13.8.2015 MADE IN HEAVEN BY GOD

know_jesus

Jumala suunnitteli ja valmisti kahdelle nakupellelle maailmankaikkeuden ensimmäiset design-kledjut nahasta sen jälkeen kun Aatami ja Eeva olivat syntineet eli järjestäneet kärmeksen suosiollisella avustuksella mielenosoituksen Pomoa vastaan.  Isossa kirjassa sanotaan, että Jumala suuttui ja ajoi Aatamin ja Eevan pois paratiisista, mutta auton merkkiä ei mainita.

Siitä lähtien ihminen on häpeää tuntien peitonnut vartaloaan erilaisilla kankailla. Miehille on uskoteltu, että vaatteet tekevät miehen. Ja ne vaatteet tarkoittavat lähinnä tummaa pukua, kauluspaitaa ja jotakin kummallista kangassuikaletta,  joka sidotaan kaulan ympärille.

Jostakin syystä naisille on suotu erivapauksia pukeutumisen suhteen. Heillä on kävelypukuja, aamutakkeja, iltapukuja, arkipukuja, työpukuja, yöpukuja, oloasuja, hameita, housuja, housupukuja, housuhameita,  potkuhousuja sun muita tekstiiliurheiluasuja, miniä, midiä ja maksia. Värejä on vaikka millä mitalla ja yksilöllisyys on valttia. Kaksi samanlaista naisten pukua samoissa juhlissa on skandaali. Naisten riikinkukkoilulle ei vedä vertoja muut kuin ortodoksipappien kostyymit.

Jotenkin tuo ihmisen perussynnillisyys näkyy siinäkin, että hän on kääntänyt erään keskeisen luonnonlain alasylöisin: Ihmiskunnassa nainen koreilee ja mies on harmaa hiirulainen. Mutta katsohan eläinkuntaa ja huomaa: siellä uros on se värikkäämpi ja näyttävämpi yksilö, naaras taas sulautuu enempi maastoon.

En nyt ole ehdottelemassa, että miesten ja naisten olisi vaihdettava rooleja keskenään. Siihen meillä ei nyt kerta kaikkiaan tässä maassa, Euroopassa ja koko maailmassa ole enää varaa. On velkaa, nälkää ja muuta kenkkumaista. Kulutusjuhlat ovat ohi. Nyt on vaihdettava elämäntyyliä tai 40 vuoden kuluttua kaikki on ohi, sanovat yhä useammat ilonpilaajat.

Naistenkin on tultava mukaan talkoisiin. Heidän on huomattava, että yksinkertaiset ja käytännölliset vaateparret ovat parhaita. Esimerkiksi körttipuku ja huivi. Ei mitään huikentelevaista. Ja elämää tulee muutenkin yksinkertaistaa: yksinkertaista ruokaa, yksinkertaisia ajatuksia, yksinkertaisia vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin.  Keskiajalla opetettiin, että ihmisen tulee meditoida omaa kuolemaansa tunnin verran päivässä. Ettei totuus unohtuisi.

Kotona voimme laittaa näkyvälle paikalle seinälle paperiarkin, johon olemme kirjoittaneet viestin: HANNU, MUISTA, MIKSI OLET TÄÄLLÄ! Jos nimesi ei ole Hannu, niin laita ihmeessä minun nimeni paikalle oma nimesi. Kiitos.

Ihminen tahtoo pukeutua, mutta elämä riisuu. Kerran meiltä otetaan pois kaikki ne maalliset aarteet, joita olemme ympärillemme koonneet ja päällemme kerrospukeneet. Siksi vapaaehtoinen luopuminen jo hyvissä ajoin on parempi ratkaisu. Odotamme suuren hartauden vallassa, että Bill Gates luopuu jättiomaisuudestaan.

* * * * * * * *

Kimmokkeen tähän pukemis-riisumis-teemaan sain K24-uutisesta, jossa kerrottiin, että Hesarin tutkimuksen mukaan 9 ihmistä 10:stä ymmärtää, ettei kirkkoon pidä tulla puolialastomana. Mainitsematta jää, että myöskään täysin alastomana ei ole suotavaa saapua.

Huomisesta ei kukaan tiedä mitään muuta kuin sen, että jos Jumala suo ja minä elän, minä myös bloggaan taas. Niin kuin olen päättänyt tehdä elokuussa 2015 joka päivä. Onneksi kukaan ei vielä tähän mennessä (13 / 31) ole ihmetellyt, miksi…

 

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Eräällä nuukalla isännällä oli kaksi tytärtä. Jossain vaiheessa alkoivat kinuta isältään kävelypukuja, koska kaikilla muillakin on ja se on tärkeääkin tärkeämpi. Suuren luopumisentuskan vallassa isä kstantaa mainitut asiat. Tuleepa sitten eräs lauantai ja tyttöjen pitäisi päästä tantsuloihin. Ei muuta kuin kinuamaan isätä autokyytiä paikalle, johon isä: Kävelkkä ny ku kert ne kävelupuvu ova!

  2. Älypukuja en älynnyt laittaa mukaan naistenvaateluetteloon, sillä älykkäät pukineet eivät ole vielä lyöneet läpi vaan ovat vielä enempikin suunnittelun asteella. Tulevat kyllä aikanaan lyömään meidät häpnadilla. Saanemme silloin nähdä suoranaisia ihmeitä, kuten käveleviä ja juoksevia vaatteita. Maratoonimatkojakin täytyy jatkossa pidentää, kun entistä useampi tulee iästä riippumatta pukujuoksemaan 44 kilometrin lenkkejä…

Hannu Kiuru
Hannu Kiuruhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121