”Vapaa-ajattelijain liitto on julkaissut nettisivuillaan ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden terrori-iskun jälkeen ilmestyneen erikoisnumeron.”
Eihän tästä nyt niin hirveän monta vuotta ole, kun vapaa-ajattelijat vaihtoivat Raamattuja pornolehtiin ja se ainakin on tullut selväksi, että ainakaan Raamattua he eivät halua tutkia. Joka tapauksessa rukoilen sieluni pohjasta, että tämä vihan lietsonta ei aiheuta haittaa kiusaamisen tms. muodossa ekaluokkalaisille ystävyksille, joista toinen on islaminuskoinen ja toinen kuuluu evl.kirkkoon.
”Emme edes halua tutkia, onko lehden jokainen, ranskalaiseen kulttuuriin tarkoitettu teksti tai kuva sinänsä meidän mielessämme korrekti, sanoo liiton puheenjohtaja Petri Karisma.”
Hmm… Onko joku muu, jonka mielestä tässä hieman häivähtää tällainen Pontius Pilatus -mainen asenne? Me vaan tehdään, mutta me ei millään tavoin haluta ottaa esim. vastuuta mitä se mahdollisesti aiheuttaa. Me vaan ikään kuin toimitaan neutraalina tiedon välittäjänä ja muitten tehtävä on sitten kohdata ja kantaa mahdolliset seuraukset. Ja sitten me halutaan olla ja nousta kaikkien seurauksien ulko- ja yläpuolelle. Jotenkin mulle tulee sellainen kummallinen deja vu -fiilis…
Vaikea sanoa kun olen tehnyt päätyötäni kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja ranskaksi, useampia muita kieliä olen käyttänyt tilapäistehtävissä.
Ehkä useimmin laulatan nykyisin virsiä 275 Mä elän laupeudesta ja 276 Jeesuksesta laulan. Näihin pystyvät ottamaan osaa myös sellaiset joiden näkö iän mukana on heikentynyt.
Kiitos Matias. Hienoja virsiä, joissa hyvät sanat!
Virsi sanoittaa semmoisia ajatuksia ja tunteita, joita on vaikea tai jopa mahdotonta ilmaista asiaproosalla. On tilanteita, joissa on paikallaan veisata virsi kokonaan, mutta on myös usein tilanteita, joissa on parempi veisata vain valikoituja säkeistöjä. Ratkaisu riippuu toisaalta ihan käytännöllisistä tekijöistä, jotkut virret kun ovat kovin pitkiä, ja toisaalta kontekstista, toisin sanoen esim. jumalanpalvelusvirsien tulee olla synkronissa päivän aiheen ja saarnan näkökulman kanssa. Tällä viimemainitulla perusteella virsi voi tietysti olla joko saarnaa myötäilevä tai sitä täydentävä.
Hyvä kommentti, kiitos Yrjö. Näin varmaan on. Joskus voi olla hyvät perusteet rikkoa hyvä virsi.
Kesällä meinasin katsoa tv-jumalanpalvelusta , joka alkoi Suvivirrellä (571), joka ohjelmassa raiskattiin. En ymmärrä miksei kirkossa voi veisata Jeesuksesta. Suvivirsi on hieno, joka pitää veisata kokonaan. Tv meni kiinni, kun ymmärsin ettei tuota pilkkaohjelmaa kannata katsoa.
Olen tottunut siihen että hyvät virret veisataan kokonaan, koska huonoja säkeistöjä virsissä ei ole. Tosin joskus käännösvirsissä kääntäjä tipittaa jonkun hyvän säkeistön pois jo virttä kääntäessä suomeksi.
Ymmärrän tekstikontekstinkin tarpeen, mutta surettavaa on virsien kapea-alainen ’mainostaminen’ rikkaana lähteenä erityisesti toimituksiin. Siinä haastetta toimituskeskusteluin niin papeilla kuin kanttoreillakin. Jos taas messuissa mennään yksin käsikirjan ’virsisuositusten’ mukaan, paljon jää puuttumaan.
Senkin sanon, että uudet virret tuotiin suurin odotuksin, mutta miten on käymässä – tosiasiassa ikääntynyt kirkkokansa kokee ne ’nätteinä’, mutta taipuu heikosti niihin mukaan.
