Mahtuuko tähän?
Vuosia sitten pidin Verso nimistä perhekerhoa, joka oli suunnattu nuorille- sekä tukea tarvitseville perheille. Ryhmän tarkoitus oli, että nuoret saavat tukea ja hyväksyntää valinnoissaan, mitä olivat tehneet. Opettelimme yhdessä vauvan hoitoa ja arjen askareita. Osa oli menettänyt välit vanhempiinsa, koska vauvaa ei vielä siinä iässä olisi toivottu oman lapsen elämään.
Nuoret tulivat toimintaamme ujoina, epävarmoina ja myös epäilevinä, koska toiminta oli seurakunnan järjestämää, pitääkö olla hartauksissa, lauletaanko virsiä ja niin edelleen.
Toiminnassa oli enimmäkseen äitejä, mutta muutama isäkin oli aktiivisesti mukana.
Eräänä kerhoaamuna. kun äidit laittoivat itselleen aamupalaa, istuin sohvalla nukkuva vauva sylissäni. Hänen äitinsä istui sohvalle viereeni ja sanoi: ”Voi, kun minäkin pääsisin vielä syliin!”
Nostin vauvan olkaani vasten ja vastasin: ”Mahduthan sinä tähän, rakas lapsi!”
Ja otin äidin toiseen kainalooni. Äiti käpertyi syliini.
Siinä me istuimme sitten yhdessä äiti, vauva ja minä.
Silloin ajattelin, että eikö tämä ole parasta hartautta mitä voimme näille nuorille antaa.
Heljä Kemiläinen
Lastenohjaaja
Imatran seurakunta
1 kommentti
Kirjoittaja
Millenniaalien kirkko
Z/Y-sukupolvien kanssa vuorovaikutukseen asettuminen on tämän vuosituhannen ensimmäisten vuosikymmenten olennaisin kysymys kirkolle. Sitä pohditaan tässä blogissa. Kirjoitukset keskittyvät y- ja z-sukupolviin monesta eri suunnasta. Blogia koordinoi kokonaiskirkollinen Millenniaalien kirkko - hanke. Kirjoittajat ovat joko kirkon liepeillä liikkuvia millenniaaleja tai hankkeen asiantuntijoita, joissakin tapauksissa molempia. Jos haluaisit osallistua blogin kirjoittamiseen, ota yhteyttä jussi.laine@evl.fi.
Voi että Heljä, miten koskettava kirjoitus. KIITOS tästä! Sinä olet nainen paikallasi, todella oikeassa työssä.
Ilmoita asiaton kommentti