan valtuuskuntaa johtanut Alfred Jodl sanoo edessä olevan hyökkäyksen Neuvostoliiton kimppuun olevan ehkäisyhyökkäys, joka johtuu Neuvostoliiton provokoimattomasta joukkojen keskityksestä Saksan vastaiselle rajalle, vaikka maiden välillä on voimassa ystävyyssopimus. 25.-30.5. Nl:n operaatiosuunnitelmien toimeenpano alkaa. Suomen rajoilla olevien neuvostojoukkojen määrä nousee 21 divisioonaan. 28.5- Heinrichsin johtama sotilasvaltuuskunta palaa neuvotteluista ja esittelee neuvottelujen tulokset Mannerheimille ja Rytille. 2.-6.6- Saksan ja Suomen sotilaallista yhteistyötä suunnitellaan Helsingissä ja Kielissä käytännön tasolla, asialistalla ovat Saksan joukkojen keskitykset Suomeen, lentokenttien luovutus Saksalle, lentotoiminta, laivastotoiminta, Suomen liikekannallepanon ajankohta, yms. 7.-21.6- Saksalaisia joukkoja saapuu Suomeen laivoilla ja Pohjois-Norjasta maitse. Pitkän yhdentymisprosessin tuloksena Luftwaffen lupa käyttää suomalaisia lentokenttiä: Malmi 9.6., Vaasa 10.6., Rovaniemi 18.6, Utti 19.6., Kemijärvi 23.6. 10.6- Suomen rauhanajan joukot saavat käskyn siirtyä sotavahvuuteen. 15.6- Perustetaan yhteisesikunta suomalais-saksalaisille joukoille. 14.6- Sotilasneuvottelujen tulokset hyväksytään tasavallan presidentin ja hallituksen kokouksessa. Lisäys: Suomi hyväksyy sotasuunnitelmat sillä ehdolla, että Nl ja Saksa eivät pääse sovintoratkaisuun. Osapuolten päätyessä sovintoon, Suomi haluaa vakuutuksen itsenäisyydestään mikäli mahdollista vuoden 1939 rajoilla, ja taloudellista tukea. 15.6- Heinrichs ilmoittaa valtioneuvoston päätöksestä Suomen mukana olosta Barbarossassa Saksalaisille. Lisäys: Tätä ennen Suomi haluaa vielä varmistuksen siitä, että mikäli sovintoratkaisu syntyy, sen 14.6. pyytämä vakuutus on voimassa. 15.6- Pohjois-Suomen joukot kutsutaan ”ylimääräisiin harjoituksiin” 15.6- Merivoimat saavat käskyn siirtyä sodanuhka-kokoonpanoon 16.6- Presidentin määräyksestä Kajaaniin kokoontunut työryhmä alkaa suunnitella tulevassa sodassa vallattavan Itä-Karjalan miehityshallintoa 16.6- Saksan Norjan Armeijan Esikunta antaa kirjallisen suunnitteluohjeen hyökkäyksestä itselleen alistetulle Suomen Kolmannelle Armeijakunnalle (III AK). 17.6.- Hitlerin lopullinen käsky Barbarossan aloittamisesta. 17.6.- Suomen yleisesikunnan käsky yleisestä liikekannallepanosta. 17.6- Kaksi saksalaista miinalaivaryhmää saapuu Suomen vesille ja piiloutuu saaristoon. 17.6- Päiväkäskyssä Rovaniemen päämajassa: ”ilmatiedustelu Venäjän alueella on sallittua 22.6. klo 2.30 alkaen”. 21.6. Puolenpäivän aikaan Suomi saa lopulta virallisesti tietää, että sota tulee syttymään 22.6. 21.6- Leningradiin matkalla oleva saksalainen pommitusrykmentti saapuu Suomen ilmatilaan, lentää Etelä-Suomen halki Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä Laatokkaa pitkin etelään pudottaen miinoja Kronstadtin laivatotukikohdan alueelle noin klo 3. seuraavana aamuna ja jatkaa matkaansa Suomeen ja Uttin kentälle, missä ne tankkaavat ja jatkavat matkaansa kotikentälleen Itä-Preussiin. 