Hyvä kommentti, kiitos Paavo Eero. Virret ovat mahtavia ja niitä on hyvä käyttää eri kirkon toiminnoissa. Jokaiseen tilaisuuteen löytyy hyvät virret. Meillä Lähetyshiippakunnassa on normaalin virsikirjan lisäksi Luterilaisia virsiä -kirja. Messussa lauletaan päivän psalmi ja 8-10 virttä alusta loppuun. Virsilaulu kunniaan.
Virret on luterilaisen kirkon aarreaitta. Virret pitävät meidät uskovaisina ja pystymme torjumaan kaikki hömpät.
Seuraava virsi on erinomainen. Todellakin Jumala on luonut maailmankaikkeuden!
Virsi 135
Jumala loi auringon, kuun
ja järvet ja puut, ihmiset myös.
Jumalan on taivas ja maa.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Jeesukselle virtemme soi,
hän kuolemallaan elämän toi.
Luonamme hän täällä nyt on.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Henkensä hän heikoille suo
ja keskellemme lämpöä luo.
Taivas jo on luonamme näin.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Kiitos Pekka, hienoja virsiä olet löytänyt. Ja tottatosiaan virret pitää laulaa kokonaan.
Hienoa, kun körtit ja lestadiolaiset tykkäävät veisata virsiä, kuten Lähetyshiippakunnassa.
Saksan kansallissosialisten muutama kuukausi ennnen teloitustaan Diettrich Bonhoeffer kirjoitti kihlatulleen ja perheelleen joulutervehdykseksi valoisan tulevaisuuteen uhkuvan runon: ” Von guten Mächeten trev und still umgchen” suomeksi ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”. Tämä kaunis runo kertoo hyvän Jumalamme antamasta suojasta, joka voitta kaikki pauhuuden voima: ne Jeesus on jo voittanut. Tämän Herramme suojaan voimme kaikissa elämämme vaiheissa turvautua. Sillä Kristus Jeesus rittää. Tästä virrestä on tullut erittäin suosittu virsi, joka koskettaa meidän syvimpiä tuntojamme. Tämä on yksi minun lempivirsiäni.
Kiitos Martti hienosta virrestä. Erinomainen virsi tämä nro 600. Tosin kaipaisin niitä kahta säkeistöä, jotka virrestä on jätetty pois.
Lähetyshiippakunnan virsikirjassa, Luterilaisia virsiä on tämän virren kaikki Bonhoeffer kirjoittamat seitsemän säkeistöä. Meillä virren nimi on Hyvyyden voimat aina ympärillä, virren nro on 873. Seuraavasta linkistä voi kuunnella virren ensimmäisen säkeistön:
Mielestäni virsikrjassa olevat vanhat virret,kuten esim. Paul Gerhardt,Martti Luterin ,Hemminki Maskulaisen ja Runebergin sanoittamat virret ovat hyviä ja ajattomia. Niissä tuodaan kristinuskon sanoma selkeästi esille. Raamatun sanoma on valmiiksi ”purekseltu” sellaiseen muotoon, että ymmärtää hyvin mitä virsirunoilija on halunnut tuoda esille.Mukana on kristinuskon ajaton sanoma, myöskin teologiset vastakohdat:helvetti ja taivas tai synti ja pelastus. Uudemmissa meidän aikamme virsissä sanoitukset ovat lieventyneet, tai jääneet kokonaan pois, onko tietoisesti haluttu riisua virret ns. ”kaanankielestä”. Mutkia on oiottu ja vastakohtia, ja jyrkät vastakohdat on jätetty pois. Mielestäni tuntuu mahtavalta ja hyvältä veisata vanhoja virsiä,jotka ovat vuosisatojen saatossa ovat kulkeutuneet meidän päivimme asti. Ne ovat sellaisia, etteivät ne laulamalla kulu.
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja.
Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.
”Vapaa-ajattelijain liitto on julkaissut nettisivuillaan ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden terrori-iskun jälkeen ilmestyneen erikoisnumeron.”
Eihän tästä nyt niin hirveän monta vuotta ole, kun vapaa-ajattelijat vaihtoivat Raamattuja pornolehtiin ja se ainakin on tullut selväksi, että ainakaan Raamattua he eivät halua tutkia. Joka tapauksessa rukoilen sieluni pohjasta, että tämä vihan lietsonta ei aiheuta haittaa kiusaamisen tms. muodossa ekaluokkalaisille ystävyksille, joista toinen on islaminuskoinen ja toinen kuuluu evl.kirkkoon.
”Emme edes halua tutkia, onko lehden jokainen, ranskalaiseen kulttuuriin tarkoitettu teksti tai kuva sinänsä meidän mielessämme korrekti, sanoo liiton puheenjohtaja Petri Karisma.”
Hmm… Onko joku muu, jonka mielestä tässä hieman häivähtää tällainen Pontius Pilatus -mainen asenne? Me vaan tehdään, mutta me ei millään tavoin haluta ottaa esim. vastuuta mitä se mahdollisesti aiheuttaa. Me vaan ikään kuin toimitaan neutraalina tiedon välittäjänä ja muitten tehtävä on sitten kohdata ja kantaa mahdolliset seuraukset. Ja sitten me halutaan olla ja nousta kaikkien seurauksien ulko- ja yläpuolelle. Jotenkin mulle tulee sellainen kummallinen deja vu -fiilis…
Juha
Vaikea sanoa kun olen tehnyt päätyötäni kolmella kielellä, ruotsiksi, suomeksi ja ranskaksi, useampia muita kieliä olen käyttänyt tilapäistehtävissä.
Ehkä useimmin laulatan nykyisin virsiä 275 Mä elän laupeudesta ja 276 Jeesuksesta laulan. Näihin pystyvät ottamaan osaa myös sellaiset joiden näkö iän mukana on heikentynyt.
Kiitos Matias. Hienoja virsiä, joissa hyvät sanat!
Virsi sanoittaa semmoisia ajatuksia ja tunteita, joita on vaikea tai jopa mahdotonta ilmaista asiaproosalla. On tilanteita, joissa on paikallaan veisata virsi kokonaan, mutta on myös usein tilanteita, joissa on parempi veisata vain valikoituja säkeistöjä. Ratkaisu riippuu toisaalta ihan käytännöllisistä tekijöistä, jotkut virret kun ovat kovin pitkiä, ja toisaalta kontekstista, toisin sanoen esim. jumalanpalvelusvirsien tulee olla synkronissa päivän aiheen ja saarnan näkökulman kanssa. Tällä viimemainitulla perusteella virsi voi tietysti olla joko saarnaa myötäilevä tai sitä täydentävä.
Hyvä kommentti, kiitos Yrjö. Näin varmaan on. Joskus voi olla hyvät perusteet rikkoa hyvä virsi.
Kesällä meinasin katsoa tv-jumalanpalvelusta , joka alkoi Suvivirrellä (571), joka ohjelmassa raiskattiin. En ymmärrä miksei kirkossa voi veisata Jeesuksesta. Suvivirsi on hieno, joka pitää veisata kokonaan. Tv meni kiinni, kun ymmärsin ettei tuota pilkkaohjelmaa kannata katsoa.
Olen tottunut siihen että hyvät virret veisataan kokonaan, koska huonoja säkeistöjä virsissä ei ole. Tosin joskus käännösvirsissä kääntäjä tipittaa jonkun hyvän säkeistön pois jo virttä kääntäessä suomeksi.
Ymmärrän tekstikontekstinkin tarpeen, mutta surettavaa on virsien kapea-alainen ’mainostaminen’ rikkaana lähteenä erityisesti toimituksiin. Siinä haastetta toimituskeskusteluin niin papeilla kuin kanttoreillakin. Jos taas messuissa mennään yksin käsikirjan ’virsisuositusten’ mukaan, paljon jää puuttumaan.
Senkin sanon, että uudet virret tuotiin suurin odotuksin, mutta miten on käymässä – tosiasiassa ikääntynyt kirkkokansa kokee ne ’nätteinä’, mutta taipuu heikosti niihin mukaan.
Hyvä kommentti, kiitos Paavo Eero. Virret ovat mahtavia ja niitä on hyvä käyttää eri kirkon toiminnoissa. Jokaiseen tilaisuuteen löytyy hyvät virret. Meillä Lähetyshiippakunnassa on normaalin virsikirjan lisäksi Luterilaisia virsiä -kirja. Messussa lauletaan päivän psalmi ja 8-10 virttä alusta loppuun. Virsilaulu kunniaan.
Virret on luterilaisen kirkon aarreaitta. Virret pitävät meidät uskovaisina ja pystymme torjumaan kaikki hömpät.
Seuraava virsi on erinomainen. Todellakin Jumala on luonut maailmankaikkeuden!
Virsi 135
Jumala loi auringon, kuun
ja järvet ja puut, ihmiset myös.
Jumalan on taivas ja maa.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Jeesukselle virtemme soi,
hän kuolemallaan elämän toi.