21.6- Saksalaiset miinalaivaryhmät lähtevät Suomen saaristosta illalla laskemaan operaatiosuunnitelmansa mukaisia offensiivisia miinoitteita Suomenlahdelle ja Viron rannikolle. Samoihin aikoihin liikkeelle lähtevät myös Suomen kolme sukellusvenettä aikeinaan laskea miinoja Viron rannikolle. Saksalaiset saavat työnsä päätökseen noin klo.3 aikoihin. Suomalaisten miinanlasku alkaa 22.6. klo 7.38. Neuvostoliittolaiset lentoveneet huomaavat miinansa jo laskeneet saksalaiset miinalaivat ja avaavat tulen niitä kohti. Suomalaisia sukellusveneitä ei havaita. 22.6. Klo 6.05 Nl aloittaa tulituksen Suomen rajan yli suomalaisiin kohteisiin. 22.6- Toinen saksalainen, Suomenlahdelta lentänyt lentorykmentti pudottaa miinoja Kronstadiin ja matkaa Uttiin välilaskuun, mukana suomalainen ilmavoimien yhteysupseeri oppaana. 22.6- Saksan Vuor.AK miehittää Petsamon Norjasta käsin alkaen klo 2.30. 22.6- Suomi aloittaa operaatio Kilpapurjehduksen, eli demilitarisoidun Ahvenanmaan miehityksen. 22.6- Suomen 17. päivänä liikekannalle pannut joukot ovat keskitysalueillaan. 22.6.- Saksa hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa noin klo 02.30. Suomi ilmoittaa olevansa puolueeton 22-23.6.- Saksalaiset pommikoneet pommittavat Suomen kautta lentäen Neuvostoliittoa, miinoittavat Kronstadtin-Leningradin edustaa, sekä pommittavat Hankoniemeä. 22.6- Hitler pitää radiopuheen jossa ilmoittaa suomalaisten puolustavan aluettaan yhdessä (im Bunde) saksalaisten kanssa. 22.6- Suomalainen kaukopartio lähetetään saksalaisilla vesitasoilla Oulujärveltä tuohoamaan Vienan kanavan sulkuja. 23.6.- Stalinin kanavaa aiotaan pommittaa Malmin lentokentältä käsin. Huonon sään johdosta lento peruutetaan ja jo ilmassa olevat koneet pudottavat pommit Hankoon. 25.6.- Neuvostoliiton koneet aloittavat suurpommituksen Suomen alueelle ilman sodan julistusta. 25.6.- Pääministeri Jukka Rangell toteaa Suomen joutuneen jälleen sotaan: ”Neuvostoliitto on uudistanut hyökkäyksen, jolla se yritti kukistaa Suomen kansan vastustusvoiman talvisodassamme 1939-1940.” 26.6.- Ryti ilmoittaa radiossa sodan syttyneen, koska 25. kesäkuuta Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat Helsinkiä, Turkua ja Porvoota, niin pääministeri Rangell toteaa radiossa, että tuosta syystä Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa. 29.6.- Saksalaiset hyökkäävät Suomesta Murmanskin ja Salla-Kantalahden suuntaan 1.7. Norjan vuoristoarmeijakuntaa täydentävä suomalainen III AK aloittaa suunnitelmien mukaisesti suomalaisten vastahyökkäyksen saksalaisten joukkojen mukana Kuusamon-Suomussalmen suunnalla. 10.7 Suomalaisten päähyökkäys alkaa ja etenee seuraavasti: 7.8. Kiestinki, 29.8. Viipuri, 1.-2.9. Kannaksen vanha raja, 7.-15.9. Syväri, 11.9. Rukajärvi, 1.10. Petroskoi (Äänislinna), 4.12. Hanko, 6.12. Karhumäki, 9.12. Poventsa, minkä jälkeen siirrytään asemasotaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    21.3. Molotov torjuu Ruotsin, Norjan ja Suomen välisen puolustusliiton. –

    Juuri, ja tämä oli yksi suurimpia syitä, miksi Suomi joutui tukeutumaan Saksaan. NL suorastaan ajoi Suomen Saksan syliin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.