Luonamme hän täällä nyt on.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Henkensä hän heikoille suo
ja keskellemme lämpöä luo.
Taivas jo on luonamme näin.
Herraa me tahdomme kiittää.
Herralle riemulla
laulamme kiitosta.
Herra, me kiitämme nimeäsi.
Juha Heinilä :”Mikä on mielestäsi hyvä virsi?”
Yksi hyvistä virsistä on miuelestäni tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=CBzJr3UQBdc
Tuula, kiitos hienosta virrestä. Kaikki Lutherin virret ovat erinomaisia.
Etenkin virsi 170 Jumala ompi linnamme.
Nämä kaksi virttä ovat hyviä taisteluvirsiä seurakuntavaalin alla:
”Kirkkovirsi”: 111 Oi Pyhä Henki, Herramme, elämän lähde, Luojamme, …
ja
”Seurakuntavirsi”: 428 … Elämän saan lahjaksi, jos sen annan alttiiksi. …
Virsi on veisattava kokonaan. Siten kunnioitetaan tekijöitä. Kokonaisuus on sama kuin yhteys, jonka kautta ainoastaan täydellisyys toteutuu.
”Uskikset” nojaavat sanaan. Me ”körtit ja lestat” veisaamme. Musiikki on taidelajeista lähimpänä Jumalaa – ja Lutheria.
Kiitos Pekka, hienoja virsiä olet löytänyt. Ja tottatosiaan virret pitää laulaa kokonaan.
Hienoa, kun körtit ja lestadiolaiset tykkäävät veisata virsiä, kuten Lähetyshiippakunnassa.
Saksan kansallissosialisten muutama kuukausi ennnen teloitustaan Diettrich Bonhoeffer kirjoitti kihlatulleen ja perheelleen joulutervehdykseksi valoisan tulevaisuuteen uhkuvan runon: ” Von guten Mächeten trev und still umgchen” suomeksi ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”. Tämä kaunis runo kertoo hyvän Jumalamme antamasta suojasta, joka voitta kaikki pauhuuden voima: ne Jeesus on jo voittanut. Tämän Herramme suojaan voimme kaikissa elämämme vaiheissa turvautua. Sillä Kristus Jeesus rittää. Tästä virrestä on tullut erittäin suosittu virsi, joka koskettaa meidän syvimpiä tuntojamme. Tämä on yksi minun lempivirsiäni.
Kiitos Martti hienosta virrestä. Erinomainen virsi tämä nro 600. Tosin kaipaisin niitä kahta säkeistöä, jotka virrestä on jätetty pois.
Lähetyshiippakunnan virsikirjassa, Luterilaisia virsiä on tämän virren kaikki Bonhoeffer kirjoittamat seitsemän säkeistöä. Meillä virren nimi on Hyvyyden voimat aina ympärillä, virren nro on 873. Seuraavasta linkistä voi kuunnella virren ensimmäisen säkeistön:
https://www.lhpk.fi/virret/media/873.mp3
.
Mielestäni virsikrjassa olevat vanhat virret,kuten esim. Paul Gerhardt,Martti Luterin ,Hemminki Maskulaisen ja Runebergin sanoittamat virret ovat hyviä ja ajattomia. Niissä tuodaan kristinuskon sanoma selkeästi esille. Raamatun sanoma on valmiiksi ”purekseltu” sellaiseen muotoon, että ymmärtää hyvin mitä virsirunoilija on halunnut tuoda esille.Mukana on kristinuskon ajaton sanoma, myöskin teologiset vastakohdat:helvetti ja taivas tai synti ja pelastus. Uudemmissa meidän aikamme virsissä sanoitukset ovat lieventyneet, tai jääneet kokonaan pois, onko tietoisesti haluttu riisua virret ns. ”kaanankielestä”. Mutkia on oiottu ja vastakohtia, ja jyrkät vastakohdat on jätetty pois. Mielestäni tuntuu mahtavalta ja hyvältä veisata vanhoja virsiä,jotka ovat vuosisatojen saatossa ovat kulkeutuneet meidän päivimme asti. Ne ovat sellaisia, etteivät ne laulamalla kulu.
Hyvä kommentti, kiitos Martti. Joka messuun on mahdollisuus löytää hienot virret. Vaikka virsiä laulaisi joka päivä, niin ne eivät siitä yhtään kulu.
Tohtori Martti Luther teki useita virsiä, mm. hienon kastevirren. Virsi 214 Kun kasteen Jordanvirrassa.